Koronlasku tänne ja äkkiä!

Euroalueen talousnäkymät ovat heikentyneet selvästi nopeammin kuin EKP on laskenut ohjauskorkoaan. Liian hitaasti ja pienin askelin laskeva korko on alituisesti liian korkealla. Se painaa osaltaan taloutta yhä heikompaan jamaan. Euroalue tarvitsee nyt vielä monta koronlaskua.

13.11.2008 14:20 | Päivitetty 13.11.2008 22:00

Euroopan keskuspankki EKP joutuu vielä laskemaan ohjauskorkoaan monta kertaa ja paljon, ennen kuin koronlaskut alkavat toden teolla auttaa pankkeja ja muuta taloutta takaisin vauhtiin. Näin uskovat talouden asiantuntijat, joiden mielestä EKP:n tähänastiset koronlaskut ovat olleet liian hitaita ja pieniä.

EKP on tämän syksyn aikana laskenut ohjauskorkoaan kahdesti, yhteensä kokonaisen prosenttiyksikön. Tavallaan koronlaskut ovat olleet epätavallisen suuria, mutta niin ovat talouden haasteetkin.

EKP:n ohjauskorko on edelleen 3,25 prosenttia, kun talouskasvu on koko euroalueella jo lähes pysähtynyt ja heikoimmissa euroalueen maissa kääntynyt jo laskuun. Samoin alueen inflaatiovauhti laskee nopeasti.

Saksan tilastovirasto julkisti torstaina maan kolmannen neljänneksen talouskehitystä kuvaavat luvut, joiden mukaan talous supistui 0,5 prosenttia vuoden toisesta vuosineljänneksestä. Kyse oli toisesta supistuvan talouden vuosineljänneksestä peräkkäin, eli euroalueen vahvimpana pidetty talous on nyt taantumassa.

EKP on toistaiseksi ollut selvästi hitaampi ja haluttomampi laskemaan korkoaan kuin Yhdysvaltain ja Ison-Britannian keskuspankit, vaikka Yhdysvaltain ja koko Euroopan yhteinen rahoituskriisi on jo ajat sitten kehittynyt yhteiseksi talouskriisiksi.

Viimeksi viime viikolla Englannin keskuspankki yllätti markkinat peräti puolentoista prosenttiyksikön koronlaskulla. Tosin tämäkin jymylasku tuli markkinatulkintojen mukaan aivan liian myöhään enää estääkseen Britannian taantumaa. EKP yllätti markkinat viimeksi viime heinäkuussa, mutta silloinkin ikävästi korottamalla omaa korkoaan 0,25 prosenttiyksiköllä.

EKP laskee korkoaanvielä tänä vuonna

Talouden asiantuntijat ovat jokseenkin yksimielisiä siitä, että EKP joutuu vielä laskemaan korkoaan rutkasti. Uutistoimisto Bloombergin kokoamien keskiarvoennusteiden mukaan EKP:n ohjauskorko on tämän vuoden lopussa korkeintaan 3,00 prosenttia, kun se nyt on 3,25 prosenttia.

Korkofutuurien noteerauksista laskettu markkinaodotus povaa vuoden loppuun selvästi alle kolmen prosentin ohjauskorkoa. Yliyön-korkoihin pohjautuvien niin sanottujen Eonia-futuurien mukaan ohjauskorko olisi tämän kuun lopussa 3,21 prosenttia ja vuoden lopussa 2,67 prosenttia.

Ensi vuoden loppuun mennessä EKP:n korko laskee keskiarvoennusteen mukaan 2,25 prosenttiin, mutta yksittäiset ekonomistit ovat jo useiden viikkojen ajan povanneet euroalueelle alle kahden ja jopa alle yhden prosentin ohjauskorkoa.

Klikkaa graafi suuremmaksi

Pankkikriisi heikentäävelkavetoista taloutta

Koronlaskujen päättäväiseen jatkamiseen löytyy ekonomistien mukaan monta hyvää syytä euroalueen taloudesta.Tärkeimpiä ovat talouskasvun voimakas hidastuminen ja vakavin pankkikriisi vuosikymmeniin.

Osa euromaista, kuten Irlanti ja useimmat Välimeren rannikon maat ovat jo nyt taantumassa tai ainakin uhkaavan lähellä taantumaa. Moni pelkää Irlannin ajautuvan suoranaiseen lamaan. Koko euroalue on arvioijasta riippuen taantumassa jo tämän vuoden lopussa tai viimeistään ensi vuoden alkupuolella.

Pankkikriisissä on paikoin jo luottolaman piirteitä, kun pankkien rahoitus- ja vakavaraisuusongelmat ovat ajaneet pankkeja kiristämään luotonannon ehtoja ja jopa supistamaan luotonantoaan. Luotonannon supistuminen voi merkitä velkavetoiselle taloudelle vakavia vaikeuksia.

Käytännössä kaikki velkarahoitukseen perustuva toimeliaisuus potee jonkinasteisia vaikeuksia niin kauan kuin korot tuntuvat korkeilta ja lainahanat ovat muutenkin kireällä. Pankkien välisillä rahamarkkinoilla noteerattavat euribor-korot ovat edelleen selvästi keskuspankkikorkoa korkeammalla, esimerkiksi asuntolainoissa tavallinen viitekorko 12 kuukauden euribor on vasta tällä viikolla laskenut alle 4,5 prosentin.

Rahaliiton kolmas ja pahin talouskriisi

Talous on nyt jo kolmatta kertaa vakavalla koetuksella kymmenen viime vuoden aikana. Tasan kymmenen vuotta sitten Aasian niin sanotut tiikerivaltioit ja Venäjän taloudet olivat juuri romahtaneet ja koko maailmantalous uhkasi ajautua taantumaan.

Seuraavaksi maailma uhkasi ajautua velkadeflaation syövereihin, kun teknokupla räjähti maailman pörsseissä ja suuryrityksiä kaatui ennätyskonkursseihin vuosituhannen alussa.

Keskuspankit saivat kummastakin kriisistä torjuntavoiton voimakkailla koronlaskuilla ja lisäämällä rahan tarjontaa voimakkaasti. Aasian ja Venäjän kriisien jälkeen EKP:n ohjauskorko oli 2,5 prosenttia ja teknokriisin jälkeen se laski 2,0 prosenttiin.

Euroalueen reaalinen talouskasvu hidastui vuoden 1998 talouskriisin jäljiltä 2,5 prosenttiin ja teknoromahduksen jälkeen 0,75 prosenttiin.

Nyt vastaava talouden kasvuvauhti sakkaa jopa EKP:n itsensä julkaisemien ennusteiden mukaan vielä hitaammaksi, ensi vuoden ennuste on 0,5 prosenttia. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on julkaissut tätäkin heikomman ennusteen.

IMF ennakoi euroalueen talouden supistuvan ensi vuonna 0,5 prosenttia. Yhtä synkkää näkymää povasi tänään myös OECD.

Jos nyt on käynnissä selvästi edellisiä kriisejä vakavampi talouden koettelemus, on perusteltua odottaa myös koron painuvan edellisiä kriisitasoja matalammalle.

Talousviisaat ovat jo luonnehtineet tätä kriisiä pahimmaksi talouskriisiksi sitten toisen maailmansodan tai jopa 1930-luvun lamavuosien. Joka tapauksessa euroalueen talouskriisi on pahin sitten rahaliiton perustamisen.

Viivyttely voi heikentääkoronlaskujen tehoa

Pahaenteistä EKP:n aiempien kriisiaikojen korkopäätöksissä on sekä koronlaskujen että myöhemmin myös koronnostojen jälkijättöisyys. Sekä Aasian ja Venäjän kriisi että teknokriisi olivat kumpikin jo todella pitkällä ennen kuin EKP ryhtyi laskemaan korkoaan. Teknokriisissä se vielä nosti korkoaan monta kertaa osakemarkkinoiden jo romahdettua.

EKP perustelee korkopäätöksensä tehtävänsä mukaisesti hintavakauden vaatimilla toimilla, ja varsinkin talouden suurissa suhdannekäänteissä kuluttajahintainflaatio on erittäin hitaasti talouden muutoksiin reagoiva mittari.

Esimerkiksi tänä syksynä kaikki talouden ennakoivat suhdannemittarit ovat olleet äkkijyrkässä laskussa, mutta kuluttajahintaindeksit ovat edelleen olleet kohollaan.

Korkomarkkinoiden inflaatio-odotukset ovat olleet voimakkaassa laskussa koko syksyn. Ensi vuoden inflaatio-odotus on noin kaksi prosenttia ja korkomarkkinat ovat hetkittäin hinnoitelleet tätäkin hitaampaa inflaatiota.

Talouden hintapaineita ovat samaan aikaan keventäneet talouskasvun heikkeneminen, työllisyysnäkymien heikkeneminen ja öljyn ja useimpien muidenkin keskeisten raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen romahtaminen.

Inflaatiopaineiden hellittäminen voi tarjota EKP:lle mahdollisuuden tuntuviin koronlaskuihin ilman hintavakauden vaalimisen periaatteista luopumista.

Riuskoilla toimilla alkaa tosin olla hoppu, sillä osa ekonomisteista pelkää talouden heikkenevän nyt sellaista vauhtia, että kovin myöhäisillä koronlaskuilla ei ehkä enää ole toivottua elvyttävää vaikutusta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?