”Olin siinä porukassa todellinen kummajainen” – Tanja Eronen, 38, kertoo, miksi haluaa naisia omalle alalleen - Oma raha - Ilta-Sanomat

”Olin siinä porukassa todellinen kummajainen” – Tanja Eronen, 38, kertoo, miksi haluaa naisia omalle alalleen

Nordean johtaja Tanja Eronen kaipaa rahoitusalalle lisää naisia. Nyt avoimiin paikkoihin tulee naisilta liian vähän hakemuksia. Myös korkeakouluissa rahoitus on miesten juttu.

Rahoitusala näyttäytyy kylmänä ja kovana. Kilpailuhenkisenä. Niin minäkin aikanaan ajattelin, sanoo Tanja Eronen.­

20.11. 8:05

Nuoret naiset, rahoitusmarkkinoilla kaipailtaisiin teitä. Näin kirjoitti Nordean johtaja Tanja Eronen Twitteriin lokakuun alkupuolella.

On pakko pyytää haastattelua. Eronen on tehtävässä, jossa hän myös rekrytoi, eikä ole kovin yleistä, että noin suoraan pyydetään tietynlaisia hakijoita. Hän on 38-vuotias ja johtaa Nordean sijoitustuotetarjoamaa eri Pohjoismaissa.

Alaisia on noin 45 ja heistä noin 35 prosenttia on naisia. Se on Erosen sanoin rahoitusalalla ”aika hyvä prosentti”.

Mutta hän haluaisi sen olevan vielä suurempi. Miksi?

– Yhteiskunnassa on suunnilleen yhtä paljon naisia ja miehiä. Jotta yritys pysyisi palvelemaan mahdollisimman hyvin kaikkia asiakkaita, olisi hyvä, että työntekijöitäkin olisi suunnilleen samassa suhteessa.

– Toinen asia liittyy valtaan. Rahalla saadaan paljon asioita aikaiseksi. Olisi erittäin hyvä, että näitä päätöksiä olisi tekemässä myös naisia, hän sanoo.

”Rahoitusala näyttäytyy naisille kylmänä”

Kun pankki hakee vaativiin, korkeakoulututkintoa edellyttäviin rahoitusalan sijoittamiseen liittyviin tehtäviin henkilöitä, vain 20–30 prosenttia hakemuksista on tullut naisilta, Eronen kertoo. Se on hänestä aivan liian vähän.

Pitää päästä lukujen taakse. Ydinkysymys lienee se, millaisena rahoitusala naisille näyttäytyy. Tanja Eronen arvelee, että juuri tästä on kyse.

– Se näyttäytyy kylmänä ja kovana. Kilpailuhenkisenä. Niin minäkin aikanaan ajattelin. Olin saanut ensimmäisen lapsen opiskeluaikana, toisen työelämään siirtymisen aikaan, ja ajattelin, että kahden pienen lapsen äiti ei sovi rahoitusalalle.

Loppu on historiaa. Takana on jo nyt hieno ura eikä ikää ole edes 40 vuotta.

Silti Eronen päätyi alalle sattuman kautta. Lopulta kaiken ratkaisi Teknillisen korkeakoulun (TKK) pakollinen kansantaloustieteen kurssi.

– Ilman sitä olisin fyysikko. Luin fysiikkaa ja soveltavaa matematiikkaa. Tuon kurssin innoittamana otin kauppakorkeakoulusta sivuaineeksi rahoitusta, hän sanoo.

Fysiikassa ja soveltavassa matematiikassa opiskelijoista noin 10 prosenttia oli naisia. Silti Eronen tunsi sopivansa hyvin joukkoon. Toisin oli rahoituksessa.

– Odotin toista lastani ja olin siinä porukassa todellinen kummajainen. En sopinut joukkoon ollenkaan. TKK:lla ihmisten erilaisuus on suurempaa, siellä oli tosi helppoa olla poikkeava.

Esimiestyö vaatii yhteistyötaitoja, ei kilpailuhenkisyyttä

Kun pankin ovet aukesivat, Eronen tiesi valinneensa oikein. Hän aloitti kesätöissä pääomamarkkinoiden puolella.

– Huomasin nopeasti, että ei työ olekaan kovaa keskinäistä kilpailua, vaan yhdessä tekemistä. Varsinkin, jos haaveilee esimiestehtävistä, yhteistyötaidot ovat aivan keskeinen asia. Ilman niitä ei pärjää.

– Toki meillä on syvälle yksityiskohtiin pureutuvia spesialisteja, mutta valtaosa työstä on yhteistyötä. Omassa työssäni ryhmän ihmisiä on eri Pohjoismaissa. Tehtävä on rakentaa siltoja ja saada asiat toimimaan.

Lontoon pääomamarkkinoilla tyyli on kilpailuhenkinen, mutta Pohjoismaiset pankit ovat toisenlainen työympäristö. Monista muista aloista poiketen rahoitusalalla saa Erosen mukaan varsin nopeasti vakituisen työsuhteen. Sekin pätkätöitä kipuilevien nuorten naisten olisi hyvä muistaa.

Joku rahoitusalassa naisia silti epäilyttää. Sen näkee, kun katsoo pääaineopiskelijoiden sukupuolijakaumaa. Helsingin kauppakorkeakoulu on nykyisin osa Aalto-yliopistoa. Pääaineenaan rahoitusta lukevista naisia on tänä vuonna 14 prosenttia. Kymmenen vuotta sitten heitä oli sentään 24 prosenttia.

Turun kauppakorkeakoulussa rahoitusta ja laskentatointa pääaineenaan tänä vuonna lukevista naisia on 37 prosenttia. Viiden vuoden takaa laskua on 4 prosenttiyksikköä.

”Kysy vaan perheestä, kyllä tähän vaikuttaa”

Sitten tullaan haastattelun kiinnostavaan ja samalla ärsyttävään osuuteen. On pakko puhua työn ja perheen yhteensovittamisesta. Ärsyttävää tämä on siksi, että jos haastateltava olisi 38-vuotias mies, tekisin samat kysymykset, mutta se ei olisi yhtä hallitseva teema.

– Kysy vaan, kyllähän sillä ilman muuta on merkitystä tässä kokonaisuudessa. Ja oletan, että myös siinä, miksei naisia alalle hakeudu, Eronen sanoo.

Perheen kolme tytärtä ovat nyt 17-, 14- ja 5-vuotiaat. Molemmilla vanhemmilla on ura. Eronen puhuu kahden uran perheestä.

– Erityisen iloinen olen siitä, että omilla esimiehilläni, jotka ovat olleet miehiä, on ollut töissä käyvä vaimo. Silloin he ovat ihan eri tavalla ymmärtäneet problematiikan, koska se on myös heidän arkeaan.

Kun kaikilla tytöillä on harrastuksia ja kahdella vanhemmalla myös koulun aikataulut, elämä on Erosen sanoin ”aikamoista organisointia”.

– Paljon puhutaan naisten tekemästä metatyöstä. Itse havahduin jossain vaiheessa siihen, että luonteeni mukaiseksi organisoin kotona valtavasti, ja silloin sanoin miehelleni, että hänen on otettava osa hommista.

– Mies otti kaikki lasten kouluun liittyvät asiat. Omat Wilma-salasanani vanhenivat, enkä enää edes päässyt koko järjestelmään. Se oli tavattoman vapauttavaa.

Kalenterisulkeisia riittää silti. Eronen sanoo käyneensä miehensä kanssa keskustelun aiheesta ennen kuin lapsia oli yhtään.

– Sanoin, että jos meillä joskus on lapsia, kaikki hommat jaetaan puoliksi. Se on ollut hyvä järjestely. Kun molemmilla on ura, parhaimmillaan omasta puolisosta tulee ihminen, jonka kanssa voi sparrata myös työasioita.

Sitten siirrytään suorastaan heikoille jäille. Kun aletaan puhua äitiydestä, urasta, rahasta ja ajankäytöstä. Ymmärrän erittäin hyvin, että Eronen asettelee sanansa varovasti.

– Todella moni esimerkiksi hoiva-alalla tekee valtavan raskasta työtä, usein vielä vuorotyötä, ja palkka ei ole kovin suuri. Se ei riitä minkäänlaiseen avun palkkaamiseen. Varsinkin, jos asuu pääkaupunkiseudulla, koska asuminen on niin kallista. Me voimme palkata kotiin lastenhoitoapua ja siivousapua, koska työstämme maksetaan parempaa palkkaa. Toivoisin, että nuoret naiset miettisivät myös näitä asioita.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulusta valmistuneiden maistereiden kuukausittainen bruttopalkka viiden vuoden kuluttua valmistumisesta on 5 680 euroa. Luku on keskiarvo. Rahoitusalalle tullaan yleensä suosituspalkalla, mutta kun ura etenee, palkat nousevat nopeasti. Esimiestehtävissä pääse selvästi keskiarvoa paremmille ansioille.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?