Pörssiuutiset

Kestääkö Eurooppa pankkikriisin?

Julkaistu: , Päivitetty:

Markkinat ovat pitkään pelänneet, että osa Euroopan suurpankeista ei selviä tästä kriisistä. Pelkokerroin on tästä noussut uudelle tasolle. Uusi pelko koskee Euroopan valtioiden kestokykyä – miten ihmeessä Euroopan velkaiset valtiot pitävät vielä velkaisemmat jättipankkinsa pystyssä.
Suursijoittajat ihmetellevät Suomea myöten epäuskoisina, miten tässä nyt näin pääsi käymään. Tämän kriisinhän piti koskea ennen kaikkea Yhdysvaltoja ja sen holtittomia pankkeja.

Nyt tilanne on kuitenkin tyystin toisenlainen kuin vielä muutama kuukausi sitten moni uskoi. Käsillä on kenties vuosikymmeniin vaarallisin pankkikriisi, joka kaiken lisäksi koettelee ilmeisesti raskaimmin juuri Euroopan suurpankkeja.

Eikä siinä vielä kaikki.

Kriisi näyttää juuri Euroopassa saavan hyvää vauhtia täysin arvaamattomat mittasuhteet. Moni suursijoittaja kysyy jo vakavissaan, miten ihmeessä Eurooppa selviytyy suurpankkiensa kriisistä. Miten ihmeessä korviaan myöten velkaiset Euroopan valtiot pitävät pystyssä vielä velkaisemmat suurpankkinsa?
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tällaisia kysymyksiä ei kovin moni odottanut kohtaavansa.

Katastrofin
ainekset


Euroopalla on kyseenalainen kunnia kantaa kamarallaan suurinta osaa maailman raskaimmin velkaantuneista suurpankeista. Nämä samat Euroopan erittäin velkaiset suurpankit ovat sattumoisin myös suhteessa kotimaidensa kansantalouksiin maailman ylivoimaisesti suurimpia.

Moni suursijoittaja ja ekonomisti on viime päivinä yrittänyt pähkäillä päänsä puhki, mitä syntyy, kun Euroopan suurpankeista lasketaan yhteen

– Maailman suurpankkien ylivoimaisesti korkeimmat velkakertoimet

– Kotivaltioiden talouksiin verrattuna räikeästi maailman suurimmat vastuut 

– Lähivuosien jälleenrahoitustarve selvästi maailman suurin

– Luottoriskit kehittyvillä markkinoilla maailman suurimmat

– Epävarmat saatavat Yhdysvaltain arvopaperistetusta rahoituksesta lähes yhtä suuret kuin Yhdysvaltain omilla pankeilla

Ja synkän laskutoimituksen lopuksi vielä:

– Ennestään erittäin velkaiset valtiot, jotka lisäksi kasvattavat lainanottoaan taantumankin takia voimakkaasti

Harva haluaa ääneen saati julkisesti puida kyseisenlaista laskutoimitusta, mutta moni on hahmotellut vastausta:

Yhteenlaskusta syntyy katastrofi, joka Euroopan valtioiden ja keskuspankkien on jotenkin ratkaistava. Mutta miten, on edelleen epäselvää.

Huoli kasvaa
ja laajenee


Karsea kuva eurooppalaisten pankkien ja valtioiden kasvavista paineista olisi houkuttelevaa pyyhkäistä taka-alalle vainoharhaisena hourailuna, onhan sentään kyse maailman suurimpiin kuuluvista pankeista ja kurinalaisista eurooppalaisista.

Kauhukuvia ei voi kuitenkaan enää leimata pelkästään pahanilmanlintujen säikyttelyksi saati kaikkia aiheitaan nurjalta puolelta rääpivien toimittajien keksinnöksi.

Päin vastoin, Euroopan nopeasti kärjistyvään pankkikriisiin olisi syytä suhtautua äärinmmäisen vakavasti. Niin tekevät ainakin maailman suursijoittajat, kuten vakuutusyhtiöt ja eläkelaitokset.

Viime päivinä suursijoittajat ovat saaneet käsiinsä kasvavan pinon juuri eurooppalaispankkien tilannetta ruotivia raportteja kansainvälisiltä sijoituspankeilta, kasvavalta määrältä sijoitusalan analyysiyhtiöiltä, ja nyt myös "virallisilta" lähteiltä.

Euroopan pankkien nopeasti heikkeneviä näkymiä ja pankkiongelmien vaikutusta muutenkin teräänsä menettävään julkiseen talouteen ovat käsitelleet laajoissa raporteissaan muun muassa rikkaiden teollisuusmaiden järjestö OECD ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF.

Ainakin suurpankit
on pakko pelastaa


Viimeistään maailman suurimpiin kuuluneen investointipankin Lehman Brothersin kaatuminen konkurssiin viime syyskuussa opetti finanssimarkkinoiden viranomaisille, että suurimmat pankit ovat kerta kaikkiaan liian suuria päästettäväksi kaatumaan.

Jo nyt on päivänselvää, että tuon kohtalokkaan konkurssin aiheuttamat välittömät ja varsinkin välilliset taloudelliset tuhot ovat olleet monin verroin pankin pelastamisesta koituneita kustannuksia suuremmat.

Suurimpien pankkien pitäminen pystyssä ja rahoitusmarkkinoiden pitäminen käynnissä vaikka väkisin on nyttemmin selviö Atlantin valtameren molemmin puolin.

Asiasta lienevät yksimielisiä pankkiirien ja rahoitusmarkkinoilla varojaan riskeille altistavien sijoittajien lisäksi myös keskuspankkiirit ja muut asiaan kuuluvat viranomaiset.

Pelastustoimien välttämättömyydelle löytyy hyvin yksinkertainen perustelu: velkarahoitukseen perustuva monimutkainen talousjärjestelmä lakkaa toimimasta, jos velkahanat menevät kiinni. Lehman osoitti, että tämä voi tapahtua silmän räpäyksessä.

Riittävätkö Euroopan
valtioiden rahkeet?


Euroopassa suurimpien pankkien pitäminen pystyssä voi olla helpommin sanottu kuin tehty.

OECD julkaisi tammikuussa laajahkon tutkimuksen, jossa järjestön ekonomisti Gert Wehinger hyvin suorasanaisesti ja kiertelemättä kyseenalaistaa Euroopan valtioiden kyvyn yksin pitää suurimmat pankkinsa pystyssä.

Raportti kuvaa Euroopan ristiriitaista ja kriittistä tilannetta toteamalla, että monet Euroopan suurpankeista ovat samaan aikaan liian suuria päästettäväksi nurin, mutta myös liian suuria pidettäviksi pystyssä. Näin ainakin, jos suurimpien pankkien kotivaltiot joutuvat yksin pelastustöihin.

Euroopan keskeinen erityisongelma on OECD:n tutkimuksen mukaan jättiläismäisten ja erittäin velkaisten suurpankkien ja niiden suhteellisen pienten kotimaiden täysin epäsuhtainen kokoero.

Tutkimuksen valossa Euroopan pankit ovat kotivaltioineen tuntuvasti heikommassa jamassa kuin koko kriisin silmätikku, Yhdysvallat omine pankkeineen.

Islanti voi
saada seuraa


Kun samaan taulukkoon kootaan kotimaansa kansantalouden kokoon verrattuna nelisenkymmentä maailman suurinta pankkia, kerääntyy listalle lähes pelkästään eurooppalaisia pankkeja.

Tällainen taulukko löytyy OECD:n tutkimuksesta, ja tiivistelmä taulukosta on myös tämän kirjoituksen lopussa.

Vertailun viesti on selvä ja lisäksi ikävä: jos taantuman kasvattamat tappiot alkavat vakavasti horjuttaa Euroopan suurpankkeja, alkavat saman tien horjua myös niiden kotivaltiot. Islanti voi hyvin herkästi saada seuraa.

Ainakin OECD:n tutkimuksen mukaan suhteessa kotimaansa kansantalouteen maailman ylivoimaisesti suurin pankki on sveitsiläinen UBS. Kyse on joka tapauksessa yhdestä maailman suurimmista pankeista, mutta rinnastus pankin kotimaan talouteen saa sen näyttämään jopa suhteettoman suurelta.

UBS:n vastuut ovat raportin mukaan lähes viisinkertaisesti suuremmat kuin Sveitsin vuotuinen bruttokansantuote. Jos mukaan lasketaan maan toiseksi suurin pankki, Credit Suisse, ovat kaksikon yhteenlasketut vastuut lähes kahdeksan kertaa niin suuret kuin Sveitsin vuotuinen bkt.

Suhteettoman suurta pankkiriskiä jännittävät myös esimerkiksi Belgia, Britannia, Ranska, Espanja ja varsinkin Irlanti. Pohjoismaiden suurimmat pankit pitävät pääkonttoriaan Ruotsissa tai Tanskassa, joten nämäkin maat löytyvät suhteettoman suurten pankkiriskien luettelosta.

Jännitystä kuvaa osuvasti se, että Irlannin valtion velkakirjojen niin sanottu riskilisä paukahti rahoitusmarkkinoilla moninkertaiseksi välittömästi Irlannin ilmoitettua takaavansa pankkiensa kaikki vastuut. Markkinat ilmeisesti epäilevät Irlannin kykyä vastata liian kovaan huutoonsa.

Todelliset rämäpäät
ovatkin eurooppalaisia


Toinen tapa arvioida Euroopan pankkien tilaa on tarkastella niiden velkaisuutta. Tähänkin löytyy hurjia lukuja samaisesta OECD:n tutkimusraportista.

Pankin rahoitusrakennetta voi mitata useilla tavoilla, mutta yksi varsin suoraviivainen tapa on suhteuttaa kaikki pankin vastuulla olevat sitoumukset pankin omaan pääomaan.

Vastuiden ja oman pääoman suhdelukuna syntyvä velkaantuneisuusaste (leverage ratio) on eräänlainen velkakerroin, johon etenkin näin pankkikriisin aikaan kiteytyy pankin elämänlangan vahvuus.

Mitä suurempi suhdeluku syntyy, kun pankin vastuut jaetaan pankin omalla pääomalla sitä ohuempi on pankin elämänlanka. OECD:n tutkimuksen mukaan tämä elämänlanka on etenkin monilla Euroopan suurpankeilla ohuen ohut.

Pahamaineisten yhdysvaltalaispankkien keskimääräinen velkakerroin on OECD:n mukaan vähän päälle kymmenen. Niillä on siis karkeasti kymmenkertaiset vastuut suhteessa omiin pääomiin. Jo kaatuneen Lehmanin vastaava suhdeluku oli vuoden 2007 lopussa noin 30.

Amerikkalaisten riskinotto on kuitenkin lasten leikkiä eurooppalaispankkien rinnalla. Saksalaispankkien keskimääräinen velkaantuneisuusaste oli 2007 lopussa lähes 50 ja velkaisimmilla vielä suurempi. Sveitsin UBS kipuaa yli 60:n. Näillä rämäpäillä on siis vastuita yli 50-kertaisesti omien pääomiensa verran.

Huimat velkaantuneisuusasteet kertovat korutonta kieltään pankkien riskeistä. Mitä velkaisempi tase pankilla itsellään on sitä herkemmin tappiot pyyhkäisevät pankin oman pääoman pois päiviltä. Ja kun pankin oma pääoma on mennyttä, on koko pankki mennyttä.

Euroopan pankeilla myös
suurimmat rahoitustarpeet


Uhkarohkea velkavipu on epävarmoina aikoina luottotappioriskien nopean kasvamisen takia Euroopan suurpankeille kasvava ongelma jo sinänsä. Rahoitusmarkkinoiden kireyden takia se ahdistaa pankkeja toisestakin syystä.

Suuri velkarahoitus merkitsee suuria jälleenrahoitustarpeita, ja koska Euroopan pankit ovat maailman velkaisimpia, ovat myös niiden jälleenrahoitustarpeet maailman suurimpia.

Tätä johtopäätöstä puoltavat muun muassa Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n ja esimerkiksi sveitsiläispankki UBS:n hiljattain aiheesta julkaisemat raportit.

IMF on arvioinut, että pelkästään Euroopan 15 suurinta pankkia joutuu tavalla tai toisella hankkimaan tämän vuoden kuluessa käyttöönsä tuoretta velkarahoitusta yli 500 miljardia euroa.

UBS puolestaan arvioi maailman pankkien jälleenrahoitustarpeiksi pelkästään 25 suurimman lainaajapankin perusteella tämän ja ensi vuoden kuluessa yli 1500 miljardia euroa.

Suurimman osan pankkien tarvitsemasta valtavasta lainapotista haluavat UBS:n mukaan eurooppalaispankit, yhteensä melkein 1300 miljardia euroa. Suurimpia rahoitustarpeita potevien 25 pankin listalla on viitisen amerikkalaispankkia, kaikki muut ovat eurooppalaisia.

Kyse on niin IMF:n kuin UBS:nkin arvioissa pelkästään erääntyvien pitkäaikaisten velkakirjojen uusimisesta, ei siis mahdollisten tappioiden kattamiseen tarvittavasta uunituoreesta pääomasta.

Euroopan pankeilla ja valtioilla näyttää nyt olevan niin suuria haasteita edessään, että ongelmien syiden puntaroiminen jäänee odottamaan rauhallisempaa aikaa. Ehkä nyt on ajankohtaisempaa miettiä, miten tästä liemestä päästään pois.

Pankkien vastuut suurimmillaan Euroopassa
Maailman suurimmat pankit sen mukaan, kuinka suuret ovat pankin vastuut suhteessa pankin kotimaan vuotuiseen bruttokansantuotteeseen (2007)

PankkikonserniKotimaaVastuut I kotimaan bkt, prosenttiaVastuut I osakepääoma, velkakerroinOsakkeen kurssimuutos 1-12.08, prosenttia
UBSSveitsi47163-61
KaupthingIslanti38314-61
Credit SuisseSveitsi27430-58
FortisBelgia27325-94
INGHollanti24238-77
Danske BankTanska20731-75
Espirito SantoLuxemburg19776-56
DexiaBelgia19240-86
RBSBritannia12834-71
NordeaRuotsi12122-56
KBCBelgia11020-77
Bank of IrelandIrlanti10327-93
Allied IrishIrlanti9417-90
BNP ParibasRanska9330-61
Deutsche BankSaksa8853-69
SantanderEspanja8715-44
BarclaysBritannia8551-72
HSBCBritannia7918-44
SEBRuotsi7830-72
Credit AgricoleRanska7834-56
Erste GroupItävalta7522-74
UnicreditItalia6717-70
DNBNorja6719-76
HandelsbankenRuotsi6224-50
Societe GeneraleRanska5938-57
BCPPortugali5523-68
SwedbankRuotsi5323-80
Anglo IrishIrlanti5323-97
National AustriaItävalta5121-53
ArgentariaEspanja4817-51
HBOSBritannia4630-77
Banco EspiritoPortugali4214-59
RBCKanada4026-42
Straum-BurdarasIslanti394-75
Nat Bank of GreeceKreikka3913-75
CBAAustralia3817-61
Mitsubishi UFJJapani3823-29
Intesa SanpaoloItalia3710-55
Lähde: OECD, Thomson Financial, Worldscope

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Valtava koneisto vyöryy Suomeen: Katso tästä hurjat luvut Trumpin ja Putinin tapaamisen takana

    2. 2

      Helsinki-Vantaan veden hinta herätti närkästystä – IS:n lukijat: ”Espanjassa saisi 16 1,5 litran vesipulloa”

    3. 3

      Turunen varoittaa ulkomaisesta kaivoshankkeesta: ”Koko Saimaa on uhattuna”

    4. 4

      Kuluttajaliitto tympääntyi: Jatkuville alennusmyynneille on tultava loppu – ”Meneillään on kissa-hiiri -leikki”

    5. 5

      Isännöitsijä teki poikkeuksellisen rötöksen usean taloyhtiön tileillä – kaksi ja puoli vuotta ehdotonta vankeutta

    6. 6

      Onko piensijoittajalla mahdollisuuksia olla markkinaa fiksumpi?

    7. 7

      Kaivosyhtiö tähtää lupahakuun ensi vuonna: Saimaan tuhopuheet ”eivät perustu minkäänlaiseen ympäristövaikutusten arviointiin”

    8. 8

      Näin suurella osalla asuntosijoittajista on vaarallisen suuri velkavipu: ”Ilmeisiä riskejä”

    9. 9

      Isännöintiliiton Heikkilä rötöksistä: On kahdenlaisia tapauksia – ja toisissa taloyhtiö voi kärsiä tappioita

    10. 10

      Ei käsirahaa ja nollakorko – näin autokauppias koukuttaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Valtava koneisto vyöryy Suomeen: Katso tästä hurjat luvut Trumpin ja Putinin tapaamisen takana

    2. 2

      Kuluttajaliitto tympääntyi: Jatkuville alennusmyynneille on tultava loppu – ”Meneillään on kissa-hiiri -leikki”

    3. 3

      Isännöitsijä teki poikkeuksellisen rötöksen usean taloyhtiön tileillä – kaksi ja puoli vuotta ehdotonta vankeutta

    4. 4

      Helsinki-Vantaan veden hinta herätti närkästystä – IS:n lukijat: ”Espanjassa saisi 16 1,5 litran vesipulloa”

    5. 5

      Turunen varoittaa ulkomaisesta kaivoshankkeesta: ”Koko Saimaa on uhattuna”

    6. 6

      Löytyikö ullakolta romu vai keräilyhitti? Klassikkolamppu 130 000 euroa, Muumi-lelu 500 dollaria

    7. 7

      Onko piensijoittajalla mahdollisuuksia olla markkinaa fiksumpi?

    8. 8

      Korvaako matkavakuutus vatsataudin tai ylibuukkauksen vuoksi pilalle menneen loman? Nämä asiat ovat suomalaisille epäselviä

    9. 9

      Kaivosyhtiö tähtää lupahakuun ensi vuonna: Saimaan tuhopuheet ”eivät perustu minkäänlaiseen ympäristövaikutusten arviointiin”

    10. 10

      Näin suurella osalla asuntosijoittajista on vaarallisen suuri velkavipu: ”Ilmeisiä riskejä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      HS-lukija hiiltyi Helsinki-Vantaalla: ”Miksi vesi maksaa kahvilassa maltaita?” Finavia: Näin matkalainen saa ilmaista vettä

    2. 2

      Vuokraisännän ja vuokralaisen suhde muuttui intiimiksi – 36 vuoden ikäero alkoi ahdistaa ja poiki rajun riidan

    3. 3

      10 000 euron nosto ei onnistunut noin vain – HS: 83-vuotias nainen hämmästyi pankissa asioidessaan

    4. 4

      Listeriavaara piinaa yhä kauppoja – Lidliltä laaja ilmoitus takaisinvedettävistä tuotteista

    5. 5

      Valtava koneisto vyöryy Suomeen: Katso tästä hurjat luvut Trumpin ja Putinin tapaamisen takana

    6. 6

      MT: Sanna Kiisken muumikahvilasta tehtiin Ruotsissa rikosilmoitus – omistajat ilmiriidassa keskenään

    7. 7

      Epämääräisen muotoisesta parkkiruudusta koitui valtava riita – ostajan niskaan jättikulut

    8. 8

      Löytyikö ullakolta romu vai keräilyhitti? Klassikkolamppu 130 000 euroa, Muumi-lelu 500 dollaria

    9. 9

      Onko Lauri Salovaaran miljoonapotti höttöä? ”Totta kai noinkin vanhakantaisesti voi ajatella”

    10. 10

      Veikkaus: Tällaisia ovat suomalaiset noutaessaan jättipottia

    11. Näytä lisää