Kolumni: Keskuspankit kriisirahoittajina - Pörssiuutiset - Ilta-Sanomat

Kolumni: Keskuspankit kriisirahoittajina

Julkaistu: 21.8.2007 8:24, Päivitetty 20.8.2007 19:37

Rahoitusmarkkinoiden viimeaikainen hermoilu on ilmeisesti oireillut luultua laajemmista ongelmista. Muuten tuskin maailman mahtavimmat keskuspankit olisivat puuttuneet markkinatapahtumiin niin järeillä keinoilla kuin ne jo nyt ovat käyttäneet.

Keskuspankkien keskeisiin tehtäviin kuuluu rahoitusjärjestelmän vakauden varmistaminen, ja tästä on viimeaikaisissakin hälytystöissä ollut Atlantin molemmin puolin kyse. Keskuspankit tuskin piittaavat yksittäisten, itsensä pinteeseen saattaneiden pankkien tai vipurahastojen kohtalosta, mutta koko rahoitusjärjestelmän toiminnasta niiden kuuluukin piitata.

Euroopan keskuspankin ja Yhdysvaltain keskuspankin kymmenien miljardien hätärahoitustoimet sekä Fedin yllättävä koronlasku viime viikon lopulla ilmentävät tapoja, joilla keskuspankit toteuttavat ristiriitaista rooliaan niin sanottuina lender of last resort -kriisirahoittajina.

Niin kuin monta kertaa aikaisemminkin, keskuspankit ovat yrittäneet parhaansa mukaan hillitä rahoitusmarkkinoilla kulovalkean tavoin edennyttä likviditeettikriisiä. Markkinoilta on kadonnut lyhytaikaista velkarahaa miljarditolkulla, kun lyhytaikaiset rahoitussopimukset ovat kallistuneet, vakuusvaatimukset ovat kiristyneet ja riskilainoja on irtisanottu.

Velkavetoisten suursijoittajien kuten hedge-rahastojen pakkomyynnit ovat joillakin markkinoiden osa-alueilla olleet niin suuria, että ne ovat pakottaneet hinnat jyrkkään laskuun kyseisillä markkinoilla. Samasta syystä velkasijoittajien pakkomyynnit ovat painaneet hintoja myös useilla näennäisesti toisistaan riippumattomilla markkinoilla.

Rahan vetäytyminen turvaan riskipitoisista sijoituskohteista ja jopa turvallisina pidetyistä rahamarkkinarahastoista lyhytaikaisiin valtionlainoihin voi olla sijoittajien näkökulmasta perusteltua ja ymmärrettävääkin, mutta rahoituskoneiston kokonaisuutta paimentavat keskuspankit ovat ilmeisesti nähneet kehityksessä uhkiakin.

Rahamarkkinoilla raha pysyy yleensä vilkkaassa liikkeessä, jolloin rahan niin sanottu kiertonopeus pysyy korkeana eivätkä talouden rattaat pysähdy ainakaan rahapulan takia. Jos rahaa vetäytyy liikaa pois markkinoilta, voi tästä seurata rahan kiertonopeuden selvää laskua ja rahapula voi alkaa hidastaa koko talouden toimintaa.

Jos raha säikkyy liian varovaiseksi, voi rahoitusmarkkinoiden kiristymisestä pahimmillaan seurata luottolama taloutta hyydyttävine deflaatiokierteineen. Tätä eivät EKP tai Fed mielellään odota.

Tuoreimmat osastosta