Suomalaiset säästivät koronavuonna miljardeja euroja ylimääräistä – ekonomisti ei usko isoon kulutusjuhlaan - Oma raha - Ilta-Sanomat

Suomalaiset säästivät koronavuonna miljardeja euroja ylimääräistä – ekonomisti ei usko isoon kulutusjuhlaan

Suomalaisilla on säästynyt koronavuoden aikana rahaa. Ekonomisti ei usko, että kulutusrieha alkaa kovin rajuna sitten, kun tilanne normalisoituu.

Ekonomisti Hannu Nummiaro uskoo, että osa heistä, joilla rahaa on, alkaa koronarajoitusten hellitettyä myös kuluttaa entiseen tapaan.­

18.2. 18:30

On hyvä kysymys, miten korona-aikana kertyneet säästöt lähtevät aikanaan purkautumaan, vakuutusyhtiö Lähi-Tapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

Hän huomauttaa, että viime vuoden tammi–syyskuussa suomalaiset säästivät 4,3 miljardia ”ylimääräistä” verrattuna pitkän ajan keskimääräiseen netto­säästämiseen.

– Jos kaikki lähtisi purkautumaan kerralla, kulutus voisi nousta kymmenen prosentin tahtia, mutta luulen, että maltti säilyy.

Koronakriisin aikana kyse on ollut Nummiaron mukaan osin pakko­säästämisestä, kun kulutus­mahdollisuudet eivät ole olleet entisellään ja osin varovaisuus­säästämisestä, jolla varaudutaan pahan päivän varalle.

– Näissä tilanteissa se mielenrauha, mikä säästöistä tulee voi olla suurempi kuin kulutuksen tuoma mielihyvä.

Tämä käy ilmi myös Taloussanomien verkkokyselyn tuloksista.

Nummiaro uskoo, että osa heistä, joilla rahaa on, alkaa rajoitusten hellitettyä ottaa takaisin kulutuksen iloa.

– Mutta sekin jakaantuu. Varmasti on paljon sellaisia, jotka edelleen pysyvät varovaisina, eivät pelkästään koronan vaan oman taloutensa takia.

– Tuskin tapahtuu sellaista, että yritetään korvata kaikkea, mitä on menetetty.

Koronakriisi ei ole kohdellut suomalaisia tasapuolisesti, vaan säästöjään kasvattaneiden vastapainoksi on niitä, joilta ovat loppuneet työt ja oma taloustilanne vaikeutunut, Nummiaro muistuttaa.

– Jakolinja menee siinä, kenellä on säilynyt työpaikka, eikä ole tullut lomautuksia.

Lomautukset ovat lähteneet uudelleen nousuun, mikä voi hillitä kulutusintoa myös niillä, jotka eivät ole joutuneet toistaiseksi irtisanotuksi tai lomautetuksi.

– Moni voi ajatella, että mitäs jos minulle käy niin kuin naapurille.

Kotitalouksien säästämisaste kävi viime vuoden huhti–kesäkuussa lähes 10 prosentissa, mutta laski 3,5 prosenttiin heinä–syyskuussa. Loppuvuoden lukuja ei ole vielä tiedossa.

Suomalaisten talletukset ylittivät viime vuonna 100 miljardia euroa. Joulu­kuun lopussa kotitalouksien talletuskanta oli 103 miljardia euroa. Se oli lähes 9 prosenttia vuoden takaista enemmän. Summasta lähes 91 miljardia euroa oli käytännössä nollakorkoisilla käyttelytileillä.

Entistä useampi alkoi myös sijoittaa viime vuonna, ja poikkeuksellisen voimakas kurssinousu kevään kuopan jälkeen on paisuttanut sijoitusten arvoa. Esimerkiksi sijoitusrahastoissa olevat sijoitukset olivat joulukuussa ennätyksellisen suuret.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?