Kriisi palauttaa sijoittajat lähtöruutuun - Pörssiuutiset - Ilta-Sanomat

Kriisi palauttaa sijoittajat lähtöruutuun

Kuvituskuva
Julkaistu: 30.11.2008 7:26, Päivitetty 28.11.2008 18:36

Sijoittajat palaavat takaisin perusasioihin ja sijoittamisesta tulee taas yksinkertaista, kunhan markkinakriisi hellittää. Näin uskoo rahastoyhtiö Fidelity Internationalin johtaja Michael Gordon.

Käynnissä oleva rahoituskriisi johtaa lopulta hyviinkin asioihin, vaikka useimmilla suurilla ja pienillä sijoittajilla on kestämistä välittömissä sijoitustappioissa. Kriisin myönteisiin puoliin kuuluu esimerkiksi se, että suuri osa kriisiä edeltäneinä vuosina sijoittamiseen ilmaantuneista monimutkaisista muoti-ilmiöistä karisee pois ja sijoittajat palaavat lähtöruutuun.

Näin uskoo maailman suurimpiin rahastoyhtiöihin kuuluvan Fidelity Internationalin johtaja Michael Gordon. Hän vastaa yhtiössä maailmanlaajuisesti suursijoittajien varainhoitopalveluista, joten hänellä on erinomaisen hyvä käsitys käytännön sijoitustoimien trendeistä. Fidelity International on maailman suurimpiin kuuluvan rahastoyhtiön, yhdysvaltalaisen Fidelityn Lontoossa toimiva kansainvälinen yksikkö.

– Sijoittaminen ja markkinat voivat näyttää tämän kriisin jälkeen taas kovin erilaisilta kuin juuri ennen kriisiä, ja ehkä vielä pari vuotta sitten epämuodikkaista ajatuksista tulee taas suosittuja, Helsingissä piipahtanut Gordon sanoi Taloussanomien haastattelussa.

Sijoittajat haluavat taasymmärtää sijoituksiaan

Suurinta muutosta Michael Gordon odottaa monimutkaisuuden ja vaikeaselkoisuuden väistymisestä. Tämä tulee hänen mukaansa näkymään monella eri tavalla, mutta lopputuloksena sijoittaminen ja markkinat muuttuvat pitkästä aikaa entistä yksinkertaisemmaksi.

Kehitys oli tähän käynnissä olevaan kriisiin saakka täsmälleen päinvastainen – sijoittaminen, sijoituskohteet ja samalla koko markkinat muuttuivat monta vuotta aina vain monimutkaisemmiksi ja vaikeaselkoisemmiksi. Kriisi syntyi suurelta osin juuri liian monimutkaisten rahoitus- ja sijoitusrakennelmien pettämisestä.

– Sijoittajat ovat tämän kriisin aikana järkyttyneinä huomanneet ottaneensa sellaisia riskejä, joita he eivät ole nähneet tai ymmärtäneet. Tämän jälkeen jokainen sijoittaja haluaa varmasti ymmärtää, mihin rahojaan panee. Sijoittajat haluavat tietää, minkälaisille ja kuinka suurille riskeille heidän sijoituksensa altistuvat ja kuinka suurelta osin heidän sijoituksensa altistuvat velkarahoitukselle, Gordon sanoo.

Kekseliäisyyssaa kenkää

Monimutkaisten ratkaisujen väistyminen johtaa Fidelityn Gordonin mukaan esimerkiksi siihen, että vielä ennen kriisiä Suomessakin suosiotaan kasvattaneet niin kutsutut strukturoidut sijoitusrakennelmat voivat kadota markkinoilta jopa kokonaan.

Strukturoiduilla sijoituksilla tarkoitetaan yleensä näennäisen yksinkertaisia sopimuksia, joita pankit ovat koonneet hyvinkin monimutkaisilla ja vaikeaselkoisilla osake-, korko- ja johdannaissopimusten yhdistelmillä.

Toinen suuri askel kohti yksinkertaisia perusasioita näkyy Gordonin mukaan siinä, että varsinkin suursijoittajien keskuudessa lujaksi kehittynyt usko matemaattisiin malleihin heikkenee ja sijoituspäätöksiä ryhdytään taas tietokonemallien asemesta tekemään perinteisemmin ihmisvoimin.

Kriisi on muistuttanut karvaalla tavalla kehittyneenkin mallinnuksen puutteista ja pitkälti toteutuneisiin markkinatapahtumiin perustuvien mallien haavoittuvuudesta.

– Sijoitustoiminnassa kekseliäisyys ja nokkeluus olivat suosittuja vielä ennen kriisiä, mutta eivät enää. Nyt kokemus ja järkevyys palaavat entiseen arvoonsa, kun moni sijoittaja kärsii suurimpia menetyksiään juuri niistä kaikkein kekseliäimmistä ja nokkelimmista sijoituksistaan. Sijoittajat palaavat perinteisiin sijoituskohteisiin ja perinteisiin toimintatapoihin.

Vipurahastot ovat jokutistuneet puoleen

Fidelityn Michael Gordon arvioi, että juuri nokkeluudellaan, kekseliäisyydellään ja epäsovinnaisuudellaan suureen suosioon nousseet hedge- eli vipurahastot menettävät nyt romahdusmaisesti suosiotaan.

Vipurahastoja seuraavat analyysiyhtiöt ovat viime viikkoina arvioineet vipurahastojen voivan tämän kriisin kuluessa menettää jopa puolet suurimmillaan 2 000 miljardin dollarin pääomistaan. Romahdus on seurausta sijoitustappioista mutta ehkä vielä enemmän pettyneiden sijoittajien päätöksistä vetää rahansa pois rahastoista.

Gordonin mukaan vipurahastojen pääomat ovat jo nyt saattaneet puolittua, ja hän uskoo voimakkaan laskun jatkuvan.

– Sijoittajat haluavat tietää, mihin rahansa sijoittavat. Tämä johtaa entistä voimakkaampaan avoimuuden vaatimukseen.

Vipurahastot ovat surullisen kuuluisia avoimuuden puutteestaan, niiden sijoituksista tai toimintatavoista eivät välttämättä ole saaneet tietoja edes niihin varojaan sijoittaneet sijoittajat, valvontaviranomaisista tai muista sivullisista puhumattakaan. Gordonin mukaan avoimuuden vaatimuksia tulevat kasvattamaan sijoittajien lisäksi viranomaiset.

Paikallinen tuntuu turvallisemmalta

Michael Gordon katsoo, että kriisin suuriin muutoksiin kuuluu yksinkertaisuuden lisäksi paikallisuuden voimistuminen. Pelko hallitsee markkinoita ja sijoittajia vielä pitkään, ja entistä varovaisemmat sijoittajat pysyttelevät mieluiten kotipesässä tai sen tuntumassa.

Paikallisuudella hän ei suinkaan tarkoita esimerkiksi suursijoittajien vetäytymistä kansainvälisiltä markkinoilta, vaan mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi paikallisten sijoituspalveluiden ja vastapuolien suosimista. Todennäköisimmin juuri oman kotimaan hallitukselta löytyy hädän hetkellä tukea niin sijoittajille itselleen kuin oman maan sijoituspalveluyrityksille. Kriisi on jo korostanut politiikan ja poliitikkojen roolia taloudessa, ja Gordon uskoo tämän kehityksen vielä voimistuvan.

– Kriisiä ratkovat poliitikot haluavat näyttää voimakkailta ja siltä, että he suojelevat taloutta ja kansalaisia. Välittömässä kriisintorjunnassa tämä voi olla välttämätöntä ja paikallaan, mutta luultavasti politiikan korostuminen johtaa myös haitallisiin seurauksiin, kuten liian raskaaseen sääntelyyn.

Gordonin mukaan markkinasääntely löystyi viime vuosina liiankin löysäksi, ja hänen mielestään monin paikoin lisäsääntelyllä on tarvetta. Hän kuitenkin pelkää, että kaikki kriisin jälkeen säädettävä uusi sääntely ei välttämättä ole hyvää ja hyödyllistä sääntelyä.

Lisää aiheesta

Tuoreimmat osastosta