Professori: Suomalaisten pankkitileille voi tulla miinuskorko – ”Jos tällainen tilanne jatkuu todella pitkään, se on pakko” - Oma raha - Ilta-Sanomat

Professori: Suomalaisten pankkitileille voi tulla miinuskorko – ”Jos tällainen tilanne jatkuu todella pitkään, se on pakko”

Jos matala korkotaso jatkuu vielä pitkään, suomalaiset voivat joutua maksamaan pankille korkoa siitä, että rahat ovat pankin tilillä, laskentatoimen ja rahoituksen professori Timo Rothovius arvioi.

Professori Timo Rothovius pitää täysin mahdollisena, että Suomessakin talletuksista alettaisiin periä korkoa asiakkaalta.­

26.9. 7:15

Matalat korot ovat hyvä uutinen asuntovelallisille, mutta sen kääntöpuolena talletustileiltä ei ole saanut juuri minkäänlaista korkoa pitkään aikaan.

Korkotason ennakoidaan pysyvän matalana vielä pitkään, ja jossain vaiheessa voi tulla tilanne, jossa miinuskorkoa aletaan periä talletusasiakkailta. Toisin sanoen asiakas joutuisi maksamaan pankille siitä, että saa pitää pankin tilillä rahaa.

Tanskassa miinuskorkoja peritään jo yksityisasiakkailta, joilla on riittävän suuret talletukset. Esimerkiksi Nordea perii nyt miinuskorkoa vähintään 750 000 kruunun (noin 100 000 euron) talletuksista. Ensi vuoden alusta lähtien 0,6 prosentin miinuskorko ulotetaan vähintään 250 000 kruunun (noin 34 000 euron) talletuksiin. Nordea perustelee rajan laskemista sillä, että se odottaa historiallisen korkotason jatkuvan vielä pitkään.

Voisiko Nordean asiakkaille tulla miinuskorot myös Suomessa? Nordeasta vastattiin Taloussanomien kysymyksiin lyhyesti sähköpostitse:

– Suomessa emme suunnittele ottavamme käyttöön negatiivista korkoa henkilöasiakkaille.

Runsas vuosi sitten Sammon silloinen konsernijohtaja Kari Stadigh sanoi, että tulevaisuudessa kuluttajat saattavat maksaa miinuskorkoa talletuksista. Sampo on Nordean suurin omistaja.

Laskentatoimen ja rahoituksen professori Timo Rothovius Vaasan yliopistosta arvioi, että on täysin mahdollista, että miinuskorot tulevat käyttöön yksityisasiakkaiden talletuksissa myös Suomessa.

– Jos tällainen tilanne jatkuu todella pitkään ja jos korkoja painetaan vielä alaspäin, kyllä se on pakko, Rothovius sanoo.

Hän otaksuu, että Suomessa miinuskorkojen käyttöönottoa on toistaiseksi pelätty.

– Kukaan ei halua olla se ensimmäinen pankki, kukaan ei halua menettää asiakkaita.

Rothoviuksen mukaan miinuskorkojen käyttöönotto Suomessa edellyttäisi sitä, että niiden perimiseen lähtisi useampi pankki.

Pankit saavat talletusasiakkaista nyt tuloja perimällä heiltä palvelumaksuja. Rothoviuksen mukaan palvelumaksuja voidaankin pitää eräänlaisena piilokorkona, mutta ne kohdistuvat suhteessa enemmän pieniin talletuksiin kuin varsinainen miinuskorko.

Palvelumaksuilla voidaan siis tavallaan rokottaa pankin kannalta ”huonoja” asiakkaita, Rothovius sanoo.

Nordean lisäksi kaksi muutakin isoa pankkia kertoo, ettei aikeita talletusten miinuskoroille ole.

Osuuspankin arjen talouden palveluista vastaava Masa Peura kertoo sähköpostitse, että OP:lla ei ole tällä hetkellä suunnitelmia ottaa käyttöön negatiivisia korkoja henkilöasiakkaille.

Myöskään Danske Bankissa ei ole tällaisia suunnitelmia. Vähittäispankin johtaja Riikka Laine-Tolonen kertoo, että Tanskassa Danske Bank otti negatiiviset talletuskorot käyttöön vuoden alussa.

– Ne on kohdennettu suuriin, sijoitusten kaltaisiin talletuksiin, mikä on seurausta paitsi pitkään jatkuneesta matalasta korkotasosta myös siitä, että Tanskassa olemme nähneet sellaista kehitystä, että suuria talletuksia meille tekivät erityisesti asiakkaat, joilla ei ole ollut kanssamme muuta asiointia. Tämä ei ole kestävää pitkällä aikavälillä, minkä vuoksi Tanskassa olemme katsoneet, että meidän on kohdennettava epätavallisen korkotason vaikutuksia tällaisille talletuksille. Vastaavaa asiakaskäyttäytymistä emme ole havainneet Suomessa. Seuraamme kuitenkin jatkuvasti niin korkoympäristön kuin markkinan kehittymistä myös Suomessa, Laine-Tolonen sanoo sähköpostiviestissään.

Suomessa pankkeja valvova Finanssivalvonta (Fiva) otti asiaan kantaa viime syksynä. Fivan mukaan negatiivisen koron perimiseen perusmaksutileiltä pitäisi suhtautua pidättyvästi. Fiva korosti, että myös muiden talletustilien koron muuttaminen negatiiviseksi voi olla heikennys sopimusehtoihin, mitä pankki ei voi yksipuolisella muutosilmoituksella tehdä.

Lainsäädäntö ei kuitenkaan erityisesti kiellä negatiivisten korkojen perimistä asiakkaiden talletuksista.

Fivan mukaan pankkien harkintavalta on laajempi silloin, kun puhutaan sijoituksiksi katsottavista suurista talletuksista. Lainsäädännössä ei määritetä suuren talletuksen alarajaa, mutta joissain EU-maissa rajaksi on käytännössä muodostunut 100 000 euroa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?