Koronlaskut eivät enää riitä

Julkaistu: , Päivitetty:

Talous heikkenee ja rahoitus kiristyy nyt paljon vauhdikkaammin kuin EKP on keventänyt rahapolitiikkaansa. Markkinat odottavatkin EKP:ltä tänään koronlaskun lisäksi ilmoitusta uusista epätavallisen rahapolitiikan keinoista. EKP on jo vihjaillut ehkä käynnistävänsä yritysrahoituksen.


Euroalueen keskuspankki EKP laskee markkinaodotusten mukaan ohjauskorkoaan tänään puoli prosenttiyksikköä 1,5 prosenttiin. Tämä ei kuitenkaan markkinoiden mukaan riitä, vaan moni odottaa keskuspankilta entistä järeämpiä toimia.

Markkinat eivät enää usko pelkkien koronlaskujen tai muiden EKP:n jo toteuttamien toimien tepsimiseen. Tähänastiset keinot ovat olleet poikkeuksellisen voimakkaita, mutta talouden alamäki ja rahamarkkinoiden ahdinko ovat olleet vielä voimakkaampia.

Uusia haasteita on kaatunut markkinoiden – ja samalla EKP:n – niskaan niin paljon, että pelkkä 0,5 prosenttiyksikön koronlasku olisi markkinoille paha pettymys.

Markkinoilla on hyvät perusteet odottaa EKP:ltä aivan uudenlaisia toimia tai ainakin hyvin selviä merkkejä tällaisten toimien käynnistämisestä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Yksi hyvä peruste odotuksille on, että sijoituspankkien lisäksi EKP:n täysin uudenlaisia toimia ovat viime viikkoina väläytelleet myös EKP:n johtokunnan ja neuvoston jäsenet.

Joko EKP ottaa
seuraavan askeleen?


Seuraavaksi markkinat odottavat EKP:ltä siirtymistä niin sanotun kvantitatiivisen kevennyksen keinoihin, joilla keskuspankki nykyistä tehokkaammin voisi lisätä talouden rahamäärää ja samalla avata rahamarkkinoiden umpisolmuja.

Rahapolitiikan kvantitatiivisella kevennyksellä keskuspankki lisää talouden rahamäärää pankkien ohi. Elleivät pankit halua tai kykene kasvattamaan luotonantoaan, voi keskuspankki kasvattaa rahan tarjontaa sijoittamalla haluamansa määrän uutta rahaa suoraan velkakirjamarkkinoille.

EKP voi käynnistää rahapolitiikan kvantitatiivisen kevennyksen ryhtymällä ostamaan markkinoilta pankkien ja varsinkin muiden yritysten velkakirjoja.

Tällaisesta mahdollisuudesta ovat viimeaikaisissa puheenvuoroissaan maininneet esimerkiksi Saksan ja Ranskan keskuspankkien johtajat Axel Weber ja Christian Noyer.

Viimeksi tämän viikon tiistaina Weber muistutti EKP:n jo nyt hyväksyvän yritysten velkakirjoja keskuspankkirahoituksen vakuudeksi. Seuraava kysymys hänen mukaansa on, pitäisikö EKP:n ottaa suoraan kantaakseen yritysriskiä.

Noyerin mukaan EKP ei ole vielä päättänyt tarpeesta ostaa yritysten velkakirjoja.

EKP:n pääjohtaja Jean-Claude Trichet toisti viimeksi tämän viikon tiistaina, että tarvittaessa EKP voi ryhtyä poikkeuksellisiin toimiin milloin tahansa.

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen korosti hiljattain uutistoimisto Startelin ja Taloussanomien haastattelussa, että EKP:llä riittää keinoja ja luovuutta ennakkoluulottomiinkin toimiin.

Yritysrahoitus
ajautuu ahtaalle


Keskuspankin velkakirjaostoihin liittyy paljon ongelmia yritysriskin kantamisesta rahoitettavien yritysten valintaan. Rahoitusmarkkinoille tällainen päätös voisi kuitenkin merkitä helpotusta huoleen, joka on nopeasti kasvamassa erittäin suureksi.

Tänä vuonna Euroopassa erääntyy kaikkiaan 700 miljardin euron yrityslainat, joista suurin osa olisi tarkoitus maksaa uudella lainalla. Summasta noin 500 miljardia on pankkien ja 200 miljardia muiden yritysten erääntyviä velkoja.

Valtaisa jälleenrahoitustarve ilmenee luottoluokitusyhtiö Standard & Poor'sin julkaisemista tiedoista.




Erääntyvä lainamäärä on viisinkertaisesti suurempi kuin viime vuonna erääntynyt lainasumma. Rahoitustarpeet kasvavat siis moninkertaisiksi samaan aikaan, kun pankit ovat kiristäneet lainahanojaan ja rahoitusmarkkinoiden kriisi on kärjistynyt.

Muun muassa Britannian keskuspankki Bank of England luonnehtii tuoreimmassa neljännesvuosikatsauksessaan eurooppalaisyritysten rahoitusriskejä huomattaviksi.

Kriisin säikäyttämät pankit ovat supistaneet omaa luotonantoaan voimakkaasti, pelkästään euroalueen pankit supistivat yritysrahoitustaan viime vuoden syys–lokakuussa S&P:n mukaan 40 prosenttia. 

Itä-Euroopan riskit
uhkaavat pankkeja


Yritysrahoituksen kiristyminen ja rahoitustarpeiden huima kasvu uhkaavat nopeasti tuoda Euroopan pankeille uuden, räjähdysmäisesti kasvavan tappioriskien lähteen. Eurooppalainen yritysrahoitus on edelleen suurimmaksi osaksi pankkilainoja.

Yritysrahoitukseen kehittyvä uusi myrskypesäke muuttuu hyvin herkästi myös EKP:n ongelmaksi, sillä euroalueella se viime kädessä vastaa rahoitusjärjestelmän vakaudesta. Tämä voi antaa EKP:lle hyvän syyn käynnistää suorat markkinatoimet.

EKP:llä on jo ilman yritysrahoituksen sakkaamistakin niskassaan erittäin suuria haasteita, joista pahin lienee Itä- ja Keski-Euroopan talouksien horjuminen Baltiasta Balkanille.

Yritysrahoituksen haasteiden tapaan Itä- ja Keski-Euroopan maiden talousongelmat kimpoavat EKP:n ongelmaksi pankkien ja koko pankkijärjestelmän kautta. Vaikeuksiin ajautuneet Itä- ja Keski-Euroopan maat ovat erittäin velkaisia ja niiden velkavastuut ovat lähes kokonaisuudessaan Länsi-Euroopan pankkien riskillä.

Korko- ja osakemarkkinoiden mielestä Länsi-Euroopan pankit ovat suurimmillaan kasvattaneet itäriskinsä niin suuriksi, että ne eivät selviä kaatumatta kotivaltioidensa syliin. Pahimmillaan nämä riskit ovat niin suuria, että edes pankkien kotivaltiot eivät välttämättä selviä niiden kantamisesta. 

EKP voi tarjota rahoitustukeaan yrityksille ja pankeille, mutta ei valtioille. Valtioiden suoran setelirahoituksen EKP:ltä kieltää sen toimintaa ohjaavat säännökset.

Tähänastiset toimet
eivät ole riittäneet


Markkinoiden kasvavista odotuksista ja alituisesta arvostelusta huolimatta edes EKP ei ole seurannut kriisin kärjistymistä toimettomana. 

EKP on laskenut viime kesän jälkeen ohjauskorkoaan neljästi poikkeuksellisen suurin askelin. Lisäksi se on ottanut käyttöön useita ennen kokemattomia rahamarkkinoiden elvytyskeinoja esimerkiksi tarjoamalla pankeille keskuspankkirahoitusta rajoituksetta.

Tähänastiset koronlaskut ja mittavat toimet pankkien välisten rahamarkkinoiden likviditeetin kohentamiseksi ovat tuntuvasti laskeneet euroalueen markkinakorkoja.

Esimerkiksi asuntolainojen ja määräaikaistalletusten viitekorkoina yleiset euribor-korot ovat viime syksystä pudonneet voimakkaasti. Vuoden euribor oli viime syksyn kriisiviikkoina korkeimmillaan noin 5,5 prosenttia, nyt se on laskenut hyvin lähelle ohjauskorkoa eli noin kahteen prosenttiin.

Markkinoiden yhä uudet toiveet vihjaavat, että joko markkinavoimat ovat kyltymättömiä tai EKP toimii alituisesti liian myöhään ja liian pienin askelin. Joka tapauksessa EKP:n tähänastiset toimet eivät ole vielä riittäneet. Tästä markkinat ja EKP ovat yhtä mieltä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    2. 2

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    3. 3

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    4. 4

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    5. 5

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    6. 6

      Kuusi Persianlahden maata ottaa käyttöön 5 prosentin arvonlisäveron – syynä öljyn hinnan lasku

    7. 7

      Kysely: Työpaikat eivät kykene muutokseen, työntekijät väittävät – pomot täysin toista mieltä

    8. 8

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    9. 9

      Metson tulos heikkeni yllättäen – tilauksissa selvä kasvu

    10. 10

      Kommentti: Sopeutumiseläkkeistä viis – eläkejärjestelmä on antelias kaikille hyvätuloisille

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    2. 2

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    3. 3

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    4. 4

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    5. 5

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    6. 6

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    7. 7

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    10. 10

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    2. 2

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    7. 7

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    10. 10

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    11. Näytä lisää