Pörssiuutiset

Vakuudet tai ei – Kreikka kaatuu kuitenkin

Julkaistu: , Päivitetty:

Kreikka ei kaadu Suomen vaatimiin vakuuksiin eikä se säästy, vaikka Suomi peruisi vaatimuksensa. Kreikalle vakuudet ovatkin yksi lysti, sillä se kaatuu mahdottoman velkakuormansa painosta joka tapauksessa. Näin ainakin voi tulkita Kreikan yhä jyrkempää syöksyä velkakirjamarkkinoilla.


Rahoitusmarkkinoiden luottamus Kreikan valtion velanmaksukykyyn on heikentynyt heikentymistään, vaikka euroalueen ja koko EU:n talouspäättäjät ovat uupumukseen asti toistaneet pitävänsä markkinavoimat otteessaan ja Kreikan rahoitushuollon käynnissä.

Markkinoiden luottamusta ei kohentanut edes muiden euromaiden heinäkuussa lupaama yli sadan miljardin euron uusien hätäluottojen paketti. Päin vastoin, Kreikka-luottamus heikkenee taas nopeasti uusista tukitoimista huolimatta.

Ja näin näyttää käyvän siitä riippumatta, mihin suuntaan Suomen vakuuksista ja muista kriisin sivujuonteista vellova kinastelu eri euromaissa milloinkin lainehtii.

Velkakirjamarkkinoiden viimeaikaiset tapahtumat kertovat, että Kreikka kaatuu erittäin suurella todennäköisyydellä saapa Suomi vakuutensa vai ei.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tämän perusteella Suomen vaatimilla ja Kreikan ilmeisesti lupaamilla vakuuksilla on enemmän merkitystä Suomelle kuin Kreikalle. Markkinaodotusten valossa vakuuksien antamisella tai antamatta jättämisellä ei ole Kreikalle enää juurikaan väliä, jos sen peli on joka tapauksessa pelattu.

Riskit suurimmillaan
lähitulevaisuudessa

Velkakirjamarkkinat kohtelevat Kreikkaa kuin maan vararikko tai ainakin vakava luotto-onnettomuus olisivat joltisenkin varma tapahtuma. Eivätkä markkinat uumoile Kreikan kaatumista vasta hamaan tukitoimia seuraavaan tulevaisuuteen, vaan kasvava osa markkinatoimijoista arvelee Kreikan kaatuvan vuoden kuluessa.

Luottamuksen romahtaminen ja yhä todennäköisemmän luotto-onnettomuuden povaaminen näkyvät vaikeuksitta Kreikan obligaatioiden markkinanoteerauksissa. Kreikan markkinakorot ovat karanneet sitä korkeammiksi mitä lyhytaikaisemmista obligaatioista on kyse.

Kreikan niin sanottu tuottokäyrä on toisin sanoen erittäin jyrkästi laskeva – ja luotto-onnettomuuden todennäköisyys on suurimmillaan lähitulevaisuudessa.

Velkakirjamarkkinoiden kaupankäyntiin osallistuvista välittäjäpankeista ja korkosijoittajista ani harva uskoo Kreikan selviävän vuottakaan.

Tämä lähitulevaisuudessa suurimmilleen kärjistynyt riski toki tarkoittaa, ettei Suomen vakuuksilla ole kovin suurta merkitystä Suomellekaan. Jos markkinoiden povaama kupru koittaa vaikka vuoden kuluessa, jää suurin osa Suomen vakuuden oletetusta "pitkän ajan kuluessa" kertyvästä tuotosta kertymättä.

Todelliset paniikkikorot
ovat vielä korkeampia


Kreikan ensi kesänä erääntyvän velkakirjan markkinakorko on noin 50 prosenttia, ja osa velkakirjamarkkinoiden välittäjäpankeista vaati tiistaina jopa 70 prosentin niin sanottua efektiivistä korkotuottoa ennen kuin suostui vastaanottamaan kyseisiä roskapapereita.

Moiset noteeraukset kertovat jo ihka aidosta ulosheittotyhjennysmyynnistä, joskaan eivät vielä varsinaisesta paniikkimyynnistä. Jos Kreikka olisi viittä vaille kaatumistaan sinnittelevä 1980-luvun Meksiko tai Argentiina, huitelisi sen vuoden mittaisen obligaation markkinakorko 150 prosentissa eikä "vain" 50 prosentissa.

Toki nykynoteerauksista käy kuitenkin vaivatta selväksi, että Kreikka uppoaa parhaillaan yhä syvemmälle velkasuohonsa.

Vuoden mittaiselle velkakirjalle noteerattava noin 50 prosentin markkinakorko tarkoittaa, että kauppaa käydään tai ainakin hierotaan noin 65–70 sentillä jokaista kyseisen velkakirjan nimellisarvon sataa senttiä kohti.

Kyseisen obligaation käypä markkina-arvo on toisin sanoen 70 prosenttia täydestä nimellisarvosta tai 30 prosenttia alle nimellisarvon, miten sen kukakin haluaa ilmaista.

Ilmaisusta riippumatta moinen hinnoittelu merkitsee kauppoihin ryhtyvälle myyjälle 30 prosentin tappiota, jos velkakirjat ovat olleet salkussa täyteen nimellisarvoonsa surkeaan poistomyyntiin asti. Näin lienee yhä asian laita useimmilla Kreikkaa rahoittaneilla saksalais- ja ranskalaispankeilla.

Kreikan lupaukset
eivät paljon paina


Kreikan erimittaisten velkakirjojen markkinakorot ovat kohonneet yhtä korkeiksi tai jopa vielä korkeammiksi kuin toissakeväisten piinaviikkojen aikaan. Samalla velkakirjojen markkina-arvot ovat vastaavasti laskeneet jopa alkuperäistä Kreikka-paniikkia heikommiksi.

Kreikan kaksivuotinen markkinakorko on lähemmäs 40 prosenttia, viisivuotinen noin 20 prosenttia ja vielä kymmenvuotinenkin lähes 20 prosenttia.

Käyvän markkina-arvon mukaan laskettu alennus täydestä nimellisarvosta on vastaavasti laina-ajasta riippuen 35–45 prosenttia. Tämä on selkeä epäluottamuslause Kreikan valtiolle, joka on luvannut maksaa kyseiset lainansa takaisin täyteen hintaa eli sataan prosenttiin nimellisarvosta ja vielä lainaehtojen mukaiset korot päälle.

Tyly hinnoittelu kertoo, että Kreikan lupaukset eivät markkinoilla enää paljon paina.

Nyt entistäkin tylympi hinnoittelu vihjailee lisäksi, että enää eivät kovin paljon paina edes muiden euromaiden Kreikan puolesta antamat lupaukset.

Megarahastot vetävät
pääomiaan turvaan


Luottamuksen mureneminen Kreikan lisäksi nyt myös Kreikan ja muiden kriisimaiden "pelastamiseksi" perustetuilta vakausrahastoilta ja muilta hätätoimilta näkyy ja tuntuu pääomavirroissa.

Euroalueen kriisimaista ja koko euroalueelta kaikkoaa parhaillaan pääomaa.

Esimerkiksi Yhdysvaltain kymmenen suurinta rahamarkkinarahastoa veti pelkästään kesäkuun ja heinäkuun kuluessa Euroopasta turvaan yhteensä noin sata miljardia dollaria eli noin 70 miljardia euroa. Kyse on nettomuutoksesta eli tuon verran runsaammin rahastot Euroopasta kotiuttivat vanhoja sijoituksiaan kuin toivat tilalle uutta rahaa.

Nämä megarahastot ovat erittäin tärkeitä yhdysvaltalaisten kotitalouksien säästöjen välittäjiä, ja ne ovat esimerkiksi merkittäviä pankkien rahoittajia kautta maapallon.

Vain niukasti nollaa korkeampi kotimainen korkotaso on yllyttänyt amerikkalaisrahastoja hakemaan lisätuottoja erityisesti euroalueen korkeammista koroista, mutta nyt näyttävät riskinottohalut hiipuneen.

Loppukeväästä Yhdysvaltain suurimpien rahamarkkinarahastojen varoista oli sijoitettuna eurooppalaisille rahamarkkinoille yli puolet, mutta heinäkuun lopussa enää niukasti yli 40 prosenttia.

Rahastojen vetäytyminen ilmenee luottoluokittaja Fitchin maanantaina julkaisemasta raportista, joka tulee samalla valaisseeksi yhtä tärkeistä Euroopan rahamarkkinoita järkyttäneistä muutoksista.

Esimerkiksi Italian ja Espanjan pankeille tarjoamastaan lyhytaikaisesta rahoituksesta Fitchin tutkimat rahastot vetivät alkukesän mittaan pois peräti 97 prosenttia.

Sattumoisin Espanjan ja Italian rahamarkkinat ajautuivat samaan aikaan niin tukalaan jamaan, että euroalueen keskuspankki EKP ryhtyi tukemaan kyseisiä markkinoita mittavin velkakirjaostoin.

Tunnelma kiristyy
rahamarkkinoilla


Euroopan ja etenkin euroalueen pääomamarkkinoiden eri osa-alueilta on ilmeisesti vetänyt pääomiaan turvaan moni muukin kuin Yhdysvaltain suurimmat rahamarkkinarahastot.

Osa Euroopan rahamarkkinoiden riskimittareista ilmentää jo tukalampaa tunnelmaa kuin oli investointipankki Lehman Brothersin kaatumisen aikoihin vajaat kolme vuotta sitten.

Kriisimaiden ja seuraavaksi vaaravyöhykkeessä olevien Espanjan ja Italian pankeista on kaikonnut yksityistä rahoitusta niin runsaasti, että ne ovat ilmeisesti joutuneet turvautumaan yhä mittavampaan keskuspankkirahoitukseen.

Tunnelmaa kiristää pankkien keskinäisen epäluuloisuuden lisäksi se, että talousmittarit ovat heikentyneet jyrkästi kautta euromaiden Saksaa myöten. Talouskasvusta ei ehkä sittenkään tule sitä huojentavaa vetoapua, jonka turvin vanhojen velkojen maksamisen piti sujua.

Kreikalle talouden sakkaaminen voi olla kohtalokas käänne kohti markkinoiden pelkäämää raakaa velkasaneerausta. Se on alkuvuonna jäänyt niin roimasti EU:n ja muiden "pelastajiensa" asettamista kasvutavoitteista, että hätärahoitus voi joutua katkolle – Suomen vakuusjupakasta riippumatta.




Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Rappioveli” sai osansa perinnöstä – Hovioikeus: Äidin 137 000 euron siirrot suosikkipojalleen olivat törkeä kavallus

    2. 2

      Suomalaisia ensihoitajia värvätään Tukholmaan – palkka jopa 1 500 euroa parempi

    3. 3

      Jethro Rostedt avaa oman ravintolan – tältä yökerhossa näytti neljä tuntia ennen avaamista

    4. 4

      Jan Hurrin kommentti: Suomi alistumassa yhä kaksinaamaisempaan europolitiikkaan

    5. 5

      Pasilaan avataan Pohjoismaiden suurin kauppakeskus – Triplan uusi johtaja kertoo: Näin alun vaikeudet vältetään

    6. 6

      Lentoyhtiö Norwegianin tulevaisuus on epäselvä ja tappiot kasvavat – Pitääkö matkailijan olla huolissaan?

    7. 7

      Verottaja jätti Suomen suurimpiin kuuluvasta tapahtumajärjestäjästä konkurssihakemuksen

    8. 8

      Jethro Rostedtilta uusi aluevaltaus – avaa yökerhon Turkuun: ”Kun jengi tulee paikalle, ei siinä markkinointia tarvita”

    9. 9

      Wahlroos Talouselämälle: Aktivistisijoittaja voisi ostaa lisää Nordeaa

    10. 10

      Kommentti: Pian alkavat hullut päivät itse Stockmannille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Rappioveli” sai osansa perinnöstä – Hovioikeus: Äidin 137 000 euron siirrot suosikkipojalleen olivat törkeä kavallus

    2. 2

      Jethro Rostedt avaa oman ravintolan – tältä yökerhossa näytti neljä tuntia ennen avaamista

    3. 3

      Suomalaisia ensihoitajia värvätään Tukholmaan – palkka jopa 1 500 euroa parempi

    4. 4

      Jethro Rostedtilta uusi aluevaltaus – avaa yökerhon Turkuun: ”Kun jengi tulee paikalle, ei siinä markkinointia tarvita”

    5. 5

      Wahlroos Talouselämälle: Aktivistisijoittaja voisi ostaa lisää Nordeaa

    6. 6

      Lentoyhtiö Norwegianin tulevaisuus on epäselvä ja tappiot kasvavat – Pitääkö matkailijan olla huolissaan?

    7. 7

      Jan Hurrin kommentti: Suomi alistumassa yhä kaksinaamaisempaan europolitiikkaan

    8. 8

      Verottaja jätti Suomen suurimpiin kuuluvasta tapahtumajärjestäjästä konkurssihakemuksen

    9. 9

      Pasilaan avataan Pohjoismaiden suurin kauppakeskus – Triplan uusi johtaja kertoo: Näin alun vaikeudet vältetään

    10. 10

      Sysmäläisen Reinon hermot menivät – koko vuonna vain muutama päivä ilman jatkuvia sähkökatkoja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kulta Katriina mainosti herkällä kuvalla – somessa puhkesi täysi myrsky

    2. 2

      Katalat nuorukaiset ajoivat autokauppias-Veikon vuosien piinaan: ”Käsittämätöntä, että sama soppa jatkuu”

    3. 3

      Verottaja jätti Suomen suurimpiin kuuluvasta tapahtumajärjestäjästä konkurssihakemuksen

    4. 4

      Ravintolabisnes vei Janin, 44, konkurssiin ja vuosikausien ulosottoon – teki juuri miljoonakaupat

    5. 5

      Hyvätuloinen pariskunta vietti komeat häät lainarahalla – lopulta käsiin levisi 430 000 euron velkapotti

    6. 6

      Lento myöhästyi 3 tuntia, eikä Ulla, 53, ehtinyt pitkälle jatkolennolleen – OP tai Finnair eivät korvaa yli 700 euron lisäkuluja

    7. 7

      Kohutun hoivayhtiö Attendon osake syöksyy – tulos alitti alhaisimmatkin ennusteet

    8. 8

      ”Rappioveli” sai osansa perinnöstä – Hovioikeus: Äidin 137 000 euron siirrot suosikkipojalleen olivat törkeä kavallus

    9. 9

      Häkkänen: Hoivayritykset ovat saattaneet syyllistyä heitteille­panoon, petokseen tai väärennökseen

    10. 10

      Professori vertaa vanhusten­hoidon alihankinta­ketjutusta rakennus­alaan – näin mutkikas kuvio Pelimanni-hoivakodin takaa löytyy

    11. Näytä lisää