Indeksilaina sotkee kokonaisuuden

Julkaistu: , Päivitetty:

Indeksilainat ovat myyjille kultakaivos, mutta sijoittajan saama tuotto voi olla pettymys. Lupaus pääomaturvasta ja hyvästä tuotosta käy hyvin kaupaksi.
Indeksilainat voisivat olla yksinkertaisia ja helposti vertailtavia. Liikkeeseenlaskijat ovat kuitenkin tehneet niistä monimutkaisia tuotteita, joiden vertailu on hankalaa.

Indeksilaina on joukkovelkakirjalaina, jossa korko on korvattu ehdoissa määritellyllä osuudella jonkin osakeindeksin tai indeksikorin arvonkehityksestä laina-aikana.

Jos lainan seuraama osakeindeksi nousee, saa sijoittaja osansa indeksin arvonnoususta. Jos indeksi laskee, indeksihyvitystä ei makseta. Sijoittaja saa kuitenkin pääoman kokonaan tai suurimmaksi osaksi takaisin.

Indeksilainan järjestäjä on yleensä pankki tai pankkiiriliike. Lainan korkotuotolla ja sijoittajan lainasta maksamalla ylihinnalla järjestäjä ostaa jonkin markkinoita seuraavan indeksin osto-optioita.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Nykyään monien indeksilainojen indeksihyvitys määräytyy usean eri markkinoita seuraavan indeksin kehityksen mukaan. Sijoittajan on syytä miettiä, tarvitseeko hän pääomaturvatulle sijoitukselleen hajautusta useille eri markkinoille.

Joissakin tilanteissa hajautus voi pelastaa osan tuotosta. Toisaalta indeksilainan pääoma on suojattu, miksi siis heikentää tuottomahdollisuuksia turhan laajalla hajautuksella?

Samoille markkinoille sijoittavilla lainoilla voi olla erilaiset tuottokertoimet eli osallistumisasteet. Korkeampi tuottokerroin ei aina takaa parempaa tuottoa.

Tuottokerrointa laskettaessa loppuarvon laskentatapa on ratkaiseva. Lainan loppuarvon laskennassa voidaan käyttää kohdeindeksin arvoa laina-ajan päättymishetkellä, arvot voidaan laskea laina-ajan loppujakson keskiarvoista tai ne voivat jakaantua tasaisesti koko laina-ajalle.

Jos arvostuspäivät jakaantuvat tasaisesti koko laina-ajalle, osallistumisasteen tulee olla korkeampi. Lainan järjestäjä nimittäin saa ostettua keskimääräiseen arvonmuutokseen sidotut johdannaiset halvalla.

Loppuarvo lasketaan joissakin lainoissa neljännesvuosittain usean vuoden ajalta. Mikäli kohdemarkkinat nousevat edes kohtuullisen tasaisesti laina-aikana, leikkaa pitkä laskenta-aika tuottoa. Toisaalta mikäli kohdemarkkinat laskevat voimakkaasti lainan loppuaikana, pelastaa pitkä laskenta-aika osan tuotosta.

Loppuarvon määrittelyssä liikkeeseenlaskija on voinut asettaa rajoituksia indeksimuutoksille. Esimerkiksi indeksin kuukausimuutos otetaan huomioon vain tiettyyn rajaan saakka. Tämä voi syödä suuren osan tuotosta, jos viiteindeksi on vaikka voimakkaasti heiluva kehittyvien markkinoiden osakeindeksi.

Tuottokerroin voi olla houkuttelevan suuri, mutta laina merkitäänkin kymmenen prosentin ylikurssiin. Indeksihyvitys maksetaankin siis kymmenen prosenttia pienemmälle pääomalle kuin minkä sijoittaja lainaan on uhrannut.

Jotkut lainojen liikkeeseenlaskijat perivät merkintäpalkkion, toiset eivät. Merkintäpalkkion puuttuminen ei merkitse sitä, että laina olisi edullisempi. Puuttuvan palkkion liikkeeseenlaskija voi ottaa takaisin ylikurssissa, indeksihyvityksen laskentatavassa tai tuottokertoimessa.

Lainan pääomaturva on voimassa vain, mikäli laina pidetään viimeiseen päivään saakka. Pääomaturva ei koske mahdollista ylikurssia tai merkintäpalkkioita.

Mikäli lainan haluaa myydä ennen sen erääntymistä, se onnistuu jälkimarkkinoilla. Usein ainoa ostaja jälkimarkkinoilla on liikkeeseenlaskija. Osto- ja myyntihinnan erot ovat indeksilainojen jälkimarkkinoilla useita prosentteja, ennenaikainen irrottautuminen voi syödä monta prosenttia tuotosta.

Lainalle voidaan taata tietty tuotto kaikissa tapauksissa. Käytännössä tämä merkitsee aina vastaavasti pienempää tuottokerrointa.

Ruotsin rahoitustarkastus Finansinspektionen epäili muutama vuosi sitten indeksilainojen myyntiesitteiden antavan liian ruusuisen kuvan lainojen tuottomahdollisuuksista. Monimutkaisten laskentamallien vuoksi Finansinspektionen epäili suuren osan kuluttajista luulevan lainojen tuottomahdollisuuksia todellista merkittävästi suuremmiksi.

Toinen suuri ongelma Finansinspektionenin mielestä on aidon kysynnän ja tarjonnan puute yksityissijoittajille myytävissä indeksilainoissa.
Toisin kuin osake- ja joukkolainamarkkinoilla, indeksilainojen hinta ei määräydy suurten sijoittajamassojen kysynnän ja tarjonnan mukaan.
Hinnan määrää liikkeeseenlaskija.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    2. 2

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    3. 3

      Rovaniemellä asuva Marko, 44, osti kaupunkikämpän Tallinnasta – ”Tarkoitus myös käyttää paljon itse”

    4. 4

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    5. 5

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    6. 6

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    7. 7

      Kommentti: Talouskasvun varjopuoli: euroalueen ylijäämä on jo epänormaalin suuri

    8. 8

      Euron arvo lähestyy kymmentä kruunua – edellisestä kerrasta kahdeksan vuotta

    9. 9

      Näin kävi asuntojen hinnoille Tallinnassa 10 vuodessa – ”Moni suomalainen teki hyvät kaupat”

    10. 10

      Kuulutko tähän ikäryhmään? ”On ollut paljon huonoa onnea”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    2. 2

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    3. 3

      Rovaniemellä asuva Marko, 44, osti kaupunkikämpän Tallinnasta – ”Tarkoitus myös käyttää paljon itse”

    4. 4

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    5. 5

      Kommentti: Talouskasvun varjopuoli: euroalueen ylijäämä on jo epänormaalin suuri

    6. 6

      Näin 100 hehtaarin metsä tuottaa vuodessa eri maakunnissa: Päijät-Hämeessä 24 950 € – Lapissa vain 2 520 €

    7. 7

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    8. 8

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    9. 9

      Euron arvo lähestyy kymmentä kruunua – edellisestä kerrasta kahdeksan vuotta

    10. 10

      Kuulutko tähän ikäryhmään? ”On ollut paljon huonoa onnea”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    2. 2

      Rainer, 62, aikoo muuttaa halvempaan maahan – ”45 vuotta töitä Suomessa kerrytti vain 1 000 euron eläkkeen”

    3. 3

      Kuljetusyrittäjän tuska: 13 harjoittelijaa eikä yksikään pärjännyt – mukana ufotutkija, ja toinen viihtyi töissä 3 tuntia

    4. 4

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    5. 5

      Näin tukiloukku napsahtaa työtä tekevälle: palkkaa lisää 1 000 €/kk – tilille vain 209 € enemmän

    6. 6

      Riku Aallon yli 5 000 euron palkankorotus suututti kentän – osa erosi jo Teollisuusliitosta

    7. 7

      Lääketesteissä kuoli 5 ihmistä – tapaukset saattavat liittyä suomalaisyrityksen lääkkeeseen

    8. 8

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    9. 9

      Puolustusvoimien luolan hinta yllätti myyjän – kolme ostajaa kiritti toisiaan läpi illan

    10. 10

      Näin kävi asuntojen hinnoille Tallinnassa 10 vuodessa – ”Moni suomalainen teki hyvät kaupat”

    11. Näytä lisää