Vuosisadan kurssiralli on nyt ohi

Julkaistu: , Päivitetty:

Vuosisadan kurssiralli tuli ja meni, ja nyt huimien tuottojen aika on ohi. Tältä tilanne näyttää yrityslainojen markkinoilla. Viime syksyn kriisissä romahtaneet yrityslainat ponkaisivat kriisin jälkeen ainutlaatuiseen vetoon, mutta nyt yhtä kovat tuotot ovat jo liki mahdottomia.
Korkosijoittajilla oli pian viime syksyn pahimpien paniikkiviikkojen jälkeen yrityslainamarkkinoilla ainutlaatuinen ostotilaisuus.

Rohkeimmat tarttuivat tilaisuuteen, ja nyt heillä on koossa näiden markkinoiden muhkeimmat tuotot vuosikymmeniin.

Heikkolaatuisten yrityslainojen kokonaistuotto on alkuvuonna ollut paikoin jopa osakemarkkinoita hurjempi. Viime vuoden lopun jälkeen myös keski- ja hyvälaatuisista yrityslainoista on kertynyt poikkeuksellisen runsas kokonaistuotto.

Nyt tämä harvinainen tilaisuus on yrityslainoissa ohi, eikä alkuvuoden kaltaisia tuottoja ole enää saatavilla.

Historiallisen kovaa tuottoa ei ole alkuvuoden tapaan tarjolla enää millään yrityslainamarkkinoiden osa-alueella. Tavallista kovempaa tuottoa on tarjolla enää pankkien riskipitoisista velkakirjoista ja epävakaiden yritysten varsinaisista roskalainoista – eli railakkaalla riskinotolla.

Lehman-konkurssi
romahdutti markkinat


Yhdysvaltalaispankki Lehman Brothersin konkurssi käynnisti sijoittajien pakokauhun. Paniikkimyynnit suistivat kaikki maailman pääomamarkkinoiden vähänkin riskipitoiset osa-alueet vapaaseen pudotukseen. 

Tuossa rytinässä romahtivat osakkeiden lisäksi yritysten liikkeeseenlaskemat joukkovelkakirjat, niin sanotut yrityslainat. Romahdus tarkoitti yrityslainoille päivittäin noteerattavien markkinakorkojen äkkijyrkkää nousemista historiallisen korkealle.

Pankkien, vipurahastojen ja muiden suursijoittajien paniikkimyynnit riuhtaisivat yrityslainojen markkinakorot lyhyessä ajassa useita prosenttiyksikköjä entistä korkeammalle. Tämä merkitsi hintojen romahdusta. Käynnissä oli todellinen poistomyynti.

Kun markkinakorkojen kohoaminen ja hintojen lasku päättyi, päättyi vuodenvaihteen tietämillä myös yrityslainojen poistomyynti ulosheittohintoineen. Yhtäkkiä käynnissä olikin alennusmyynti löytöhintoineen.

Markkinakorot
huimaan nousuun


Euroalueen heikkolaatuisten yrityslainojen markkinakorot riuhtaisivat Lehmanin konkurssin jälkeen hyvin nopeasti noin kymmenestä prosentista jopa 20 prosenttiin. Kyse on kaikkien heikkolaatuisten yrityslainojen keskiarvoista, yksittäisiltä kriisiyhtiöiltä vaadittiin huimasti korkeampiakin korkoja. 

Hyvä- ja keskilaatuisten yrityslainojen keskimääräinen markkinakorko pomppasi samojen paniikkiviikkojen aikana selvästi vähemmän. Näitä niin sanottuja investment grade -lainoja liikkeeseen laskeneet yritykset ovat selvästi vakavaraisempia kuin heikkolaatuisten lainojen liikkeeseenlaskijat.

Heikkolaatuisia yrityslainoja kutsutaan yleensä sijoituspalveluiden markkinoinnissa termillä high yield (=korkea tuotto), mutta sijoittajien keskuudessa niitä nimitetään myös termein junk bond (=roskalaina).

Laajasti yrityslainojen keskimääräistä kehitystä kuvaavien indeksien mukaan euroalueen hyvä- ja keskilaatuisten yrityslainojen markkinakorot ponkaisivat Lehmanin konkurssin jälkeen nopeasti noin kuudesta suunnilleen kahdeksaan prosenttiin.

Yrityslainat ampaisivat
osakkeita nopeammin


Markkinakorkojen raju kohoaminen romahdutti euroalueen viisivuotisten yrityslainojen hintoja heikoissa luottoluokissa 30 prosenttia tai enemmän ja hyvälaatuisissakin lainoissa yli kymmenen prosenttia.

Romahdus tapahtui parissa viikossa. Yhtä suurta ja nopeata pudotusta ei näillä markkinoilla koettu edes teknohuuman jälkeisessä romahduksessa.

Vuodenvaihteeseen mennessä keskuspankit olivat pumpanneet markkinoille valtaisan määrän tuoretta rahaa. Lisäksi viranomaiset olivat saaneet markkinaosapuolet uskomaan, ettei Lehmanin kaltaisia suuria pankkiruumiita tule lisää. 

Tunnelma muuttui ja rohkeus palasi yrityslainamarkkinoille vuodenvaihteen tietämillä. Korkomarkkinoilla käänne paniikkimyynneistä rohkeisiin ostoihin tapahtui pari kuukautta ennen kuin sama tapahtui osakemarkkinoilla.

Lyhyen ajan yrityslainamarkkinoilla oli saatavilla osakkeille luonteenomaista tuottoa korkomarkkinoiden riskillä.

Kokonaistuotot jopa
osakkeiden luokkaa


Lehman-paniikin jälkeen yrityslainojen markkinakorot ovat laskeneet melkein yhtä jyrkästi kuin ne paniikissa nousivat. Samaan aikaan näiden lainojen niin sanotut riskilisät ovat pienentyneet melkein yhtä vauhdikkaasti kuin korot ovat laskeneet.

Viime vuoden lopussa tai viimeistään vuodenvaihteen tuntumassa liikkeelle lähteneillä sijoittajille yrityslainakorkojen lasku ja riskilisien kutistuminen on merkinnyt poikkeuksellisia tuottoja.

Euroalueen heikkolaatuisissa yrityslainoissa alkuvuoden kokonaistuotto on kivunnut jopa 40–50 prosenttiin. Näin hurjaa on tuotto ollut esimerkiksi Markit-indeksiyhtiön iBoxx- ja iTraxx -indeksien mukaan.

Hyvä- ja keskilaatuisissa yrityslainoissa kokonaistuottoa on kertynyt paniikkipiikistä tähän päivään indeksistä riippuen 15–20 prosenttia. Tämäkin on poikkeuksellisen kova tuotto, josta suurin osa kertyi muutamassa kuukaudessa.

Poikkeuksellisen suurista toteutuneista tuotoista ja samalla entistä selvästi laihemmista tuottonäkymistä ovat viime päivinä kirjoittaneet useat sijoituspankit ja varainhoitoyhtiöt katsauksissaan.

Saksalaispankki Deutsche Bank julkaisi tällä viikolla aiheesta laajan erikoisraportin. Kotimainen varainhoitoyhtiö Tresor kirjoitti aiheesta torstaina ilmestyneessä kuukausikatsauksessaan.

Tuotto-odotus
putosi puoleen


Alkuvuoden huimilla tuotoilla ei ole tällä haavaa käytännössä minkäänlaisia mahdollisuuksia toistua. Samanlaisia tuottoja on seuraavan kerran tarjolla aikaisintaan jonkin uuden ja yhtä rajun kriisin jälkeen, mutta ei ennen sitä.

Yrityslainojen tuotot eivät ole suinkaan kokonaan mennyttä, mutta alkuvuoden huipputuottoja on enää turha havitella. Uusien sijoitusten tuottonäkymät ovat heikentyneet samaa tahtia kuin vanhojen sijoitusten tuotto on paisunut.

Alkuvuoden tuotto perustuu valtaosin poikkeuksellisen korkeiden korkojen laskuun eli velkakirjojen arvonnousuun, ja nyt niin korkojen lasku kuin arvonnousukin on suurimmaksi osaksi takana.

Euroalueen muiden kuin rahoitusalan yritysten viisivuotiset joukkolainakorot ovat nyt keskimäärin neljä prosenttia. Vajaa vuosi sitten Lehman-paniikin jälkeen tehty vastaava sijoitus tuottaa ostettujen lainojen eräpäivään asti keskimäärin kahdeksan prosenttia.

Korot ovat nyt yhtä alhaalla kuin ne olivat kymmenen vuotta sitten juuri ennen teknohuuman huipentumaa, alempana ne ovat olleet vain vuosikymmenen puolivälin yltäkylläisen keveän rahapolitiikan vuosina.

Yrityslainojen korot
tuskin painuvat nollaan


Yrityslainojen markkinakorot ovat nyt pudonneet tärkeimmissä lainaluokissa suunnilleen puoleen viime vuoden lopun paniikkikoroista.

Yhtä suuri koronlasku ja samalla alkuvuoden koronlaskua vastaava arvonnousu edellyttäisi toistuakseen yrityslainojen markkinakorkojen painumista laatuluokkaan katsomatta nollaan prosenttiin.

Tällaista ei kuitenkaan ole milloinkaan tapahtunut missään.

Ainakaan moisesta ei löydy mainintaa amerikkalaisten korkohistorioitsijoiden Sidney Homerin ja Richard Syllan viimeksi vuonna 2005 päivitetystä tietojärkäleestä A History of interest rates (suomeksi suunnilleen Korkojen historia).

Yli 700-sivuinen kirja on kenties kattavin kooste korkojen kehityksestä aina Mesopotamian ajoista alkaen. Tuhansien vuosien kuluessa erityyppiset yritykset ovat rahoittaneet hankkeitaan lukuisilla velkarahoituksen muunnelmilla. Mutta milloinkaan tämä ei ole onnistunut ilman jonkinlaista korkoa.

Deflaatio kasvattaisi
konkurssien riskiä


Yrityslainojen markkinakorkoja estää painumasta nollaan tai edes kovin lähelle nollaa karkeasti pelkistäen kaksi seikkaa.

Ensinnäkään yrityslainojen markkinakorot eivät painu luotettavimpien valtioiden obligaatiokorkojen alapuolelle. Tämä johtuu siitä, että yksityisiin yrityksiin liittyy suurempi konkurssin riski kuin valtioihin. Itsenäiset valtiot voivat periä veroja ja painaa lisää rahaa, mutta yritykset eivät voi.

Toiseksi valtioiden markkinakorot eivät laske nollaan tai edes nollan tuntumaan kuin vakavan ja pitkäaikaisen deflaation uhasta tai jo käynnissä olevan deflaation oloissa.

Deflaationkaan oloissa yrityslainat eivät seuraa valtionlainoja nollakorkojen tuntumaan, sillä deflaation oloissa yritysten konkurssiriski ja sijoittajien vaatima riskilisä pyrkivät kasvamaan. Näin kävi Yhdysvaltain 1930-luvun deflaatiovuosina ja näin on viime vuosina käynyt myös Japanissa.

Sijoitussuunnitelmia tuskin kannattaa nytkään perustaa sen varaan, että yrityslainojen markkinakorot painuisivat nollaan. Varminta on uskoa, että alkuvuoden tuotot eivät toistu.


Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Pulloja palauttanut Timo huomasi kauppakuitissa yllättävän miinusmerkin – ”Emme ole nähneet tarvetta muuttaa käytäntöä”

    2. 2

      Yksi kuva kertoo: Näin Suomi verottaa olutta muihin EU-maihin verrattuna

    3. 3

      Älä maksa liikaa veroja! Juristin 7 vinkkiä: Näin voit voittaa tai hävitä jopa tuhansia euroja

    4. 4

      Oiva Toikan luovuudesta kumpusi kannattava bisnes – firma on takonut reipasta voittoa

    5. 5

      Asiantuntijan 10 vinkkiä: Näin saat luksusta mökille pienellä rahalla

    6. 6

      Stockmann: tulosvaroitus!

    7. 7

      Jouni lähetti 11 kirjettä Postin uusilla nopean toimituksen merkeillä – lopputulos hämmensi

    8. 8

      Rakennusteollisuus: Asuntoja rakennetaan tuhansia vähemmän kuin viime vuonna

    9. 9

      Jan Hurrin kommentti: Öljyn hinta voi nousta entisestään – ja se on kelju uutinen

    10. 10

      Vanhus osti kallista kotihoitoa ja jätti perilliset nuolemaan näppejään – lukijat: ”Ahneet sukulaiset tienatkoon itse omat rahansa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jouni lähetti 11 kirjettä Postin uusilla nopean toimituksen merkeillä – lopputulos hämmensi

    2. 2

      Älä maksa liikaa veroja! Juristin 7 vinkkiä: Näin voit voittaa tai hävitä jopa tuhansia euroja

    3. 3

      Stockmann: tulosvaroitus!

    4. 4

      Asiantuntijan 10 vinkkiä: Näin saat luksusta mökille pienellä rahalla

    5. 5

      Yksi kuva kertoo: Näin Suomi verottaa olutta muihin EU-maihin verrattuna

    6. 6

      Pulloja palauttanut Timo huomasi kauppakuitissa yllättävän miinusmerkin – ”Emme ole nähneet tarvetta muuttaa käytäntöä”

    7. 7

      Miljoonaomaisuuden menettänyt Jaakko Rytsölä myy nyt talouskasvatusta lapsille

    8. 8

      Suomi on suomalaiselle matkailijalle tyyris: tonnilla kotimaan reissulle vai viikoksi Kreikkaan?

    9. 9

      Raakaöljyn hinta ponnasi vuoden huippuun – Syynä Iranin pakotteiden tiukennus

    10. 10

      Jan Hurrin kommentti: Öljyn hinta voi nousta entisestään – ja se on kelju uutinen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Jouni lähetti 11 kirjettä Postin uusilla nopean toimituksen merkeillä – lopputulos hämmensi

    2. 2

      Yrittäjä-Willem panee kivijalkakaupan kiinni, jos verottajan suunnitelma toteutuu – ”Ei olisi enää kannattavaa”

    3. 3

      Mökkikaupat viedään yhä useammin käräjille – ”Lahovaurioita etsitään kissojen ja koirien kanssa”

    4. 4

      Veroilmoituksen uudistuksessa monta pulmaa – ”Jos jättää ilmoituksen viime tippaan, voi olla ongelmissa”

    5. 5

      Bisnesenkeli Kim Väisänen ällistyi elinkelvottomasta firmasta: ”Rahaa oli poltettu 500 000 euroa ja liikevaihto 100 euroa”

    6. 6

      Älä maksa liikaa veroja! Juristin 7 vinkkiä: Näin voit voittaa tai hävitä jopa tuhansia euroja

    7. 7

      Suomi on suomalaiselle matkailijalle tyyris: tonnilla kotimaan reissulle vai viikoksi Kreikkaan?

    8. 8

      Uutuuskirja: Sarasvuo hiiltyi Nokian ”arrogantille keskijohdolle” – lähetti alatyylisen viestin

    9. 9

      Kylpyhuoneremontista repesi raju riita – taloyhtiön osakas jätti vastikkeet maksamatta 2 vuodeksi

    10. 10

      Reino ja Aino -tossuille on löytynyt uusi omistaja – tuotanto ei jää Lieksaan

    11. Näytä lisää