Markkinakommentti: Pitkillä koroilla normaaliuspuuska - Pörssiuutiset - Ilta-Sanomat

Markkinakommentti: Pitkillä koroilla normaaliuspuuska

Julkaistu: 16.5.2007 6:25, Päivitetty 16.5.2007 9:40

Eurooppalaiset valtionlainakorot ovat nousseet viime päivinä rivakasti. Tärkeimmistä viitekoroista Saksan valtion kymmenen vuoden lainakorko on noussut viikossa noin 4,20 prosentista noin 4,30 prosenttiin ja kahden vuoden korko on noussut 4,17 prosentista noin 4,24 prosenttiin.

Ikään kuin sijoittajat olisivat saaneet suuren oivalluksen EKP:n pääjohtaja Jean-Claude Trichet’n viimeviikkoisen korkokokouksen jälkeisistä inflaatiovaroitteluista.

Ohjauskoron noston todennäköisyys kesäkuussa muuttui korkokokouksen yhteydessä ”ihan varmasta” ”täysin varmaksi”. Trichet ei toimittajien pumppauksen jälkeenkään sanonut Dublinissa pidetyssä korkokokouksessa mitään kesäkuun jälkeisestä korkopolitiikasta. Tästä huolimatta sijoittajien veikkailut korkopolitiikan jatkokiristyksistä lisääntyivät.

Kahden vuoden korko on korkeimmillaan viiteen vuoteen ja kymmenen vuoden korko korkeimmillaan kolmeen vuoteen. Samalla Yhdysvaltojen ja Euroopan kymmenen vuoden korkojen ero on kaventunut noin 0,4 prosenttiyksikköön, mikä on alin taso kolmeen vuoteen. Korkoero kävi viime vuonna jopa 1,2 prosenttiyksikössä.

Luonteva oletus olisi, että sijoittajakysyntä asettaisi kehittyneiden valtioiden joukkolainojen korot keskenään samalle tasolle. Näin kävisi, jos valuuttariskejä ei olisi ja sijoittajat eivät arvailisi valuuttakurssien suuntia.

Lisäksi pitkiinkin korkoihin vaikuttavat keskuspankkien ohjauskorot.

Saksan ja Yhdysvaltojen pitkät korot olivat keskenään samalla tasolla viimeksi vuonna 2004. Sen jälkeen Yhdysvaltojen keskuspankki Fed aloitti kahden vuoden rivakan ohjauskoron nostojen sarjan. EKP pääsi koronnostoihin vasta joulukuussa 2005.

Nyt Fed pitää paussia ja sijoittajat odottavat seuraavaa korkoliikettä alaspäin. Euroopassa odotellaan vastaavasti yhtä, kahta tai useampaa koronnostoa. Samalla Euroopan kasvuvauhti ohitti USA:n kasvuvauhdin. Korkoeron kaventuessa euro on vahvistunut dollaria vastaan. Syy- ja seuraussuhteita voi analysoida montaa kautta.

Sekä korkoerojen kapeneminen että korkojen nousu on ollut markkinoiden normaalistumista. Jo Fedin eläkkeelle jäänyt pääjohtaja Alan Greenspan ihmetteli pari vuotta sitten pitkien korkojen arvoitusta.

Greenspanin ja monen muun mielestä kehittyneiden teollisuusmaiden pitkät korot ovat olleet kummallisen alhaalla verrattuna maailmantalouden poikkeuksellisen hyvään suhdanteeseen. Yhdysvalloissa ohjauskorko on kymmenen vuoden valtiolainakorkoa korkeampi. Moni suomalainen asuntovelallinen on huomannut, että 12 kuukauden euribor on 10 vuoden koron yläpuolella.

Perinteisesti pitkien korkojen mataluus verrattuna lyhyisiin korkoihin on ennakoinut selvästi heikentyvää suhdannetta. Nyt kuitenkin osa ekonomisteista epäilee Euroopassakin että EKP ei ehkä kovassa kasvusuhdanteessa pysty pitämään inflaatiota kurissa.

Greenspanin arvoitukseen on tarjottu vastaukseksi poikkeuksellisia kysyntäilmiöitä. Vakuutusyhtiöt ovat sääntelyn muuttumisen ja ikääntymisen vuoksi halunneet sijoittaa mahdollisimman pitkiin valtionlainoihin. Lisäksi Aasian keskuspankit ja öljyntuottajamaat ovat hakeneet ahkerasti suhteellisen turvallisia sijoituskohteita.

Rahaa on vähän liikaa, koska sitä on turhan paljon.

Tuoreimmat osastosta