Koronapandemia iski opiskelijoiden ja työttömien maksuvaraan – lainojen keskikoko kasvussa - Oma raha - Ilta-Sanomat

Näissä ammateissa velkaongelmat yleistyvät nyt hälyttävästi – järjestö varoittaa velkapommin räjähtämisestä

Pandemia laski maksuvaraa erityisesti asiakaspalvelualoilla työskentelevillä, kun taas upseereilla maksuvara jopa kasvoi, rahoitusyhtiön datasta selviää. Takuusäätiö pelkää velkaongelmien räjähtävän.

Santanderin datan mukaan maksuvara on laskenut varsinkin opiskelijoilla ja työttömillä. Takuusäätiössä pelätään velkaongelmapommia.­

12.1. 14:10

Asiakaspalvelussa työskentelevien maksuvara on laskenut yli sadalla eurolla. Keskimäärin työntekijöiden ja yrittäjien maksuvara on säilynyt ennallaan, kun taas työttömien ja opiskelijoiden tilanne heikentyy.

Tiedot käyvät ilmi rahoitusyhtiö Santander Consumer Financen lainahakemustiedoista viime vuodelta. Santander on koostanut anonyymejä tietoja suomalaisten lainahakemuksista vuoden 2020 alusta lokakuun alkuun ja verrannut niitä edellisvuoden tietoihin. Tiedot perustuvat lainahakemuksiin, eikä Santander ole myöntänyt kaikille hakijoille lainaa.

Lainahakemusten mukaan suomalaisten maksuvara vaihtelee suuresti eri hakijaryhmillä. Maksuvara on ihmisen kuukaudessa kaikkien menojen jälkeen yli jäävä rahamäärä eli käytettävissä oleva tulo.

Opiskelijoiden ja työttömien lainanhakijoiden maksuvara on laskenut koronavuonna. Opiskelijoilla jäi vielä kesäkuussa keskimäärin 100 euroa käteen kuussa, mutta syyskuussa maksuvara oli painunut 250 euroa pakkaselle.

Työttömillä hakijoilla maksuvara syöksyi eniten. Tammikuussa työttömillä hakijoilla ei jäänyt kuussa käteen mitään. Syyskuussa maksuvara oli jo 700 euroa kuussa negatiivisen puolella.

– Negatiivinen maksuvara tarkoittaa, että velka kasvaa joka kuukausi. Se on kestämätön tilanne, joka vaatii nopeasti menojen kohtuullistamista, sanoo Santander Consumer Financen liiketoimintajohtaja Lauri Timgren tiedotteessa.

Haettujen lainojen keskikoko on pysynyt varsin tasaisena.

Työttömillä ja opiskelijoilla lainahakemusten summat ovat kasvussa. Kesän jälkeen työttömien hakemat lainamäärät ovat kasvaneet 4 000 eurosta 6 000 euroon ja opiskelijoilla 4 000 eurosta 7 000 euroon. Maksuvarassa on myös sukupuolikohtaisia eroja.

Suomalaisten lainaa hakeneiden miesten keskimääräinen maksuvara on 650 euroa kuukaudessa, kun naisilla se on 350 euroa. Ero johtuu sukupuolten palkkaerosta.

Ammateittain katsottuna isoimmat muutokset maksuvarassa sukupuolittain ovat lääkäreillä ja taksikuskeilla. Lainaa hakeneiden mieslääkärien maksuvara on heikentynyt 397 euroa. Samassa ajassa naislääkärien maksuvara on parantunut 380 euroa.

Santanderin julki kertomista tiedoista ei selviä, minkä verran esimerkiksi lääkäreitä on ollut lainanhakijoiden joukossa.

Yleisimmät lainanhakijoiden ilmoittamat ammatit olivat tänä vuonna lähihoitaja, myyjä, sairaanhoitaja, kokki, yrittäjä, autonkuljettaja, asentaja, rakennusmies, kirvesmies ja työnjohtaja.

Siinä missä yleisesti lainahakemusten määrä on pienentynyt, poliisit, palomiehet ja upseerit ovat hakeneet enemmän lainoja.

Asiakaspalvelualoilla olevien hakijoiden maksuvara on laskenut keskimäärin yli 100 euroa, kun verrataan tämän vuoden huhti–lokakuuta viime vuoden vastaavaan aikaan.

Eniten kuukausittainen maksuvara on heikentynyt lainaa hakeneilla kosmetologeilla (-332 euroa), fysioterapeuteilla (-181 euroa), varaosamyyjillä (-148 euroa), asiakaspäälliköillä (-131 euroa) ja kehityspäälliköillä (-130 euroa).

Kasvua maksuvarassa on koronapandemiasta huolimatta eniten lainaa hakeneilla upseereilla (+571 euroa) ja timpureilla (+349 euroa).

Takuusäätiössä pelätään velkapommia – viitteitä velkaongelmien kasvusta näkyy jo

Takuusäätiön neuvonnan vastaava asiantuntija Henri Hölttä sanoo, että korona on lisännyt velkaongelmia ja odotettavissa on, että ongelmat jatkavat kasvuaan myös vuonna 2021. Hölttä sanoo, etteivät ongelmat vielä näy maksuhäiriömerkinnöissä, mutta Takuusäätiöön kohdistetut yhteydenotot ovat kasvaneet.

Järjestelylainahakemuksia on kesästä lähtien tullut aiempaa enemmän ja neuvontakeskusteluita säätiössä käytiin enemmän kuin koskaan aiemmin yhden vuoden aikana..

– Yleensä maksuhäiriömerkinnät näkyvät viiveellä, Hölttä sanoo.

Tämä johtuu siitä, että moni pystyy jopa vuosien ajan välttämään maksuhäiriömerkintöjä maksamalla edellistä velkaa uusilla lainoilla.

Höltän mukaan on mahdollista, että velkaongelmat tulevat kasvamaan vielä muutaman vuoden ajan koronapandemian jälkeen. Hän muistuttaa, että yleensä yhteiskunnallisten muutosten aiheuttamat velkaongelmat näkyvät kokonaisuudessaan vasta pari vuotta myöhemmin.

Korona-aikana on ollut käytössä kymmenen prosentin korkokatto. Korkokatto sai jatkoa, mutta se koskettaa vain uusia hakemuksia.

Syksyllä kymmenen prosentin korkokatolla lainaa hakeneet joutuvatkin pian maksamaan jäljellä olevasta lainastaan markkinoiden mukaista korkoa, sillä korkokatto on voimassa vain puolen vuoden ajan. Tämä saattaa Höltän mukaan näkyä pian pommina velkaongelmissa.

Ongelmissa ovat varsinkin suuria lainoja ottaneet henkilöt, jotka eivät välttämättä ole ymmärtäneet matalan koron olevan väliaikaista.

– Korot tulevat nousemaan, ja on olemassa riski, että kymmenellä prosentilla on houkuteltu uusia asiakkaita, jotka joutuvat maksamaan suuren osan velastaan suuremmalla prosentilla. Velallisen näkökulmasta kyseessä on vähän monimutkainen järjestelmä.

Hölttä kertoo, että korkokatto on ollut kaksiteräinen miekka. Toisaalta se on katkaissut pikavippien edesauttamaa velkakierrettä, mutta toisaalta taas sysännyt väliaikaista lainaa tarvitsevia ihmisiä kokonaan lainamarkkinoiden ulkopuolelle ja houkutellut osan ihmisistä ottamaan ”turhaa lainaa” matalalla korolla.

Uhkana on myös lainasummien kasvu. Hölttä muistuttaa, että suurissa lainoissa pieneltäkin vaikuttava korko voi muodostaa huomattavan isot kustannukset ja samaten koron nousu iskee suuriin lainasummiin kipeämmin.

Velkamäärän ollessa iso voi 10 prosentin korkokin tarkoittaa sitä että valtaosa kk-lyhennyksestä menee vain korkoihin eikä velan pääoma lyhene.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?