Suomi saa rahansa

Julkaistu: , Päivitetty:

Suomen valtio tuskin törmää minkäänlaisiin vaikeuksiin entistä nirsommilla rahoitusmarkkinoilla, vaikka taantuma kasvattaa huimasti Suomenkin rahoitustarpeita. Euroalueen priimukselle rahaa riittää, uskoo valtion velkahuollosta vastaava Valtiokonttori.
Suomen valtiolla ei ole ainakaan vielä pelkoa joutua sijoittajien boikottiin niin kuin heikommille eurovaltioille on jo Kreikan ja Irlannin tavoin käynyt. Suomi lähtee kilpailemaan sijoittajien suosiosta – ja rahoista – euroalueen priimuksen papereilla.

– Rahoitusmarkkinoilla kysymys on nyt eurovaltioidenkin välillä suhteellisesta houkuttelevuudesta ja sijoittajien luottamuksesta. Tässä vertailussa uskomme Suomen olevan varsin vahvoissa asemissa, uskoo finanssijohtaja Teppo Koivisto Valtiokonttorista.

Valtiovarainministeriö arvioi viime viikolla valtion tarvitsevan muutaman lähivuoden aikana lisälainaa jopa 30 miljardia euroa. Tämä merkitsee Valtiokonttorille lisää töitä, mutta finanssijohtaja Koiviston mukaan tehtävä onnistuu ja tarvittavat rahat löytyvät markkinoilta.

Koivisto vastaa Valtiokonttorin rahoitusyksiköstä, joka huolehtii valtion velanhoidosta ja muusta rahahuollosta. Koivisto esitteli valtion rahoitusasemaa ja velanhoidon näkymiä tiedotusvälineille tiistaina Helsingissä. 

Sijoittajat entistä
valikoivempia


Rahoituskriisin koettelemukset ovat säikäyttäneet sijoittajat entistä riskitietoisemmiksi, ja nyt entistä nirsommat sijoittajat valikoivat sijoituskohteensa jopa eurovaltioiden välillä suurennuslasilla.

Kunkin eurovaltion lainanhoitokykyä ja velkakirjojen houkuttelevuutta arvioidaan pikkutarkasti, eivätkä heikoimmat valtiot saa enää rahaa samoin ehdoin kuin alueen vahvimmat maat. Sijoittajien nirsoilu näkyy eurovaltioiden velkakirjojen korkoerojen hurjassa kasvussa.

Suomen valtio on toistaiseksi säilyttänyt asemansa euroalueen luotettavimpien valtioiden rinnalla. Tämä näkyy selvästi velkakirjamarkkinoiden noteerauksista.

Korkonoteerausten perusteella moni muu eurovaltio joutuu jo pulittamaan rahoittajilleen jyrkästi kohoavia korkoja saadakseen lisälainaa, mutta Suomen valtio saa lainaa miltei yhtä hyvin ehdoin kuin euroalueen luottovaltio Saksa.

Parin viime kuukauden kuluessa Kreikan ja Irlannin valtioiden niin sanotut pitkät markkinakorot ovat kohonneet äkkijyrkästi, ja nyt niiden korkoero suhteessa Saksan vastaaviin korkoihin on jo jopa 2,5 prosenttiyksikköä.

Parinkin prosenttiyksikön korkoero tarkoittaa suoraan sanottuna, että kaikki sijoittajat eivät enää koske Kreikan tai Irlannin valtioiden velkakirjoihin kepilläkään.

Suomen vastaava korkoero Saksaan on edelleen vain noin 0,5 prosenttiyksikköä.

Suomi selviää
pienellä lisäkorolla


Saksa on euroalueen suurin talous ja lisäksi sijoittajat luottavat Saksan valtion velanhoitokykyyn ilman pienintäkään epäröintiä.

Korkomarkkinat laskevat Suomen kuuluvan Saksan tavoin euroalueen niin sanottuun kovaan ytimeen, ja osa Suomen julkisen talouden tilaa kuvaavista tunnusluvuista on jopa Saksaa paremmalla tolalla.

Suomen valtiolla on Saksan tavoin korkein mahdollinen luottokelpoisuusluokitus, niin sanottu reittaus kaikilta keskeisiltä luokitusyhtiöiltä. Tammikuun kuluessa ainakin Kreikan, Espanjan, Portugalin ja Irlannin luokitukset ovat joko jo laskeneet tai maat ovat saaneet varoituksen mahdollisesta heikennyksestä.

Suomen valtiolta markkinoilla vaadittava pieni lisäkorko suhteessa Saksaan johtuu Valtiokonttorin Koiviston arvion mukaan pääosin siitä, että Suomen valtion velkakirjoja on liikkeellä suhteellisen pieniä määriä ja näin niiden liikkuvuus markkinoilla on suhteellisen niukkaa.

Suomen pienessä lisäkorossa ei siis ole kysymys kasvaneen luottoriskin hinnoittelusta, vaan niin sanotusta likviditeetti-preemiosta.

Koivisto ja hänen yksikössään työskentelevä rahoituspäällikkö Mika Arola arvioivat sen sijaan, että "eräiden muiden eurovaltioiden" voimakkaasti kohonneet markkinakorot ilmentävät jo markkinoiden kannanottoa näiden valtioiden nopeasti heikkenevään rahoitusasemaan.

Arolan mukaan markkinat tuskin vielä hinnoittelevat yhdessäkään eurovaltiossa suoranaisia maksuhäiriöitä.

Vähiten velkainen
menestyy vertailussa


Toistaiseksi kaikki eurovaltiot ovat Koiviston tietojen mukaan saaneet markkinoilta haluamansa lainarahat. Mutta osalle valtioista lainarahan saaminen on jo nyt merkinnyt korkojen kohoamista.

– On mahdollista, että valtioiden väliset korkoerot yhä kasvavat ja ehkä myös liikkeeseenlaskupreemiot kohoavat, arvelee Koivisto.

Liikkeeseenlaskupreemioksi kutsutaan sitä lisäkorkoa, jolla valtiot hyvittävät uuden lainaerän liikkeeseenlaskuun osallistuvia pankkeja uusien velkakirjojen myymisestä. Koiviston mukaan Suomen valtion maksama liikkeeseenlaskupreemio on noin 0,1 prosenttia, kun vaikkapa Kreikalla se voi olla jo moninkertainen.

– Valtioiden velkakirjamarkkinoilla kyse on eräänlaisesta valtioiden välisestä kauneuskilpailusta, jossa sijoittajat vertailevat velkarahoitusta hakevia valtioita toisiinsa, kuvaa Koivisto.

Suomen valtiolla on taantumasta huolimatta suhteellisen hyvät mahdollisuudet menestyä tässä kauneuskilpailussa. Markkinoille riittää, että Suomi on velkaisten ja alijäämäisten eurovaltioiden vähiten velkainen ja vähiten alijäämäinen.

Suomi on eurovaltioiden priimus
Suurimpien eurovaltioiden julkisen talouden ali- tai ylijäämäisyys sekä velkaisuus vuosina 2008 ja 2009

Julkisen taloudenJulkisen taloudenJulkisen taloudenJulkisen talouden
ali-/ylijäämä, %/bktali-/ylijäämä, %/bktvelka, %/bktvelka, %/bkt
2008200920082009
Saksa-0,4-3,665,071,8
Ranska-3,2-5,565,873,6
Italia-2,8-4,9105,1113,1
Espanja-0,7-4,736,647,5
Hollanti0,8-2,448,852,3
Belgia-0,6-4,086,791,7
Itävalta-1,2-4,158,068,1
Suomi4,31,432,736,3
Portugali-2,8-5,465,270,4
Kreikka-3,6-5,594,0104,6
Irlanti-6,3-6,941,053,2
Lähde: Deutsche Bank

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    2. 2

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    3. 3

      KHO määräsi 9 miljoonan euron sakot bussiyhtiöille kartellista – osalle yhtiöistä roima korotus

    4. 4

      Lämmityskuluille povataan ripeää nousua – ”Taloyhtiöitä ajetaan kovalla kädellä lämpöpumppujen käyttäjiksi”

    5. 5

      100 000 avointa työpaikkaa hämmentää – ”Kertoo siitä, ettei tekijöitä enää löydy maan rajojen sisältä”

    6. 6

      OP-ryhmä aloittaa yt-neuvottelut –  irtisanomistarve enintään 250

    7. 7

      Tanskalaispankki lätkäisi miinusmerkkisen talletuskoron – raja 7,5 miljoonassa kruunussa

    8. 8

      1990-luvulla Suomessa kokeiltiin lyhyempiä työaikoja ja saatiin tuottavuusloikka – kokeilun johtaja: ”Ideologinen vastustus on vahvaa!”

    9. 9

      Pihlajalinna leikkaa johdon palkkoja viidellä prosentilla

    10. 10

      Suomalaisten alkoholituonti Virosta kasvoi rajusti – 1,4 miljoonan litran lisäys heinäkuussa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    2. 2

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    3. 3

      100 000 avointa työpaikkaa hämmentää – ”Kertoo siitä, ettei tekijöitä enää löydy maan rajojen sisältä”

    4. 4

      OP-ryhmä aloittaa yt-neuvottelut –  irtisanomistarve enintään 250

    5. 5

      Lämmityskuluille povataan ripeää nousua – ”Taloyhtiöitä ajetaan kovalla kädellä lämpöpumppujen käyttäjiksi”

    6. 6

      1990-luvulla Suomessa kokeiltiin lyhyempiä työaikoja ja saatiin tuottavuusloikka – kokeilun johtaja: ”Ideologinen vastustus on vahvaa!”

    7. 7

      KHO määräsi 9 miljoonan euron sakot bussiyhtiöille kartellista – osalle yhtiöistä roima korotus

    8. 8

      Tanskalaispankki lätkäisi miinusmerkkisen talletuskoron – raja 7,5 miljoonassa kruunussa

    9. 9

      Pihlajalinna leikkaa johdon palkkoja viidellä prosentilla

    10. 10

      Tilastokeskus: Työllisyyden kasvu käytännössä pysähtynyt

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Samin moottoripyörä löytyi vaurioituneena, haki liki 2 000 euron korvauksia vakuutuksesta – yhtiö tarjosi leffalippuja

    2. 2

      Hurjat erot: Näin paljon tupakka-aski maksaa Suomessa, laivalla ja Baltiassa

    3. 3

      Katso laskurista, paljonko nelipäiväinen työviikko pienentäisi palkkaasi

    4. 4

      Katso, miten suuri osuus ruokakunnista saa asumistukea kotikulmillasi – ”Kela-alueilla” yhteisiä piirteitä

    5. 5

      Kämpin ostanut norjalaismiljardööri puhui suomea: ”Ihanaa olla täällä, vaikka on niin kallista”

    6. 6

      Jättiuudistus tulee pian voimaan – uusi firma alkaa penkoa suomalaisten tilitietoja

    7. 7

      Kauppias Marko pahoinpideltiin viime vuonna, kun hän juoksi kiinni myymälävarkaita – kertoo nyt, miten kova linja on pistänyt varasongelman kuriin

    8. 8

      Taloyhtiö vei oikeuteen isännöitsijän, joka ohitti halvimman tarjouksen putkiremontille

    9. 9

      Yksi ruokakauppa tienaa keskimäärin 13 500 euroa peliautomaateilla – K-kauppias Petri kulkee vastavirtaan: ”Meidän missiomme ovat toiset”

    10. 10

      Vietnamista pakolaisena tullut Mr. Hau on työllistänyt kymmeniä: ”Suomi antoi meille kaiken”

    11. Näytä lisää