Kolumni: Suomessa on käynnissä perinnönjako, jonka voittajat ja häviäjät valittiin vuosikymmeniä sitten - Oma raha - Ilta-Sanomat

Kolumni: Unto yritti myydä kerrostalokaksiota 4 500 eurolla, mutta kukaan ei ostanut

Suomessa on käynnissä valtava perinnönjako, jonka siemenet kylvettiin vuosikymmeniä sitten, kirjoittaa Ilta-Sanomien ja Taloussanomien toimituspäällikkö Panu Karhunen.

Tähän taloon ei löytynyt halukkaita muuttajia.­

26.11.2020 8:00

Sotien jälkeen Suomi tarvitsi kipeästi sähköä. Pohjoisen suuria jokia alettiin valjastaa kiihtyvällä tahdilla vesivoiman tuotantoon.

Yksi Suomen suurimmista vesivoimaloista valmistui vuonna 1957 Kemijoen Petäjäskoskeen, noin 35 kilometrin päähän Rovaniemestä. Voimalan työntekijöille rakennettiin asuntoja muutaman sadan metrin päähän Kemijoesta. Tuliterä kerrostalokoti mahtoi olla metsäpirtistä muuttaneelle iloinen ihmetys.

Pienessä kerrostalossa sijaitsee 57-neliöinen kaksio, joka ilmestyi hiljattain myyntiin Huutokaupat.comiin. Valmiiksi kalustettu asunto ei myynti-ilmoituksen kuvien perusteella ehkä kelpaisi Avotakan sivuille, mutta moni saisi siitä kelpo kodin. Taloyhtiöön on tehty peruskorjauksia, ensi kesänä remontoidaan katto.

Nelostietä ajaa Rovaniemelle puoli tuntia. Taloyhtiöllä on oma uimaranta, veneellä pääsee kaloja narraamaan. Joesta nousee haukea, ahventa, siikaa ja joskus ehkä taimentakin.

Huutokaupan lähtöhinta oli 4 350 euroa. Asunnon olisi saanut omaksi tarjoamalla 150 euroa enemmän.

Kukaan ei ostanut asuntoa.

Asunnon olohuone.­

Asunnon sijainti on väärä. Jos kerrostalon siirtäisi Helsingin Etelä-Haagaan, kaksiosta voisi pyytää 250 000 euroa. Se todennäköisesti kävisi kaupaksi.

Huutokaupat.com on näyteikkuna kaupungistumiseen ja rakennemuutokseen, joka on jatkunut jo vuosikymmeniä eikä lopu ennen kuin viimeinenkin valo syrjäseuduilla sammuu. Muutosta ei pysäytetä keinotekoisella aluepolitiikalla, korkeintaan hidastetaan vähän.

Samalla Syrjä-Suomi laajenee ja ulottaa lonkeroitaan maaseudun ulkopuolelle. Jäljelle jäävät pimeät pirtit, käyttämättömät kunnantalot ja junien hylkäämät asemat. Välillä huutokauppasivustolle ilmestyy myyntiin kokonaisia kerrostaloja.

Jos hyvä tuuri käy, rakennukset menevät kaupaksi. Hinnat eivät kuitenkaan huimaa edes lähempänä suurempia kaupunkeja. Esimerkiksi 126-neliöinen ulosmitattu omakotitalo Hämeenlinnan Rengossa vaihtoi omistajaa runsaalla 19 000 eurolla.

Tilastokeskuksen mukaan alueelliset erot asuntovarallisuudessa alkoivat kasvaa 1990-luvun laman jälkeen. Pääkaupunkiseudulla tai muualla Uudellamaalla asuvalla kotitaloudella on pian keskimäärin kaksi kertaa niin paljon asuntovarallisuutta kuin Pohjois- tai Itä-Suomessa asuvalla. Verottajan tilastojen mukaan etelään osuvatkin keskimäärin suuremmat perinnöt.

Väestöennusteen mukaan kuolleiden määrä jatkaa vuosittain kasvuaan pitkälle 2040-luvulle. Käynnissä on valtava perinnönjako, jonka siemenet kylvettiin vuosikymmeniä sitten. Paljon riippuu tuurista. Rikkaampi on se, jonka vanhemmat tai isovanhemmat myivät syrjässä sijaitsevan talon, kun siitä vielä jotain sai, ja muuttivat etelän kasvukeskukseen. On eri asia periä kaksio Etelä-Haagasta kuin Petäjäisistä.

Petäjäisten kaksio ei tosin päätynyt nykyiselle omistajalle perintönä. Eroon siitä on silti vaikea päästä.

Soitan myyjälle. Luuriin vastaa Unto Kultima, joka pyörittää kalakauppaa Käsivarren Lapin Kuttasessa. Hän osti asunnon muutama vuosi sitten huutokaupasta. Kultima asui kaksiossa itsekin, mutta päätyi myymään sitä, sillä työmatkaa tulisi yli 300 kilometriä.

Kalakauppias on yrittänyt huutokaupata asuntoaan aiemminkin – viimeksi ilman lähtöhintaa. Joku tarjosi 900 euroa, mutta kauppoja ei syntynyt. Kultima aikoo yrittää yhä. Ei sitä viitsi ilmaiseksikaan antaa, hän sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?