Finanssikriisi kiusaa pörssiä pitkään

Julkaistu:

Lehman Brothersin konkurssi jätti pitkän varjon maailman osakemarkkinoille. Paluu kriisiä edeltäneisiin kurssihuippuihin voi kestää kauan, vaikka pörssit ovat maaliskuun jälkeen kiitäneet lähes ainutlaatuisen kovassa nousussa. Teknohuuman huippukurssit ovat vielä uskomattoman kaukana.
Yli 50 prosentin kurssinousu puolessa vuodessa on osakemarkkinoilta täysin poikkeuksellinen saavutus. Tällaisella nousurykäisyllä markkinat ovat nyt sijoittajia palkinneet.

Lähes ainutlaatuisesta kurssirepäisystä huolimatta osakkeilla on vielä kosolti matkaa entisiin huippukursseihinsa. Tämä ei suinkaan vähättele keväällä alkanutta nousua, vaan kertoo sitäkin enemmän nousua edeltäneistä romahduksista.

Yhdysvaltalaisen investointipankin Lehman Brothersin konkurssi tasan vuosi sitten oli maailman pörsseissä lähtölaukaus toistaiseksi viimeiseen romahdusaaltoon. Sitä ennen pörssit olivat kuitenkin rytisseet kauan ja korkealta.

Siksi paluu huipulle on vielä uskomattoman pitkä. Tämä kysyy monelta sijoittajalta odottamattoman suurta malttia ja pitkää pinnaa, sillä moni on sijoittajien ikiaikaisen perinteen mukaisesti lähtenyt liikkeelle juuri kurssihuippujen aikaan.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Teknokuplan huipulle
matkaa 80 prosenttia


Tavanomaisella, noin kymmenen prosentin vuosituotolla pörssiltä kestää vielä pari vuotta saavuttaa Lehman Brothersin konkurssia edeltänyt kurssitaso. Osakekurssien on noustava vielä noin 20 prosenttia.

Samalla tahdilla kestää vielä neljä–viisi vuotta ennen kuin pörssit ovat elpyneet kurssitasolle, jolta ne suistuivat finanssikriisin syövereihin runsaat kaksi vuotta sitten. Paluu kriisiä edeltäneisiin kursseihin vaatii vielä noin 50 prosentin kurssinousun.




Jos tavoitteeksi pannaan vajaan kymmenen vuoden takaisen teknokuplan kurssihuiput, tarvitaan vielä vajaan 50 prosentin kurssinousu.

Jos uudella kurssinousulla pitäisi saavuttaa uudestaan teknohuippu ja lisäksi kumota inflaation vaikutus, pitää osakekurssien nousta nykytasolta huimat 80 prosenttia. Tuohon urakkaan kuluisi kymmenen prosentin vuosituotolla runsaat kuusi vuotta.

Luvut perustuvat maailman kenties laajimmin seuratun osakeindeksin, Yhdysvaltain suurimpia pörssiyhtiöitä seuraavan S&P 500:n muutoksiin. Euroopan suurimpia pörssiyhtiöitä seuraava DJ Stoxx 600 -indeksi on jokseenkin samassa jamassa.

Näin kovaa nousua
koettu ani harvoin


Osakemarkkinoiden hurjimpia kurssirepäisyjä tutkinut saksalaispankki Deutsche Bankin Global Market Research -analyysiyksikkö luonnehtii kuuden viime kuukauden pinkaisua lähes ainutlaatuiseksi.

Pankin mukaan edes maailman viime vuosisadan menestyneimmillä osakemarkkinoilla, Yhdysvalloissa ei vastaavaa puolen vuoden kurssinousua ole koettu kuin ani harvoin.

Tarkalleen ottaen analyysin tehneet Deutsche Bankin Lontoon luottostrategit Jim Reid ja Nick Burns sanovat, että vain 0,5 prosenttia S&P 500 -indeksin puolen vuoden tuotoista on yltänyt yli 50 prosentin nousuun. Tämä tarkoittaa 1:n suhdetta 200:aan.

He ovat tehneet laskelmansa S&P 500 -indeksillä, josta löytyy muistiin kirjattua historiaa pidemmältä ajalta kuin yhdestäkään muusta laajasti markkinoita seuraavasta osakeindeksistä. He kuitenkin arvelevat, että tilanne on Euroopassa pitkälti samanlainen kuin Yhdysvalloissa.

Reid ja Burns päätyvät analyysissään rohkaiseviin mutta myös varoittaviin johtopäätöksiin.

Kurssinousu on
usein jatkunut


Ennen tämänvuotisia kurssijuhlia osakkeet repäisivät viimeksi yhtä hurjia puolen vuoden nousuja 1930-luvulla, pahamaineisen lamakauden synkiltä vuoden 1933 kurssipohjilta.

Tämä on Reidin ja Bursin ensimmäinen rohkaiseva havainto. Kova kurssinousu on mahdollinen keskellä synkimpiäkin taloustunnelmia.

Toinen analyysin rohkaiseva havainto on, että suurin osa parhaista puolen vuoden nousujaksoista on kantanut puolta vuotta pidemmälle. Nousu on siis jatkunut repäisyn jälkeenkin. Näin on analyysin mukaan käynyt kahdessa tapauksessa kolmesta.

Vähemmän rohkaiseva havainto sitä vastoin on, että 1930-luvun lamavuosina pörssin kovimmat nousurepäisyt alkoivat osakkeiden poikkeuksellisen matalilla arvostuksilla. Näin ei ollut asian laita viime maaliskuussa.

Osakkeet ovat taas
kalliinpuoleisia


Reid ja Burns arvioivat osakkeiden arvostusta niin sanotun kausitasoitetun p/e-luvun avulla, joka suhteuttaa tarkasteluhetken osakekurssin (tai indeksilukeman) viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden keskimääräiseen tulokseen.

Näin arvioiden osakemarkkinoiden keskimääräinen p/e-luku oli 1930-luvun kovimpien nousujen alkaessa roimasti alle 10 ja nousujen päätteeksikin vain vähän yli 10.

Nyt sen sijaan S&P 500:n kausitasoitettu p/e oli maaliskuun alussa selvästi yli 10 ja nyt puolen vuoden hurjan kurssinousun jälkeen se on peräti 18. Tämän perusteella osakkeet eivät olleet erityisen edullisia edes maaliskuun alun kurssipohjilla, eivätkä ne ole sitä varsinkaan nyt.

Osakemarkkinoiden hyvin pitkäaikainen keskiverto-p/e on noin 15. Osakkeita pidetään halpoina, kun p/e on alle 10 ja kalliina, kun p/e on yli 20.

Osakkeiden kipuaminen taas kalliinpuoleisiksi voi tällä kerralla rajoittaa osakkeiden nousumahdollisuuksia. Näin arvelevat Reid ja Burns.

Yrityslainoissa yhä
harvinainen repäisy


Saman analyysin toinen osa koskee yrityslainamarkkinoita. Näillä finanssikriisin ytimessä kiehuneilla markkinoilla Lehman Brothersin konkurssia seurannut romahdus oli hetkittäin jopa vielä pelottavampi kuin osakemarkkinoiden pudotus.

Yrityslainamarkkinoiden vahva elpyminen alkoi selvästi ennen osakemarkkinoiden maaliskuista käännettä, ja moni uskoo juuri näiden niin sanottujen credit-markkinoiden käänteen antaneen vauhtia myös osakkeille.

Reid ja Burns ovat laskeneet, että myös yrityslainamarkkinoiden alkuvuoden hurja nousu kuuluu markkinahistorian voimakkaimpiin.

BBB-luottoluokituksen saaneiden keskilaatuisten yrityslainojen niin sanottu riskilisä supistui alkuvuodesta runsaat 200 korkopistettä eli yli kaksi prosenttiyksikköä parhaan puolen vuoden aikana. Tämä merkitsi sijoittajille tuntuvia tuottoja.

Markkinahistorian perusteella moinen kehitys on näillä markkinoilla suunnilleen yhtä harvinainen kuin osakkeiden huima kurssinousu on ollut pörsseissä.

Reid ja Burns varoittavat sijoittajia odottamasta yrityslainamarkkinoiltakaan yhtä antoisaa jatkoa, sillä jo toteutunut nousu on heidän mukaansa syönyt suuren osan näiden markkinoiden nousuvarasta.

Sijoittajat yrittävät
ennakoida tulevaa


Samaan aikaan osake- ja yrityslainamarkkinoiden kanssa ovat vahvassa vedossa olleet myös raaka-ainemarkkinat. Hieman yllättäen aivan viime viikkoina ovat tuottojaan kasvattaneet myös valtioiden obligaatiomarkkinat.

Erittäin kovat tuotot ovat herättäneet runsaasti hämmennystä, mutta myös intohimoja. Moni sijoittaja ja markkina-analyytikko on ihmetellyt, mikä markkinoita on nostanut näin voimakkaasti näin heikossa taloudessa. Samalla moni sijoittaja on kiirehtinyt mukaan, ettei jää junasta.

Yksi tavanomainen tulkinta varsinkin osakkeiden, yrityslainojen ja raaka-aineiden viime kuukausien tuotolle on perinteinen oletus sijoittajien kyvystä – tai ainakin yrityksestä – ennakoida talouden tulevaisuutta.

Tämän oletuksen mukaan viime kuukausien hurja kurssinousu olisi jo hinnoitellut kaikki ne kuukausi kuukaudelta varovaisesti kohenevat talousuutiset, joita viime aikoina on alkanut kantautua.

Eri markkinoiden kertoma viesti on ristiriitainen, sillä muiden markkinoiden kehitys kertoo sijoittajien riskinottohalun kasvamisesta mutta obligaatiomarkkinat päin vastoin riskinottohalun kutistumisesta.

Osa markkinoista
on nyt väärässä


Valtioiden pitkäaikaisten velkakirjojen markkinat vesittävät parhaillaan useimpien muiden markkinoiden toiveikkuutta tehokkaasti. Näillä obligaatiomarkkinoilla maailman sijoittajat hyvin pitkälle määrittelevät niin sanotut pitkät markkinakorot.

Kaikista maailman markkinoista juuri obligaatiomarkkinat ilmentävät kenties tehokkaimmin kaikkien maailman sijoittajien inflaatio-odotuksia.

Jos maailman talous palaisi entiselleen ja jopa tavallista rivakampaan kasvuun niin pian kuin osakemarkkinat veikkaavat, olisi korkosijoittajilla jo melkoinen huoli inflaation kiihtymisestä. Tämä näkyisi pitkien markkinakorkojen kohoamisena.

Näin ei ole kuitenkaan käynyt, vaan viime viikkoina keskeisten länsivaltioiden pitkäaikaiset markkinakorot ovat päin vastoin laskeneet. Korkomarkkinat näyttävät siis odottavan talouskasvun yhä heikkenevän ja inflaation hidastuvan.

Kukaan ei tiedä, ovatko osake- vai obligaatiomarkkinat oikeassa. Varmaa on ainoastaan, että jyrkästi erimieliset markkinat eivät voi samaan aikaan olla oikeassa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    2. 2

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    3. 3

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    4. 4

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    5. 5

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    8. 8

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    9. 9

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    10. 10

      Metson tulos heikkeni yllättäen – tilauksissa selvä kasvu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    2. 2

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    3. 3

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    8. 8

      Tekoäly Alicia on istunut vuoden Tiedon johtoryhmässä – ”Lyö faktat pöytään ja sanoo, että sinä olet väärässä”

    9. 9

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    10. 10

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    7. 7

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    8. 8

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    9. 9

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    10. 10

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    11. Näytä lisää