Setelirahoitus onkin jo käynnissä

Julkaistu: , Päivitetty:

Virallisesti EKP ei voi lähteä samanlaiseen valtioiden suoraan setelirahoitukseen, jota Yhdysvaltain Fed ja Englannin keskuspankki valmistelevat. Mutta mutkan kautta sama onnistuu EKP:ltäkin. Eurovaltioiden välillinen setelirahoitus voi todellisuudessa olla jo hyvässä vauhdissa.


Euroalueen keskuspankin EKP:n toimintaa ohjaavat sopimukset estävät pankilta eurovaltioiden suoran rahoittamisen. EKP ei voi rahoittaa omistajavaltioidensa toimintaa myöntämällä niille luottoja tai ostamalla niiltä velkakirjoja, kuten obligaatioita.

Siksi EKP ei voi edes suunnitella käynnistävänsä samanlaista niin sanottua setelirahoitusta, jollaista Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve (Fed) ja Britannian Bank of England (BoE) omissa maissaan valmistelevat.

Setelirahoituksella tarkoitetaan yleensä toimia, joilla keskuspankki rahoittaa valtion alijäämiä uutta rahaa painamalla. Tämä on rahapolitiikan niin sanotun kvantitatiivisen keventämisen äärimmäinen muoto.

EKP:n kädet eivät kuitenkaan ole täysin sidotut. Sillä voi olla useampikin kiertotie samaan päämäärään. Suoran setelirahoituksen asemesta EKP voi käynnistää eräänlaisen välillisen setelirahoituksen.

Yksi muunnelma EKP:n "häive-setelirahoituksesta" voi jo olla käynnissä.

Tuore raha
kiertää kehää


EKP on viime syksyn jälkeen voimakkaasti lisännyt uuden rahan tarjontaa ja suuri osa tästä painotuoreesta rahasta on mutkan kautta päätynyt rahoittamaan euromaiden kasvavia velkamääriä.

Näin EKP on tarkoituksella tai tahattomasti käynnistänyt eräänlaisen välillisen setelirahoituksen. EKP ei ole kuitenkaan rikkonut sääntöjään, sillä tuore raha on kiertänyt valtioille euroalueen pankkien kautta.

Näin voi päätellä laskemalla yhteen kaksi viime kuukausien erittäin suurta muutosta EKP:n ja euroalueen pankkien toimissa.

Ensin EKP lisäsi pankeille tarjoamansa keskuspankkirahoituksen määrää erittäin voimakkaasti. Pian tämän jälkeen euroalueen pankit ryhtyivät rahoittamaan eurovaltioita poikkeuksellisen suurilla rahasummilla.

Samalla syntyi pankkien ja valtioiden välille erikoinen kuvio, jossa tuettavat tukevat tukijoitaan.

Valtiot käyttävät kasvavia rahasummia pankkiensa tukemiseen estääkseen tuhoisaa luottolamaa. Pankkituki kuitenkin maksaa, ja muutenkin velkaiset valtiot joutuvat ottamaan rutkasti uutta velkaa. Suuri osa uudesta velkarahasta on peräisin pankeilta, myös valtion tukea saaneilta pankeilta.

EKP ryhtyi syksyllä
painamaan rahaa


EKP lisäsi pankkien lyhytaikaisen rahoituksen tarjontaa erittäin runsaasti pankkikriisin kärjistyttyä viime syksynä, jolloin pankkien välisten rahamarkkinoiden toiminta oli vaarassa pysähtyä.

Pankit ovat loppusyksystä lähtien saaneet EKP:ltä lyhytaikaista lainarahaa käyttöönsä niin paljon kuin ovat halunneet. Lisäksi lainaehdot ovat tuntuvasti keventyneet. Pankit ovat saaneet keskuspankkirahoitusta rajoituksetta tasan ohjauskorolla ja entistä höllemmillä vakuusvaatimuksilla.




Pankit ovat tarttuneet EKP:n tarjoamaan mahdollisuuteen innokkaasti. Tästä kertoo EKP:n taseen erittäin voimakas kasvu viime vuoden lopulla. EKP:n tase oli viime syksynä vajaat 1 500 miljardia euroa, josta se ponkaisi hetkessä 2 000 miljardiin.

Tammikuun jälkeen EKP:n tase on hieman supistunut pankin levennettyä keskuspankkirahoitukseen oikeutettujen pankkien luotto- ja talletuskorkojen eroa, mutta tase on edelleen roimasti suurempi kuin ennen uusien rahamarkkinatoimien käynnistämistä. 

Pankkien nostaman keskuspankkirahoituksen määrä oli vielä alkusyksystä vajaat 500 miljardia euroa. Pian EKP:n avattua rahahanansa luottoja oli runsaat 800 miljardia. Tämäkin luku on nyttemmin supistunut, mutta on edelleen noin 200 miljardia suurempi kuin alkusyksystä.

Uusi raha meni EKP:n
tileille ja eurovaltioille


Kaikki pankkien nostama keskuspankkirahoitus ei lähtenyt pankeista eteenpäin lisäämään rahoitusmarkkinoiden rahan tarjontaa niin kuin EKP oli toivonut. Suuri osa rahasta kiersi pankkien taseiden kautta takaisin EKP:n tileille.

Pankit halusivat ainoastaan varmistaa maksuvalmiuttaan.

Tuore raha ei palannut kokonaisuudessaan EKP:n talletustileille. Mutta ei se päätynyt myöskään pankkien yksityisasiakkaille lisäämään asunto- tai vaikkapa autokaupan toimeliaisuutta, saati yritysten investointeja rahoittamaan.

Taantuman säikäyttämät asiakkaat eivät kaivanneet uusia luottoja, kun entistenkin hoitaminen tuotti kasvavia vaikeuksia.

Liikkeellä oli ainoastaan yksi asiakasryhmä, joka halusi lisää lainarahaa ja lisäksi entistäkin suurempia summia, nimittäin taantuman ja pankkikriisin nopeasti kasvavia menoja velkarahalla rahoittavat valtiot.

Valtioiden velkatarve
on kasvanut nopeasti


Eurovaltiot ja muut Länsi-Euroopan valtiot joutuvat tänä vuonna hakemaan rahoitusmarkkinoilta uutta lainarahoitusta arviolta lähemmäs 800 miljardia euroa. Maailmanlaajuisesti valtioiden velanottotarpeeksi arvioidaan tänä vuonna pitkälti yli 2 000 miljardia euroa.

Pelkästään tällä viikolla eurovaltioiden odotetaan hakevan rahoitusmarkkinoilta uutta velkarahaa yhteensä jopa 12 miljardia euroa.

Velkakirjojen kasvava tarjonta on jo hieman kohottanut valtioilta vaadittavia korkoja. Eniten ovat nousseet velkaisimpien ja suurimpia pankkiriskejä kantavien eurovaltioiden, kuten Kreikan, Irlannin ja Itävallan valtioilta vaadittavat korot.

Silti juuri euroalueen ongelmavaltiot ovat alkuvuoden kuluessa kattaneet hyvin suuren osan koko tämän vuoden velanottotarpeestaan. Talouslehti Economistin mukaan esimerkiksi Kreikan ja Irlannin valtioilla on jo noin puolet tämän vuoden velkatarpeistaan kassassa.

Pankeilla 1,3 biljoonan
obligaatiosijoitukset

Euroalueen pankit eivät ole tavallisten korkosijoittajien tavoin säikkyneet edes velkaisimpien eurovaltioiden rahoittamista. Päin vastoin, euroalueen pankit ovat loppusyksyn jälkeen kasvattaneet eurovaltioiden velkakirjojen ostojaan merkittävästi – todella merkittävästi.

EKP:n julkaisemien tilastojen mukaan euromaiden pankit kasvattivat sijoituksiaan eurovaltioiden velkakirjoihin marras–tammikuussa peräti 115 miljardia euroa. Tämä oli suurin pankeista valtioiden velkakirjoihin kolmessa kuukaudessa vyörynyt uuden rahan määrä yli kymmeneen vuoteen.

Pankkien hallussa oli EKP:n tilastojen mukaan eurovaltioiden obligaatioita  tammikuun lopussa peräti 1 300 miljardin euron arvosta. Pankkien obligaatiosijoitukset kasvoivat pelkästään tammikuussa lähes 60 miljardia euroa.

Talouslehti Financial Timesin mukaan sveitsiläispankki UBS on arvioinut euroalueen pankkien ostaneen suurimman osan eurovaltioiden uusista velkakirjoista. Esimerkiksi tammikuussa pankit ostivat UBS:n mukaan 75 prosenttia valtioiden uusista velkakirjoista.

Painostavatko
valtiot pankkeja?


Pankit voivat myydä valtioiden lainahuutokaupoista ostamansa velkakirjat edelleen korkomarkkinoilla toimiville sijoittajille, kuten korkorahastoille tai vakuutusyhtiöille. Näin yleensä tapahtuukin, mutta viime kuukausina obligaatiot ovat suurimmaksi osaksi jääneet pankkien omiin salkkuihin.

Pankkien obligaatiosijoituksissa kysymys on suomeksi sanottuna valtioiden rahoittamisesta, johon pankkeja houkuttelee useampikin merkittävä seikka.

Valtioiden velkakirjat ovat poikkeuksellisen turvallinen sijoituskohde, eikä valtioiden rahoittamiseen liity likikään samanlaista luottoriskiä kuin useimpiin muihin asiakasryhmiin.

Matalan riskitason takia eurovaltioiden velkakirjat kuuluvat pankkien vakavaraisuussääntelyssä niin sanottuun nollariskiluokkaan. Pankit voivat rahoittaa eurovaltioita luotoin tai velkakirjaostoin sitomatta toimeen lainkaan omaa pääomaa.

Talouslehti FT:n mukaan suuria lainamääriä tarvitsevat eurovaltiot ovat saattaneet jopa painostaa tukemiaan pankkeja tarjoamaan tätä rahoitusta. Tähän viittaa FT:n mukaan esimerkiksi se, että juuri velkaisimpien euromaiden pankit ovat eniten kasvattaneet obligaatio-ostojaan.

Tuotto houkuttelee
pankkeja riskinottoon


Valtioiden rahoittaminen velkakirjaostoin tarjoaa pankeille parhaillaan houkuttelevaa tuottoa, mutta siihen voi sisältyä myös suuria riskejä.

Jos esimerkiksi kreikkalainen pankki nostaa lyhytaikaista rahoitusta EKP:ltä ja sijoittaa näin hankkimansa rahat Kreikan valtion velkakirjoihin, voi pankki saavuttaa useiden prosenttien tuoton.

Sama mahdollisuus on kaikilla euroalueen pankeilla, mikään ei estä esimerkiksi saksalaista pankkia ostamasta Kreikan valtion velkakirjoja ja käyttämästä tähän sijoitukseen EKP:ltä hankkimaansa rahoitusta. Todennäköisesti juuri näin tapahtuukin, sillä Saksan valtion velkakirjoissa pankin tuotto jäisi paljon pienemmäksi.

Keskuspankkirahoituksen hinta on pankille tasan EKP:n ohjauskorko, eli tällä hetkellä 1,5 prosenttia. Kreikan valtion viisivuotinen obligaatio tuottaa nyt noin viisi prosenttia ja kymmenvuotinen lähes kuusi prosenttia. Korkoero on pankin voittoa.

Markkinoiden enemmistö uskoo EKP:n laskevan ohjauskorkoaan vielä lisää, jolloin myös pankkien keskuspankkirahoituksen hinta laskisi. Jos näin käy, kohenisi keskuspankkirahoituksella rahoitettavien valtionlainasijoitusten tuotto.

Ongelmaksi tämä edullisen keskuspankkirahoituksen ja velkakierteessä olevien eurovaltioiden korkeakorkoisten velkakirjojen yhdistelmä muuttuu, jos rahoituksen hinta nousee tai sijoituksen tuotto laskee.

Markkinat pelkäävät
enemmän kuin pankit



EKP:n koronlaskun lisäksi korkomarkkinoiden enemmistö odottaa myös pahenevia vaikeuksia eurovaltioiden velkakirjamarkkinoille. Markkinat pelkäävät juuri Kreikan kaltaisten velkaisten eurovaltioiden ajautuvan pahimmillaan jopa maksuhäiriöihin ennen tämän taantuman hellittämistä.

Yhdenkin korkoerän viivästyminen tai lainalyhennyksen lykkääntyminen voisi aiheuttaa valtioiden velkakirjamarkkinoille todellisen kaaoksen. Samalla happanisivat pankkien havittelemat obligaatiotuotot.

Maksuhäiriöihin ajautuneen valtion lisäksi myös muiden heikoimpien valtioiden pitkät markkinakorot voisivat ampaista yhä korkeammalle. Samalla pankkien salkuissa olevien vanhojen velkakirjojen hinta romahtaisi. Hyvin nopeasti olisi käynnissä uusi arvonalennusten kierros.

Juuri tätä maksuhäiriöiden ja arvonalennusten riskiä välttääkseen varovaisimmat sijoittajat eivät enää suostu rahoittamaan velkaisimpia eurovaltioita.

Pankkeja samat riskit eivät ilmeisesti pelota, onhan niillä valtioiden tuki takanaan.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Totuus unelmatalosta paljastui jo ensimmäisenä talvena ja kylmyys ajoi nuorenparin muualle – seurasi vuosien piina

    2. 2

      Kullan hinta pomppasi – hinta voi nousta 1 600 dollariin unssilta lähikuukausina

    3. 3

      Anttilan konkurssipesän pienvelkojat saamassa osuutensa syyskuun alkupuolella – valtaosalle puolet saatavista

    4. 4

      Psykologi: Terve suhtautuminen työhön on kulttuurissamme vaikeaa – 10 vinkkiä parempaan syksyyn

    5. 5

      Kiinan valuutta heikentyi alimmilleen 11 vuoteen – osakekurssit syöksyvät Aasian pörsseissä

    6. 6

      Taloyhtiö teki irtioton kaukolämmöstä ja näin se vaikutti: ”25 000 euroa puhdasta rahaa on säästynyt vuodessa”

    7. 7

      Porukkalotossa piilee verovaara: 92 miljoonasta uppoaisi jopa kolmasosa lahjaveroihin, jos tällaista sopimusta ei olisi tehty

    8. 8

      Lama mullisti täysin Ahdin, 72, ja Tarjan, 73, elämän – ”Jos saisi nauraa vapautuneesti edes yhden mukavan hetken”

    9. 9

      Kommentti: Miinuskorollakin voi tienata satumaisia voittoja

    10. 10

      Tästäkö pirtti Eurojackpot-voittajalle? Siilinjärven kalleimmasta asunnosta jää rahaa vielä säästöönkin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lama mullisti täysin Ahdin, 72, ja Tarjan, 73, elämän – ”Jos saisi nauraa vapautuneesti edes yhden mukavan hetken”

    2. 2

      Totuus unelmatalosta paljastui jo ensimmäisenä talvena ja kylmyys ajoi nuorenparin muualle – seurasi vuosien piina

    3. 3

      Psykologi: Terve suhtautuminen työhön on kulttuurissamme vaikeaa – 10 vinkkiä parempaan syksyyn

    4. 4

      Kryptovaluutoissa kihisee – kestävätkö markkinoiden rakenteet?

    5. 5

      Kommentti: Miinuskorollakin voi tienata satumaisia voittoja

    6. 6

      Tästäkö pirtti Eurojackpot-voittajalle? Siilinjärven kalleimmasta asunnosta jää rahaa vielä säästöönkin

    7. 7

      Porukkalotossa piilee verovaara: 92 miljoonasta uppoaisi jopa kolmasosa lahjaveroihin, jos tällaista sopimusta ei olisi tehty

    8. 8

      Taloyhtiö teki irtioton kaukolämmöstä ja näin se vaikutti: ”25 000 euroa puhdasta rahaa on säästynyt vuodessa”

    9. 9

      Päiväpalkka jopa yli 700 euroa verottomana – Sieniyrittäjä iloitsee: ”on tullut aika hyvin sateita”

    10. 10

      Osakestrategi kertoo, miten Eurojackpot-voitto kannattaa sijoittaa – mahdollisuus 50 000 euron voittoihin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lama mullisti täysin Ahdin, 72, ja Tarjan, 73, elämän – ”Jos saisi nauraa vapautuneesti edes yhden mukavan hetken”

    2. 2

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    3. 3

      Leipomon tuotantopäällikkö mokasi pahasti sämpylän, kokkareet yllättivät Jyrki Sukulankin – ”Palaute järkyttävän hyvää myös lihansyöjiltä”

    4. 4

      Porukkalotossa piilee verovaara: 92 miljoonasta uppoaisi jopa kolmasosa lahjaveroihin, jos tällaista sopimusta ei olisi tehty

    5. 5

      Nainen vaati hyvitystä 20 vuoden avoliitosta, vaikka seurusteli välillä toisen kanssa – näin KKO asian ratkaisi

    6. 6

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    7. 7

      Taloyhtiö teki irtioton kaukolämmöstä ja näin se vaikutti: ”25 000 euroa puhdasta rahaa on säästynyt vuodessa”

    8. 8

      Kauppias Marko pahoinpideltiin viime vuonna, kun hän juoksi kiinni myymälävarkaita – kertoo nyt, miten kova linja on pistänyt varasongelman kuriin

    9. 9

      Ikea ja Finlayson nokittelivat, nyt iski lusikkansa soppaan pikkufirma Kangasalta: ”Siirtäkää tuotanto Suomeen, niin jatketaan keskusteluja”

    10. 10

      Palkka nousee 3 600 euroon kuussa – Helsinki korottaa näiden ammattilaisten palkkoja toistamiseen tänä vuonna

    11. Näytä lisää