Euroopan unionin talouskomissaari Olli Rehn on viimeksi tällä viikolla vakuuttanut unionin parlamentille, että alueen pankit ovat vakavaraisia eivätkä suinkaan pääomiensa vahvistamisen tarpeessa.
Rehnin puheenvuoro oli ilmeisesti vastaus Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n toimitusjohtajalle Christine Lagardelle, joka viime viikonvaihteessa arveli eurooppalaispankkien päin vastoin kaipaavan pikaista ja runsasta pääomitusta.
Tyystin vastakkaisten väittämien taustalla kiehuu velkaisimpien eurovaltioiden rahoituskriisi ja etenkin suurimpien EU-maiden pankkien erittäin mittavat luottoriskit kriisimaissa.
Yhä ajankohtaisempi kysymys kuuluu, riittävätkö pankkien pääomat noiden riskien kantamiseen.
Virallisen "EU-totuuden" mukaan riittävät, epäilijöiden mukaan eivät riitä. Epäilijöihin kuuluvat IMF:n Lagarden lisäksi käytännössä koko vapaan maailman rahoitusmarkkinat.
Markkinat eivät uskovirallista EU-tulkintaa
Talouskomissaari Olli Rehnin toistama tulkinta eurooppalaispankkien riittävästä vakavaraisuudesta perustuu EU:n pankkivalvojan EBA:n keväällä toteuttamiin ja heinäkuussa julkistamiin pankkien rasituskokeisiin.
Näiden niin sanottujen stressitestien mukaan EU-maiden suurimmat pankit ovat muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta kelpo kunnossa. Niiden pääomat kestävät ankaria talouden ja rahoitusmarkkinoiden koettelemuksia vakavaraisuuden liiaksi vaarantumatta.
Mutta epäilijät kysyvät, onko "EU-totuus" sopusoinnussa karun arkitodellisuuden kanssa ja antavatko EBA:n stressitestit todenmukaisen kuvan alueen pankkien vakavaraisuudesta.
Markkinoiden vastaus on epäkunnioittava ja tyly: Rehnin toistama "EU-totuus" samoin kuin heinäkuussa julkistetut stressitestit ovat keskeisiltä osin yhtä tyhjän kanssa eli kansanomaisesti sanottuna puuta heinää.
Jyrkästi virallista "EU-totuutta" vastaan ovat niin osake-, luotto- kuin rahamarkkinatkin, ei vain IMF:n Lagarde.
Stressitesteissävaltiot riskittömiä
Vain kahdeksan eurooppalaisen pankkijärjestelmän toimivuudelle toisarvoista pankkia reputti stressitesteissä, joilla EU:n pankkivalvoja koetteli alueen noin 90 suurimman pankin riskinsietokykyä.
Edellisistä vastaavista stressitesteistä joiltakin osin hieman ankarammat ja kattavammat testit ovat herättäneet tiukennuksistaan huolimatta arvostelua totuuden kaunistelusta.
Testien keskeinen ongelma ja samalla puute oli ilmeisesti poliittisesti mahdottoman mutta ainakin velkakirjamarkkinoiden mukaan hyvinkin todennäköisen stressioletuksen jättäminen kokonaan pois laskelmista.
Rasituslaskelmat eivät ottaneet edes teoreettisena mahdollisuutena huomioon yhdenkään eurovaltion luottohäiriötä eikä varsinkaan varsinaista vararikkoa.
Kreikassa on osittaisiin velkajärjestelyihin jo ryhdytty, ja vakavaan luottohäiriöön helleenivaltio ajautuu markkinanoteerausten perusteella viiden lähivuoden kuluessa noin 90-prosenttisella varmuudella.
Stressitestien valtioiden velkakirjamarkkinoille kuvailemat stressioletukset ovatkin jo nyt osoittautuneet toiveikkaiksi päiväuniksi. Kriisimaiden velkakirjamarkkinat ovat muutamassa kuukaudessa ajautuneet karumpaan jamaan kuin stressitestien mukaan piti käydä edes epätodennäköisiksi uskotuissa epäsuotuisissa oloissa.
Lakaisivatko testit piiloonyli sadan miljardin riskit?
Pelkästään se, että stressitestien oletuksena käytettiin liian ruusuisia oletuksia, saattoi sulkea EU-päättäjien silmät kymmenien tai jopa yli sadan miljardin euron pääomavajaukselta.
Kansainvälisiä suursijoittajien neuvova riippumaton analyysiyhtiö BCA Research on omissa laskelmissaan arvioinut, että EU:n testien stressioletukset vähättelivät pankkien riskejä radikaalisti.
BCA:n mukaan pelkästään kriisimaihin myönnettyjen luottojen ja velkakirjasaatavien kirjaaminen testien aikaiseen käypään arvoon olisi paisuttanut pankkien tappiot kymmenen kertaa suuremmiksi kuin testien kaavamaisin riskioletuksin ja "epäsuotuisin" stressioletuksin kävi.
Yhtiön mukaan moisista pehmo-oletuksista koitui pankkien todellisia tappioriskejä vähättelevää virhettä ainakin 130 miljardia euroa. Se pitää todennäköisenä, että todenmukainen mutta testien piiloon jättämä tappioriski on rutkasti tätäkin virhettä suurempi.
Stressitestien tappioriskejä vähättelevät virheet olivat BCA:n mukaan joka tapauksessa erittäin suuria ja lisäksi juuri pankkien vakavaraisuutta ja mahdollista pääomittamisen tarvetta ajatellen olennaisia.
Tappiot syövät koko painollaan pankkien pääomaa, ja näin ollen tappioriskien vähättely tulee automaattisesti paisutelleeksi vakavaraisuudesta syntyvää kuvaa.
Pankit alkaneettunnustaa tappioita
Viime viikkoina EU:n stressitesteiltä ja viralliselta totuudelta ovat vetäneet pohjaa pois varsinaisten epäilijöiden lisäksi useat suuret eurooppalaiset pankit.
Moni suuri ranskalais- ja saksalaispankki on kirjannut tuoreimmissa osavuositilinpäätöksissään Kreikka-saatavistaan suurempia arvonalennuksia kuin EU:n stressitestien "ankarien koettelemusten" oloissa olisi ollut tarpeen.
Viime viikkojen tappiokirjaukset ovat kivunneet yhteensä useisiin miljardeihin euroihin. Osa pankeista on puolittanut Kreikka-saataviensa arvon, osa kirjannut saatavien arvosta kolmasosan todennäköisiksi tappioiksi.
Pankkien tappiokirjaukset ovat olleet vapaaehtoisia, sillä niillä olisi edelleen lupa pitää pitkäaikaisiin saataviin kirjaamiaan eurovaltioiden velkoja taseissaan täydellä nimellisarvolla.
Tähänastiset tappiokirjaukset saattavat silti olla vasta varovaista alkua.
Talouslehti Financial Times kertoi tiistaina, että kansainvälisiä kirjanpitosuosituksia antava komitea IASB on kiinnittänyt Euroopan pankkivalvojien huomiota pankkien mahdollisesti liian pieniin tappiokirjauksiin.
Riskisaatavia rutkastirunsaammin kuin pääomia
Suurten EU-maiden pankeilla on edelleen erittäin runsaasti epävarmoja saatavia euroalueen kriisimaissa.
Stressitestien jälkeen pankkien riskit kriisimaissa ovat itse asiassa kasvaneet radikaalisti. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että nyt pienten kriisimaiden lisäksi myös Espanja ja Italia ovat kriisimaita – tai ainakin ne ovat ajautuneet kriisitoimien varaan. Kyse on raskaasti velkaisista maista, joita etenkin Ranskan ja Saksan pankit ovat rahoittaneet rohkeasti.
Kansainvälisiä luottotilastoja kokoavan Kansainvälisen järjestelypankin BIS:n mukaan kaikista Euroopan maista juuri Ranskan ja Saksan pankeilla on kriisimaissa erittäin runsaasti epävarmoja saatavia suhteessa riskinkantokykyynsä.
Saman asian voi ilmaista toisin tulkitsemalla samaisten BIS:n luottotilastojen perusteella, että Ranskan ja Saksan pankeilla on ottamiinsa riskeihin verrattuna erittäin heppoisesti noiden riskien kantamiseen tarvittavaa pääomaa.
Ranskan pankeilla on pelkästään Italia-saatavia noin puolitoista kertaa runsaammin kuin niillä on pääomia. Kun Italia-saatavien jatkoksi lasketaan saatavat Espanjasta, Kreikasta, Portugalista ja Irlannista, kertyy ranskalaispankeille ongelmallisia saatavia yhteensä yli kaksi ja puoli kertaa pääomien verran.
Saksalaispankkien ongelmasaatavat ovat peräisin tasaisemmin eri kriisimaista kuin ranskalaispankeilla. Mutta suhteessa pankkien pääomiin saksalaispankeilla on epävarmoja saatavia yhteensä jopa vielä runsaammin kuin ranskalaispankeilla, lähes kolme kertaa pääomien verran.
Tämä tarkoittaa, että kolmasosan arvonalennukset voisivat tehdä selvää koko pääomasta.
Pankkiriskit suurempiakuin Lehmanin jälkeen
Toinen kansainvälisiä suursijoittajia neuvova analyysiyhtiö, GaveKal Research, on toistuvasti varoittanut asiakkaitaan eurooppalaisen pankkikriisin vakavasta uhasta. Yhtiön mukaan keinot eurovaltioiden velkakriisin ratkaisemiseksi ovat vähissä – ja kaikkiin niihin liittyy merkittävä pankkikriisin riski.
Varsinaisten kriisimaiden pankit ovat rahoitusmarkkinoiden mukaan jo nyt käytännössä mennyttä kalua, mutta viime viikkoina uusi epäluulon aalto on levinnyt nopeasti myös kriisimaita runsain luotoin rahoittaneisiin suurten EU-maiden pankkeihin.
Epäluulosta kertoo, että eurooppalaisten pörssinoteerattujen pankkien osakekurssit ovat laskeneet voimakkaasti. Osakemarkkinat eivät luota pankkien saatavien laatuun saati riskinkantokykyyn niin kuin EU:n stressitestien rauhoittavan viestin perusteella luulisi.
Samaan aikaan osakkeiden kurssilaskun kanssa myös luottoriskijohdannaisten markkinat ovat alkaneet karsastaa pankkeja. Tämä näkyy vaivatta cds-luottojohdannaisten ja niihin perustuvien indeksien arvonkehityksestä.
Kriisimaiden suurten rahoittajamaiden, Saksan ja Ranskan, pankkeihin liittyvältä luottoriskiltä suojautuminen maksaa nyt yli kaksin verroin enemmän kuin kyseinen "luottoriskivakuutus" maksoi toissa kevään alkuperäisen Kreikka-paniikin aikoihin tai edes investointipankki Lehman Brothersin kaaduttua vajaat kolme vuotta sitten.
Tappiot pois päiviltäja uutta pääomaa tilalle
GaveKal pitää epävarmana, kykenevätkö EU:n talouspäättäjät enää ratkaisemaan eurovaltioiden velkakriisiä ilman, että kriisi kärjistyy ensin myös pankkikriisiksi.
Pankit voivat olla äkillisten vakavaraisuushaasteiden edessä siitä huolimatta, mikä käänne ensin laukaisee luottotappiot kasvuun, EU:n kriisimaihin kesken ankaran taantuman pakottamat talouden vyönkiristykset, Kreikan ja mahdollisesti joidenkin muiden kriisimaiden lähtö eurosta vai samojen maiden velkasaneeraukset.
Pankkien rahoitus voi toki päätyä umpikujaan myös siksi, että yksityinen pääoma menettää päättäjien vitkuttelun takia kokonaan luottamuksensa euroalueen tulevaisuuteen ja kaikkoaa tykkänään muualle.
Kolmas kansainvälisiä suursijoittajia palveleva analyysiyhtiö, Lombard Street Research, on samoilla linjoilla, ja pitää eurooppalaista pankkikriisiä ennen pitkää perin todennäköisenä.
Pankkien vakavaraisuuden kaunistelu ja todellisten luottoriskien vähättely eivät LSR:n mukaan suinkaan vahvista pankkien riskinkantokykyä. Päin vastoin se pitää pankit heikkoina ja näin pitkittää velkakriisiä – ja kasvattaa pankkikriisin riskiä.
Yhtiön ekonomisti Leigh Skene täräyttää tuoreessa kirjoituksessaan, että eurovaltioiden velkakriisi ja siihen liittyvä pankkikriisin uhka jatkuvat niin kauan kunnes pankit kirjaavat kaikki kelvottomat saatavansa tappioina pois päiviltä ja kokoavat tappioiden tilalle uutta pääomaa.
Ilmeisesti Skene ei ollut EU:n parlamentin lehterillä kuuntelemassa, kun talouskomissaari vakuutti pankkien vakavaraisuutta ja kiisti pääomitustarpeen.
