Psykologi: yksi persoonallisuuden piirre ennustaa menestystä raha-asioissa – toinen enteilee talousahdinkoa - Oma raha - Ilta-Sanomat

Psykologi: yksi persoonallisuuden piirre ennustaa menestystä raha-asioissa – toinen enteilee talousahdinkoa

Tunteet ja persoonallisuus liittyvät voimakkaasti siihen, millaisia rahankäyttäjiä olemme, psykologi Maarit Lassander sanoo.

Maarit Lassander muistuttaa, että persoonallisuuden piirteet eivät ole muuttumattomia. Ne voivat voimistua tai heikentyä erilaisissa elämänvaiheissa. Niitä voi myös tietoisesti kehittää.­

15.11.2020 8:02

Psykologi ja psykoterapeutti Maarit Lassander kertoo olleensa raha-asioissa aina huolettoman optimistinen ja luottaneensa siihen, että elämä kantaa.

– Minulla on ollut nuorena aikuisena se käsitys, että rahaa tulee, kun tekee kovasti töitä ja se riittää. Olen tehnyt kovasti töitä, ja siitä huolimatta tuntuu, että raha valuu sormien välitse, että se ei olekaan riittänyt, Lassander kuvailee omaa suhdettaan rahaan.

– Ei ole ollut sellaisia kykyjä ja asenteita, jotka olisivat turvanneet tulevaisuutta ja nykyhetkeä, jotta olisi ollut taloudellista puskuria. Se on ollut oma kipukohtani, jonka kanssa on joutunut tekemään töitä.

Lassanderilta ilmestyi alkusyksystä kirja Rahaviisaus (Atena), jossa hän käsittelee mielen hyvinvoinnin ja rahankäytön yhteyttä. Hän korostaa kirjassa sitä, että vaikka rahankäyttöä pidetään usein järjen asiana, tunteilla on suuri rooli taloudellisissa valinnoissamme.

Kirjassa Lassander nostaa esille tutkimukset, joiden mukaan persoonallisuuden piirteistä tunnollisuudella ja neuroottisuudella on vahvimmin yhteys ihmisten rahankäyttöön.

Tunnollisuus ennustaa parempaa taloudellista hyvinvointia ja neuroottisuus taloudellista ahdinkoa.

– Tunnollisuus tukee taloudellisia valintoja, jotka vaativat tiettyä tarkkuutta ja sitoutumista ja pitkän tähtäimen tavoitteita kohti menemistä.

Tunnollisuuteen liittyy järjestelmällisyys, suunnitelmallisuus, luotettavuus ja vastuuntuntoisuus. Sen vastakohta on välinpitämättömyys.

– Neuroottisuudessa on läsnä epämukavia tunteita, jotka voivat aiheuttaa sen, että tehdään aika lyhytnäköisiä ja impulsiivisia taloudellisia päätöksiä.

Neuroottisuuteen liittyy taipumus kokea ahdistusta, yksinäisyyttä, huolta, syyllisyyttä ja pelkoa. Neuroottisuuden vastakohta on tunne-elämän tasapainoisuus.

Lassander muistuttaa, että persoonallisuuden piirteet eivät ole muuttumattomia. Ne voivat voimistua tai heikentyä erilaisissa elämänvaiheissa. Niitä voi myös tietoisesti kehittää.

 Tunnollisuus tukee taloudellisia valintoja, jotka vaativat tiettyä tarkkuutta ja sitoutumista ja pitkän tähtäimen tavoitteita kohti menemistä.

Persoonallisuuspiirteiden lisäksi myös kasvatus vaikuttaa siihen, millaiseksi suhde rahaan jo lapsuudessa muotoutuu.

– Jo alle 7-vuotiaina lapset omaksuvat asenteita ja käsityksiä monista asioista, myös rahasta. Varhain omaksutut asenteet ovat yleensä hyvin pysyviä, jos niihin ei mitenkään pyritä vaikuttamaan.

Vaikka lapset eivät ole varsinaisesti rahankäyttäjiä siinä vaiheessa, lapsena omaksutut asenteet ohjaavat tiedon hankkimista ja sitä, miten motivoituu erityyppisiin toimintamalleihin, Lassander sanoo.

Se voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten koulun taloustaitojen opetukseen suhtautuu ja miten oppeja hyödyntää.

Julkinen puhe rahasta on viime vuosina lisääntynyt. Monet ovat alkaneet kertoa omista sijoitusprojekteistaan sosiaalisessa mediassa ja blogeissa, ja talous- ja sijoitusaiheisia yhteisöjä ja verkostoja on syntynyt lukuisia.

Kyseessä voi olla vastaliike sille, ketkä ja miten raha-asioistaan ovat aiemmin julkisesti puhuneet – tai saaneet puhua, Lassander arvioi.

– Nyt on paljon sitä, että naisetkin sijoittavat ja naiset päättävät rahasta. Ei tarvitse olla suuria tuloja, että voi mieltää itsensä sijoittajaksi tai taloustaitojen valmentajaksi, vaan riittää, että on kiinnostunut asiasta ja haluaa jakaa kiinnostustaan muille.

– Tässä on paljon sitä, että haetaan tasa-arvoisuutta ja kyseenalaistetaan stereotypioita. Tulee toisenlaisia sankaritarinoita.

 Loppujen lopuksi järkevätkään valinnat eivät aina edistä hyvinvointia.

Tarinallistamiseen liittyy toisaalta se riski, että tarinat halutaan usein rakentaa nousujohteisina paikasta A paikkaan B -siirtyminä. Oikea elämä on kuitenkin monimutkaisempaa.

– On ehkä vaikeaa nähdä, mitä nousuja ja laskuja on ollut matkan varrella, kun nähdään vain se, miten on asetettu tavoite ja saavutettu se tavoite ja kehitytty ihmisinä. Se voi toisaalta olla innostavaa, mutta voi asettaa vääriä kuvia siitä, miten elämä yleensä menee.

Taloudellinen hyvinvointi tarkoittaa eri ihmisille eri asioita, Lassander muistuttaa. Esimerkiksi kovalla riskillä sijoittaminen ei sovi kaikille.

– Tärkeää on kartoittaa sitä, mikä on itselle taloudellisesti tärkeää, ja joillekin ihmisille turvallisuus on hyvin tärkeää. Voi miettiä, mitkä asiat lisäävät turvallisuutta ja millaisia toimia voisi tehdä, jotta turvallisuus lisääntyisi ja hyvinvointi edistyisi sitä kautta.

Tärkeää olisi miettiä, mitkä ovat omat arvot ja tavoitteet, eikä sitä, mitä muut ajattelevat ja mitä muut pitävät järkevänä ja hyvänä, Lassander sanoo.

– Ei ole mitään syytä, miksi pitäisi sijoittaa tai säästää jollain tietyllä tavalla tai seurata orjallisesti pankin suosittelemia prosenttilukuja kulutuksen suhteen. Toki ne on laadittu auttamaan meitä tekemään järkeviä valintoja, mutta loppujen lopuksi järkevätkään valinnat eivät aina edistä hyvinvointia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?