Tätä keinoa on kehuttu nopeaksi tieksi vaurauteen – asiantuntijat tylyinä: ”Suurin osa ihmisistä häviää ihan oikeaa rahaa” - Oma raha - Ilta-Sanomat

Tätä keinoa on kehuttu nopeaksi tieksi vaurauteen – asiantuntijat tylyinä: ”Suurin osa ihmisistä häviää ihan oikeaa rahaa”

Osakemarkkinoiden tekniseen analyysiin perustuvaa treidaamista on kehuttu nopeaksi tieksi vaurauteen. Nordnetin Martin Paasi ja Inderesin Juha Kinnunen pitävät sitä kuitenkin uhkapelinä.

7.1. 11:47

Pörssin viime maaliskuisen koronarysähdyksen jälkeen alkanut historiallinen uusi nousu on saanut monet kiinnostumaan sijoittamisesta.

Osakevälittäjä Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi arvioi, ettei kaikilla ole mahdollisesti täyttä käsitystä osakesijoittamiseen ja erityisesti niin sanottuun treidaamiseen liittyvistä riskeistä.

–Samoin kuin peliriippuvuuden takia, myös tässä suurin osa ihmisistä häviää ihan oikeaa rahaa, mikä voi johtaa nälkää näkeviin lapsiin ja konkurssiin meneviin yrityksiin, Nordnetin Martin Paasi sanoo treidaamisesta.­

– Treidaamisesta on viime aikoina kasvavassa määrin annettu julkisuudessa sellainen mielikuva, että sillä voi vaurastua nopeasti vaikka muiden töiden ohella, Paasi toteaa.

– Mutta samoin kuin peliriippuvuuden takia, myös tässä suurin osa ihmisistä häviää ihan oikeaa rahaa, mikä voi johtaa nälkää näkeviin lapsiin ja konkurssiin meneviin yrityksiin.

Treidaamisella Paasi tarkoittaa erityisesti osakekurssien tekniseen analyysiin perustuvaa kaupantekoa, jossa erilaisista pörssikursseihin liittyvästä datasta ja siitä lasketuista graafeista koetetaan päätellä esimerkiksi sijoitusten otollisia osto- ja myyntiajankohtia usein samankin päivän aikana.

– Lyhytaikaisen treidaamisen suosio kasvaa tyypillisesti silloin, kun markkinat nousevat, oli kyse 30-luvun pörssiromahduksesta tai 90-luvun teknohuumasta, Paasi sanoo.

Pörssinousua ovat tukeneet muun muassa keskuspankkien elvytys ja valtioiden historiallisen suuret tukipaketit. Korkojen ollessa alhaalla korkoihin sijoittaminen ei ole kannattavaa. Rahaa on virrannut osakkeisiin muiden kannattavien sijoituskohteiden puutteessa.

 Lyhytaikaisen treidaamisen suosio kasvaa tyypillisesti silloin, kun markkinat nousevat, oli kyse 30-luvun pörssiromahduksesta tai 90-luvun teknohuumasta.

Analyysiyhtiö Inderesin osakestrategin Juha Kinnusen mukaan alkuvuodesta alkanut nousu on monin tavoin tavoin ollut suosiollista osaketreidaamiselle.

– Jos on koronakuopan jälkeen ostanut, treidaaminen vaikuttaa ehkä helpolta, mutta ei se sitä pitkällä aikavälillä ole, Kinnunen toteaa.

Kinnunen muistuttaa, että pitkäaikaisessa osakesäästämisessä tuotot tulevat yleensä yritysten arvon noususta.

– Treidaaminen on verrattavissa pokeriin. Siinä on voittajia, mutta voitot ovat nollasummapelissä peräisin toisilta sijoittajilta. Vaatii todella kovaa ja pitkäaikaista työtä, että treidaamisessa voi saada kilpailuedun.

Voitot voivat olla huimia – mutta niin myös tappiot. Ääripään esimerkkinä on norjalainen Einar Aas, joka vuonna 2005 aloitti 30 000 euron alkupääomalla treidaamalla sähkömarkkinoilla. Vuonna vuonna 2016 hänen henkilökohtaiset tulonsa olivat 92 miljoonaa. Virhearvio Saksan ja Pohjoismaiden välisen hintaeron kehityksessä romautti kuitenkin korttitalon, eivätkä hänen vakuutensa riittäneet tappioiden kattamiseksi.

– Teknisen analyysin avulla treidaamista ei tue mikään akateeminen tutkimus, vaikka niitä on tehty varmaan tuhansia, Paasi sanoo.

Viime vuoden lopulla kirjoittamassaan blogikirjoituksessa Paasi huomautti myös, ettei maailmasta löydy myöskään sijoitusrahastoja, jotka päihittäisivät markkinat treidaamalla.

– Kommenteissa mainittiin onnistujaksi esimerkiksi hedgerahasto Reneissance Technologiesin Medallion-rahaston. On hyvin kuvaavaa, että treidaamisen puolustajat mieltävät oman käppyröihin perustuvan teknisen analyysinsä samanlaiseksi kuin satoja ihmisiä työllistävän yrityksen toiminnan, joka murskaa päivittäin järjestelmissään teratavuittain dataa päätelläkseen markkinan suuntaa.

Sinänsä sekä Paasi että Kinnunen pitävät ihmisten kiinnostusta sijoittamiseen toki hyvänä ja kannustavat pitkäjänteiseen osakesäästämiseen.

Kinnunen arvioi omassa blogikirjoituksessaan, että talous ja yritysten näkymät näyttävät tänä vuonna paranevan. Joidenkin yritysten historiallisen korkeista kursseista huolimatta osakkeet ovat yhä yleensä järkevästi hinnoiteltuja.

– Innostuksen merkkejä on ilmassa, ja arvostukset ovat jossain määrin etukenossa, mutta varsinaisesti osakekuplasta ei voi puhua, Kinnunen sanoo.

– Tämä kuitenkin perustuu muun muassa nollakorkoympäristöön, jatkuvaan likviditeettiin sekä vaihtoehtoisien sijoituskohteiden heikkoihin tuotto-odotuksiin. Kuinka kauan tämä osakkeiden suhteen hyvä tilanne jatkuu, siinä on suuri kysymys.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?