Tässä ovat Suomen naisvaltaisimmat ammatit ja näin niissä tienataan - Oma raha - Ilta-Sanomat

Tässä ovat Suomen naisvaltaisimmat ammatit ja näin niissä tienataan

Monien naisvaltaisten alojen matalille palkoille on tausta historiassa: takavuosina pidettiin normaalina, että naisille maksetaan merkittävästi pienempää palkkaa kuin miehille ja se oli kirjattu työehtosopimuksiin, tutkijatohtori Paula Koskinen Sandberg kertoo.

Naisvaltaisimpien ammattien joukkoon kuuluvat esimerkiksi kätilöt, kosmetologit, lastentarhanopettajat ja suuhygienistit.

22.10.2020 12:37

Kätilöt, kosmetologit, kuulontutkijat, lastentarhanopettajat, suuhygienistit...

Näistä ammattilaisista lähes kaikki ovat naisia.

Suomen työmarkkinat ovat vahvasti sukupuolittuneet, eli täällä on paljon ammatteja, joissa suurin osa on jompaakumpaa sukupuolta.

Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi vuonna 2017 alle viidennes opiskelijoista opiskeli alaa, jolla on tasaisesti miehiä ja naisia.

Erikoistutkija Hanna Sutela Tilastokeskuksesta kertoo, että ammattien eriytyminen miesten ja naisten ammatteihin on tyypillistä Suomen lisäksi muissa Pohjoismaissa.

Tätä selittää laaja julkinen sektori ja hyvinvointivaltio sekä naisten laaja työssäkäynti. Kun hyvinvointivaltioita alettiin rakentaa, syntyi naisille työpaikkoja, Sutela kertoo.

– Maissa, joissa naiset käyvät paljon töissä, on paljon ammatillista segregaatiota sukupuolen mukaan (eriytymistä miesten ja naisten ammatteihin), Sutela summaa.

Iso osa kaikkein naisvaltaisimmista ammateista Suomessa onkin julkisen sektorin ammatteja. (Katso taulukot naisvaltaisimmista ammateista ja niiden ansioista jutun lopusta.)

Naisille syntyi paljon työpaikkoja, kun hyvinvointivaltiota rakennettiin.

Esimerkiksi Italiassa pienempi osa naisista käy töissä kuin Suomessa, mutta naiset ovat useammin samankaltaisissa töissä kuin miehet.

Vuonna 2014 tehty tutkimus paljasti, että ulkomaista syntyperää olevien naisten ja miesten ulkomailla tehdyt tutkinnot olivat vähemmän eriytyneet sukupuolen mukaan kuin suomalaista syntyperää olevien.

– Sitten taas tutkinnot, jotka he olivat tehneet Suomessa vaikkapa ulkomaisten tutkintojensa päälle olivat paljon segregoituneemmat, Sutela sanoo.

Tutkijatohtori Paula Koskinen Sandberg Tampereen yliopistosta sanoo, että julkinen sektori tarjoaa esimerkiksi terveydenhoitoa, koulutusta, kasvatusta ja sosiaalityötä. Niitä on etenkin aikoinaan pidetty naisille sopivina työpaikkoina.

– Vaikeampi kysymys onkin, miksi työmarkkinoiden syvä sukupuolen mukainen jakautuminen on niin pysyvä, muuttumaton ilmiö, ja miksi rakennetta on niin vaikea muuttaa. Tämä liittyy sukupuolijärjestelmäämme ja siihen, mitä pidetään miehille ja naisille sopivana, millainen on heidän roolinsa yhteiskunnassa, Koskinen Sandberg sanoo.

Niin sanottujen tasa-ammattien määrä vähentyi vuodesta 2012 vuoteen 2017. Tasa-ammatilla tarkoitetaan sitä, että sukupuolia on suurin piirtein saman verran eli suhde on korkeintaan 60 prosenttia toista ja 40 prosenttia toista sukupuolta.

Sutelan mielestä tasa-ammattien kasvu ei ole ainoa mittari osoittamaan eriytymisen kehitystä. Viime aikoina on ollut nähtävissä, että vahvasti nais- tai miesvaltaisissa ammateissa alkaa olla aiempaa enemmän toista sukupuolta, Sutela sanoo.

Asiantuntijoiden mielestä ei ole järkeä pakottaa naisia väkisin miesvaltaisiin ammatteihin.

Jos esimerkiksi naisia on ollut jonkin alan ammattilaisista aiemmin 90 prosenttia, nyt heitä saattaa olla enää 80 prosenttia. Ammatti on edelleen naisvaltainen, mutta vähemmän kuin aiemmin.

Sutela kyseenalaistaa ajatuksen siitä, että naisia olisi saatava väkisin ”miesammatteihin” tai päinvastoin. Hänen mielestään olennaista on kuitenkin se, että on olemassa mahdollisuus valita aidosti kiinnostava ja motivoiva ala, vaikka se ei olisikaan perinteisten sukupuoliroolien mukainen.

– Jos yksittäistä naista oikeasti kiinnostaa enemmän sairaanhoito kuin ohjelmointi, sitä ei pitäisi sen naisen viaksi laskea. Tärkeää olisi, että ihmiset pääsisivät tekemään työtä, jonka he kokevat mielekkääksi.

– Se taas on ongelma, jos ei edes oteta huomioon sitä, että voisi olla muitakin valintoja kuin ne perinteiset.

Segregaation purku on tasa-arvopolitiikan tärkeä tavoite, mutta Sutelan mielestä on hyvä keskustella myös siitä, missä määrin ongelma on ammattien eriytyminen itsessään ja missä määrin sen seuraukset eli esimerkiksi naisten palkkakehityksen heikkous verrattuna miesten palkkakehitykseen.

Koskinen Sandbergin mukaan se, että naisvaltaiset ammatit ovat usein julkisen sektorin ammatteja ei yksin selitä naisalojen matalapalkkaisuutta.

– Toki julkisella sektorilla on budjettirajoitteita eri tavalla kuin yksityisellä. Matala palkkataso kuitenkin juontaa juurensa historiaan. Sekä Suomessa että muualla on pidetty menneinä vuosikymmeninä täysin normaalina, että naisille maksetaan merkittävästi pienempiä palkkoja kuin miehille. Tämä on kirjattu työehtosopimuksiin ja myös lainsäädäntöön.

Monien naisvaltaisten alojen matalalla palkkauksella on taustansa historiassa.

Tässä tausta-ajatuksena oli, että miehillä on perheenelatusvelvollisuus ja naisten tulot olivat täydentäviä, Koskinen Sandberg kertoo.

Sukupuolittunut palkanmaksu oli voimassa, kun hyvinvointivaltio kasvoi voimakkaasti. Tämä vaikutti siihen, minkälaiseksi julkisen sektorin naisten palkkataso alun perin muodostui.

– Se heijasti sitä, minkälaista palkkaa pidettiin soveliaana naiselle tuona aikana. Suomalainen työmarkkinajärjestelmä myös helposti ylläpitää näitä syrjiviä rakenteita. Järjestelmässä on ollut vaikea nostaa julkisen sektorin naisvaltaisten alojen palkkoja enemmän kuin muiden. Esimerkiksi sairaanhoitajat ovat pyrkineet nousemaan palkkakuopasta monesti, mutta tavoite on osoittautunut todella vaikeaksi.

Alla olevat taulukot ovat suuntaa-antavat, sillä ne koskevat vain kokoaikaisia kuukausipalkkaisia työntekijöitä. Lisäksi tilastoista puuttuvat liikesalaisuussyistä esimerkiksi työntekijät aloilta, joilla on ainoastaan yksi suuri työnantaja.

Jälkimmäisessä taulukossa ovat säännöllisen työajan ansiot eli ne sisältävät myös kaikki lisät.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?