Jo toinen eurovaltio joutui sijoittajien boikottiin - Pörssiuutiset - Ilta-Sanomat

Jo toinen eurovaltio joutui sijoittajien boikottiin

Kuvituskuva
Julkaistu: 27.1.2009 7:02, Päivitetty 26.1.2009 18:22

Vauhdilla velkaantuvat eurovaltiot ovat nopeasti menettäneet rahoitusmarkkinoiden luottamusta. Rahoittajat pelkäävät, että velkaisimmat ja taantuman eniten kolhimat valtiot eivät selviä veloistaan. Suomi ei ainakaan vielä ole epäiltyjen listalla, vaikka velka kasvaa hurjasti.

Tunnelma eurovaltioiden velkakirjamarkkinoilla on taas kiristynyt voimakkaasti. Tämä näkyy velkaisimpien ja vahvimpien euromaiden välisten korkoerojen kovasta kasvusta.

Korkonoteerausten perusteella euromaiden pahimmassa jamassa oleva Kreikka on saanut kannoilleen Irlannin.

Kreikan valtion velkakirjat joutuivat korkomarkkinoilla jo viime vuoden lopussa huonoon huutoon.

Tuolloin markkinoilla vahvistui tulkinta, jonka mukaan jo ennestään euroalueen velkaisin valtio ei välttämättä selviä taantuman kasvattamista veloistaan ilman apua tai maksuhäiriöitä.

Ostoboikottion tosiasia

Osa sijoittajista lakkasi ostamasta Kreikan valtion velkakirjoja. Osa meni vielä pidemmälle ja pani myös kaikki salkussaan jo olleet Kreikan vanhat obligaatiot myyntiin. Kriisin koettelemat sijoittajat halusivat siirtää varansa Kreikkaa luotettavamman valtion, kuten Saksan velkakirjoihin.

Tällaisia kauppoja teki erittäin moni sijoittaja pitkin viime syksyä. Seuraukset näkyivät selvääkin selvemmin Kreikan ja Saksan valtioiden velkakirjojen markkinakoroissa.

Kreikan valtion velkakirjojen markkinakorot ovat kohonneet samaan aikaan, kun Saksan valtion markkinakorot ovat laskeneet. Kreikan ja Saksan välinen korkoero on kasvanut jyrkästi.

Klikkaa graafi suuremmaksi

Klikkaa graafi suuremmaksi

Kreikan markkinakorot ovat jatkaneet tämän vuoden alussa voimakasta nousuaan muun muassa luokitusyhtiö Standard & Poor'sin heikennettyä Kreikalle antamaansa luottoluokitusta.

Irlannista tuliseuraava uhri

Nyt osa korkomarkkinoista on ryhtynyt hyljeksimään myös Irlannin valtion velkakirjoja, joskin osin eri syistä. Irlanti on ennestään euroalueen vähävelkaisimpia, suunnilleen yhtä vakavarainen kuin Suomi.

Ennestään suurten velkojen asemesta sijoittajia pelottaa Irlannissa pari muuta seikkaa: pieni valtio on ilmoittanut vastaavansa maan suhteettoman suuren pankkitoimialan kaikista vastuista, ja lisäksi velkavetoisen kasvuihmeen äkkipysähdys on ajanut maan talouden euroalueen kehnoimpien joukkoon.

Irlanti on saanut S&P:ltä varoituksen luottoluokituksen mahdollisesta heikennyksestä. Lisäksi markkinoilla on pari viime viikkoa kiertänyt sitkeä huhu, jonka mukaan Irlanti olisi jo kutsunut Kansainvälisen valuuttarahaton IMF:n hätävisiitille.

Kaksinkertainenkorkokustannus

Irlannin luottamuksen äkillisestä heikkenemisestä kertoo esimerkiksi se, että pelkästään viime viikolla Irlannin valtion viisivuotisen obligaation markkinakorko ponnahti alle neljästä prosentista yli viiteen prosenttiin.

Ainoastaan Kreikan valtion viisivuotinen korko on vielä korkeampi, se on lähes 5,8 prosenttia.

Euroalueen kiintopisteen, Saksan valtion viisivuotinen markkinakorko värähti viimeksi kuluneen viikon kuluessa vähän alle 2,25 prosentista vajaaseen 2,4 prosenttiin.

Nyt siis kahden ongelmallisimman eurovaltion viisivuotinen markkinakorko on jo yli kaksinkertainen suhteessa euroalueen luotettavimpana pidetyn valtion vastaavaan markkinakorkoon.

Yhtä jyrkästä markkinoiden valikoivuudesta kertovat luottoriskijohdannaisten noteeraukset.

Suomi euroalueenvähävelkaisin

Suomen valtion viisivuotinen markkinakorko on sekin hieman noussut, mutta se on edelleen pysynyt lähempänä puolen prosenttiyksikön kuin kokonaisen prosenttiyksikön päässä Saksan vastaavasta korosta.

Ainakin korkomarkkinoiden noteerausten perusteella markkinat uskovat yhä Suomen kuuluvan euroalueen niin sanottuun kovaan ytimeen.

Korkosijoittajat arvioivat eurovaltioiden luottokelpoisuutta esimerkiksi sen perusteella, kuinka syvällä veloissaan valtiot ovat ennestään.

Suomen valtiolla on ennestään velkaa noin kolmannes maan vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Tämä on eurovaltioiden paras lukema.

Koko euroalueen julkinen velka on vähän yli 60 prosenttia vuotuisesta bkt:stä, ja velkaisimmilla Italialla ja Kreikalla lukema huitelee sataa prosenttia.

Taantuma ja sen torjuminen kasvattavat Suomen velanottoa arviolta 30 miljardia euroa kolmen lähivuoden aikana. Silti Suomen valtionvelka kasvaa arviolta "vain" 45 prosenttiin bkt:stä.

Tuoreimmat osastosta