Nordean Granvik varoittaa luottolamasta - Pörssiuutiset - Ilta-Sanomat

Nordean Granvik varoittaa luottolamasta

Nordean riskienhallinnasta vastaava johtokunnan jäsen Carl-Johan Granvik nimitettiin keväällä myös konsernin Suomen maajohtajaksi.

Nordean riskienhallinnasta vastaava johtokunnan jäsen Carl-Johan Granvik nimitettiin keväällä myös konsernin Suomen maajohtajaksi.

Julkaistu: 2.9.2008 6:01, Päivitetty 23.9.2008 10:57

Euroopassa näkyy jo merkkejä luottolamasta, arvioi Nordean riskienhallinnasta vastaava johtokunnan jäsen, Suomen maajohtajaksi viime keväänä nimitetty Carl-Johan Granvik. Pohjoismaiden tilannetta hän pitää yhä hyvänä.

Rahoitusmarkkinoiden likviditeettikriisi koskee kaikkia pankkeja, mutta osa Euroopan pankeista on jo ajautunut vakavaraisuuskriisiin. Käytännössä tämä merkitsee, että paikoin pankit joutuvat jo rajoittamaan luotonantoaan. Tämä taas merkitsee luottolaman (credit crunch) ensi oireita.

Näin arvioi Taloussanomien haastattelussa Pohjoismaiden suurimman pankkikonsernin, Nordean riskienhallinnasta vastaava johtokunnan jäsen Carl-Johan Granvik. Hän on toiminut viime keväästä lähtien myös Nordean Suomen maajohtajana.

– Rahoitusmarkkinoiden kiristyminen rasittaa luonnollisesti kaikkia pankkeja, kun keskeisen raaka-aineen eli rahan hinta on yleisesti noussut. Markkinoiden kiristyminen on kuitenkin kohdellut pankkeja ja kansallisia markkinoita hyvin eri tavoin, Granvik sanoo.

Epävarmimmalta ja huolestuttavimmalta tilanne näyttää hänen mukaansa niissä Euroopan maissa, joissa asunto- ja kiinteistömarkkinoiden hintakupla ehti kasvaa suurimmaksi. Tällaisiksi hän mainitsee esimerkiksi Espanjan ja Iso-Britannian.

– Eräiden pankkien kärsimät tappiot ovat syöneet niin paljon pääomia, että ne eivät välttämättä kykene rahoittamaan kaikkien hyvienkään asiakkaidensa tarvitsemia luottoja. Kun pankit ryhtyvät karsimaan luotonantoa, ei kyse ole enää lainarahan kallistumisesta tai lainaehtojen kiristymisestä, vaan luottolamasta, kuvaa Granvik tilanteen vakavuutta.

Suomessa ei oleasuntokuplaa

Suomen tilannetta Granvik pitää edelleen varsin hyvänä, täällä ei hänen mielestään ole mitään syytä puhua asunto- tai kiinteistökuplasta sen enempää kuin pankkikriisistä tai luottolamasta.

– Asuntojen hinnat ovat toki meilläkin nousseet viime vuosina melkoisesti, mutta ei meillä voi kuitenkaan kuplasta puhua, arvioi Granvik.

Tilanne on Granvikin mukaan varsin hyvä myös muissa Pohjoismaissa, ehkä Tanskaa lukuun ottamatta.

– Pohjoismaista ainoastaan Tanskassa ja sielläkin lähinnä Kööpenhaminan alueella voi puhua jonkinlaisesta asuntokuplasta. Siellä yleisö otti rohkeasti velkaa ostaakseen sijoitusasuntoja nopean hinnannousun toivossa, mutta ei tällaista juuri Suomessa ole ilmennyt.

Pohjoismaiden hyvä talouskehitys on merkittävästi auttanut Nordeaa ja useimpia muitakin suuria pohjoismaisia pankkeja kestämään rahoitusmarkkinoiden paineita. Esimerkiksi Nordean osakekurssi on laskenut vuodessa noin 20 prosenttia, kun eurooppalaisten pankkien osakekurssit ovat keskimäärin laskeneet noin 40 prosenttia. Samoin korkomarkkinat arvioivat Nordean luottokelpoisuuden poikkeuksellisen vahvaksi.

Talousnäkymätheikkenevät

Vaikka Suomen talouden tilanne on edelleen hyvä, arvioi Granvik täälläkin näkymien heikkenevän.

– Rahoitusmarkkinoiden epäluottamusta tuskin saadaan purettua loppuvuoden kuluessa, joten ensi vuoteen mennään hyvin levottomissa tunnelmissa. Rahoitusmarkkinat ovat toki kokeneet jo kovia, ja ehkä suuri osa rahoitusalan huonoista uutisista on jo nähty, mutta vastaavasti reaalitalouden kehitystä on tavallistakin vaikeampi arvioida, sanoo Granvik.

Suomen ja muiden Pohjoismaiden talouskehitykselle on olennaista, miten Saksan ja Yhdysvaltain taloudet kehittyvät. Jos keskeiset vientimaat painuvat taantumaan, pitää Granvik taantuman riskiä suurena myös Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.

– Tulevaisuuden tarkka arvioiminen on nyt tavallistakin vaikeampaa, mutta ilmeisesti joka tapauksessa mennään alaspäin. Asiakkaiden toimintaan on tullut varovaisuutta, ehkä koko syksyä leimaa tietynlainen toimettomuus ja epävarmuus, pohtii Granvik.

Luottohanatkiristyvät

Nordean ja muiden pankkien on Granvikin mukaan pakko varautua talouden laskusuhdanteessa luottotappioiden kasvamiseen. Käytännössä tämä varautuminen näkyy hänen mukaansa esimerkiksi luottoehtojen kiristymisenä ja lainarahan hinnan kohoamisena. Samaan suuntaan pankkeja on yllyttänyt rahoitusmarkkinoiden kiristyminen.

– Lainamarginaalit ovat jo alkaneet kasvaa, mutta niissä on ehdottomasti edelleen korotuspaineita. Yritysasiakkaat ovat melko hyvin ymmärtäneet markkinatilanteen muutoksen ja sen seuraukset, mutta asuntolaina-asiakkailla voi olla kivisempi tie kuljettavanaan.

Uusien asuntoluottojen marginaalit eivät ole Granvikin mielestä nousseet riittävän nopeasti ja riittävän ylös. Tarkkaa marginaalitavoitetta hän ei halua määritellä, mutta tuomitsee asuntoluotoissa esimerkiksi alle 0,5 prosenttiyksikön marginaalit riittämättömiksi.

– Luottohanat kiristyvät väistämättä, mutta niin niiden pitääkin kiristyä. Luottokriteerit olivat liian löysiä, eikä riskejä arvioitu tai hinnoiteltu niin kuin niitä pitäisi. Nyt olemme taas palaamassa normaaliin luotonantoon.

Granvik ei tunnustaudu pessimistiksi, vaikka on huomannut synkistelyn nousseen viime aikoina suureen suosioon. Mutta toisaalta pankinjohtajana hän ei mielestään voi myöskään sulkea silmiään huonoiltakaan vaihtoehdoilta.

– En halua lietsoa tappiomielialaa, mutta en myöskään riehakasta tulevaisuuden uskoa, tasapainoilee Granvik.

Eurooppa tarvitseeyhteisen pankkivalvojan

Tilanne Euroopan rahoitusmarkkinoilla on Granvikin mukaan kärjistynyt yllättävän nopeasti ja yllättävän vakavaksi. Hän pitää isona yllätyksenä esimerkiksi sitä, että Euroopan pankit ovat kärsineet Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden ja riskipitoisimman asuntorahoituksen vaikeuksista alkaneessa kriisissä melkein yhtä raskaita tappioita kuin Yhdysvaltain omat pankit.

Granvikin mielestä Euroopan suurten pankkien vaikeudet korostavat Euroopan laajuisen rahoitusvalvonnan tarvetta ja kiireellisyyttä.

– Käynnissä oleva rahoituskriisi on ensimmäinen Euroopan keskuspankin todellinen koitos, mutta rahoitusvalvonta on edelleen kansallisten valvontaviranomaisten vastuulla.

Granvikin mukaan edes Euroopan rahaliiton jäsenvaltioilla ei ole minkäänlaisia valmiuksia kohdata useamman maan alueella toimivan suuren pankin kaatumista. Hänen mielestään yhteiseurooppalaisen pankkivalvojan tarve onkin ilmeinen.

Lisää aiheesta

Tuoreimmat osastosta