Luottolama on jo täällä

Julkaistu:

Lainahanat ovat nyt niin kireällä, että euroalueen ensimmäinen luottolama on tosiasia. Lainarahan kysyntä ja tarjonta romahtivat viime vuoden lopussa, ja nyt pankkiluotot jo kutistuvat. EKP tarvitsee nyt entistä järeämpiä toimia, jos se haluaa rahan taas liikkeelle.
Euroalueen talous on kehittynyt pelkästään huonompaan suuntaan ja lisäksi melkoisella voimalla sen jälkeen, kun euroalueen keskuspankki EKP viimeksi kokoontui päättämään rahapolitiikan toimistaan maaliskuun alussa.

EKP:n rahapolitiikasta päättävä komitea pitää seuraavan kokouksensa tänään torstaina. Markkinoiden odotukset ovat vielä kovempia kuin aikaisemmin, sillä talouden tila ja tulevaisuuden näkymät ovat heikentyneet pelättyäkin rajummin.

Viime vuoden loppukuukausien ja tämän vuoden alkukuukausien aikana euroalueen teollisuustuotanto on romahtanut ja työttömyys on lähtenyt raakaan kasvuun. Lisäksi inflaatio on hidastunut voimakkaasti, ja lähikuukausina inflaatio voi jo muuttua deflaatioksi.

Nyt euroalueella painelee jyrkkää alamäkeä reaalitalouden lisäksi myös rahatalous, sillä taantuman ja pankkikriisin yhdistelmästä on jo kehittynyt euroalueen ensimmäinen luottolama.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Lainaraha ei
enää liiku


Luottolama on käynnissä, kun pankkiluottojen määrä supistuu. Juuri näin on euroalueella nyt tapahtunut ensimmäistä kertaa ainakin sitten 1980-luvun alun. Tämä voi tietää velkavetoiselle taloudelle pahenevia vaikeuksia.

EKP:n tuoreimpien liikkeessä olevan rahan määrää kuvaavien tilastojen mukaan euroalueen rahamäärä on edelleen jatkanut kasvuaan, mutta nyt tilastoissa näkyy ensi merkkejä uuden rahan jämähtämisestä pankkeihin.

Helmikuun loppuun päättyvien tilastojen mukaan pankkien myöntämien luottojen kasvu on pysähtynyt kuin seinään, ja aivan viime aikoina luottokanta on jopa supistunut. Raha ei liiku entiseen malliin, vaan pysyy piilossa.


Pelkästään helmikuussa euroalueen pankkien yrityksille ja kotitalouksille myöntämien luottojen kanta supistui nelisen miljardia euroa. Luku on toki euroalueen mitassa pieni, mutta muutoksen etumerkki on pahaenteinen.

Kotitaloudet alkoivat
keventää velkojaan


Lainarahan menekki on romahtanut kahdesta syystä. Ensin rahoituskriisi säikäytti pankit vääntämään lainahanat kireälle. Vähän myöhemmin taantuma säikäytti luottokelpoisetkin asiakkaat lainatiskeiltä säästämään.




Eniten luottojaan ovat leikanneet euroalueen kotitaloudet, jotka ovat nopeasti supistaneet uusien luottojen kysyntää ja samaan aikaan vauhdittaneet entisten lainojensa maksamista.

Helmikuussa kotitalouksien lainakanta kutistui noin kymmenen miljardia euroa. Vielä vuosi sitten vastaava lainakakku kasvoi 20–30 miljardin euron kuukausivauhtia.

Yritykset nostivat helmikuussa uusia luottoja vielä hieman enemmän kuin ne kuolettivat vanhoja lainojaan pois päiviltä. Yrityslainojen kanta kasvoi nelisen miljardia euroa. Tämäkin luku on kutistunut huimaa vauhtia, sillä viime syksyyn asti yritysten lainakanta kasvoi 40–50 miljardia euroa kuukausittain.

Itse kullekin velalliselle uusien velkojen välttäminen ja vanhojen lainojen lyhentäminen voi taantuman epävarmoissa oloissa olla järkevää varovaisuutta. Mutta koko talouden mitassa luottolama voi olla ensimmäinen askel kohti heikkenevän kysynnän ja laskevien hintojen deflatorista noidankehää.

EKP vetänyt
tiukkaa linjaa


Euroalue on nyt ajautunut luottolamaan maailman suurista talousalueista ensimmäisenä. Muualla keskuspankit ovat pumpanneet uutta rahaa pankkien lisäksi niiden ohi suoraan yrityksille tai jopa valtiolle, kun taas EKP on toistaiseksi kasvattanut ainoastaan pankeille tarjoamaansa keskuspankkirahoitusta.

Koronlaskuissakin EKP on toistaiseksi noudattanut pidättyväisempää linjaa kuin muut keskeiset keskuspankit. Useimpien muiden keskuspankkien ohjauskorot ovat jo nollan prosentin tuntumassa, mutta EKP vasta harkitsee oman korkonsa laskemista 1,5 prosentista alaspäin.

Markkinaodotusten mukaan EKP laskee tänään korkoaan 0,5 prosenttiyksikköä tasan yhteen prosenttiin. Pelkkä koronlasku ei kuitenkaan riitä avaamaan luottomarkkinoiden takalukkoa.

EKP on tarjonnut pankeille rajattomasti lyhytaikaista rahaa, mutta se ei ole kyennyt houkuttelemaan tuoretta rahaa pankeista eteenpäin. Tähän pattitilanteeseen markkinat nyt odottavat EKP:ltä ratkaisua.

Tilannetaju
kohenee


Markkinat ovat jo pitkään odottaneet EKP:ltä koronlaskujen lisäksi uusia epätavallisen rahapolitiikan keinoja, mutta toistaiseksi turhaan. Nyt EKP:n johtajien viimeaikaiset puheenvuorot ovat antaneet odotuksille uutta toivoa.

EKP:n varapääjohtaja Lucas Papademos sanoi viime viikolla Brysselissä  pitämässään puheessa suoraan, että "keskuspankin voi olla perusteltua ryhtyä ostamaan yritysten velkakirjoja rahoitusmarkkinoiden kohentamiseksi".

Suorien velkakirjaostojen lisäksi EKP voi Papademoksen mukaan harkita pankeille tarjottavan keskuspankkirahoituksen laina-aikojen pidentämistä.

Myös EKP:n neuvoston hollantilaisjäsenen, Hollannin keskuspankin pääjohtajan Nout Wellinkin lausunnot ovat lisänneet markkinoiden luottamusta EKP:n tilannetajuun.

Wellink on ilmeisesti ensimmäisenä EKP:n johtohenkilönä julkisesti vahvistanut, että euroaluetta uhkaa "kasvava deflaation uhka". Hän on myös myöntänyt EKP:n viime vuoden heinäkuisen koronnoston virheeksi.

Joko ylimääräinen
taakka kevenee?


Jo käynnissä oleva luottolama yhdistettynä nopeasti kasvavaan työttömyyteen ja jyrkästi hidastuvaan talouskasvuun edellyttäisi EKP:n arvostelijoiden mukaan roimasti viimeaikaista kevyempää rahapolitiikkaa.

Esimerkiksi suurpankit Citigroup, Credit Agricole ja BNP Paribas ovat viime päivien markkinakatsauksissaan arvioineet euroalueen talouden selvästi kärsivän muita talousalueita kireämmistä rahoitusoloista.

EKP:n ohjauskorko on maailman tärkeimpien keskuspankkien ylivoimaisesti korkein. Samoin euroalueen markkinakorot ovat korkeammat kuin esimerkiksi Yhdysvaltain ja Japanin markkinakorot. Euroalue kärsii myös vahvasta eurosta.

Viimeaikaiset EKP:n johtajien puheenvuorot ovat vihjaisseet, että ehkä osa euroalueen ylimääräisestä taakasta karisee pois jo tänään torstaina.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Kommentti: Vuosiluku päättyy 7:ään ja on syksy – 40 vuoden ajan se on tiennyt rytinää markkinoilla

    4. 4

      Kommentti: Kiinan toivotaan luopuvan kasvutavoitteistaan, mutta niin tuskin käy

    5. 5

      Kommentti: Hullujen päivien maksulliset muovikassit ja Fortumin Uniper-tarjous – yritykset ovat pulassa, kun teot ja mielikuvat eivät kohtaa

    6. 6

      Suomi tarvitsee kaksi miljoonaa maahanmuuttajaa

    7. 7

      Mobiilipalvelujen kysyntä kohensi Elisan tulosta

    8. 8

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    9. 9

      Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – ”Suomessa joka toinen somali on työtön, USA:ssa yksi viidestä”

    10. 10

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    2. 2

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    3. 3

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    4. 4

      Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – ”Suomessa joka toinen somali on työtön, USA:ssa yksi viidestä”

    5. 5

      Kommentti: Hullujen päivien maksulliset muovikassit ja Fortumin Uniper-tarjous – yritykset ovat pulassa, kun teot ja mielikuvat eivät kohtaa

    6. 6

      Pörssi romahti merkillisesti liki päivälleen 30 vuotta sitten – voiko historia toistaa itseään?

    7. 7

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    8. 8

      Kommentti: Vuosiluku päättyy 7:ään ja on syksy – 40 vuoden ajan se on tiennyt rytinää markkinoilla

    9. 9

      Valtio suunnittelee Koskenkorvasta tutun Altian listaamista pörssiin

    10. 10

      Finnwatch: Wärtsilä maksaa Intiassa palkkoja, joilla ei pysty elättämään perhettä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    4. 4

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    5. 5

      Yli 300 kunnan selvitys: Näin omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

    6. 6

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    7. 7

      Jyri hämmentyi työllisyyspalveluiden sekavasta kirjeestä – ”ystävällisin terveisin hei”

    8. 8

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    9. 9

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    10. 10

      Kolme miestä kertoo kuntouttavasta työ­toiminnasta: ”Ajattelin ensin, että on jotain höpö­höpöhommia”

    11. Näytä lisää