Sijoittaja Jukka Oksaharju tyhjensi salkkunsa ja omistaa enää yhtä osaketta - Oma raha - Ilta-Sanomat

Sijoittaja Jukka Oksaharju tyhjensi salkkunsa ja omistaa enää yhtä osaketta

Tunnettu sijoittaja, osakestrategi Jukka Oksaharju ei ole löytänyt pitkään aikaan kiinnostavaa ostettavaa osakemarkkinoilta.

–Minun sijoitustyylini ei missään tapauksessa sovellu yleispäteväksi. Täytyy huomioida miehen omalaatuisuus, Jukka Oksaharju sanoo.­

18.9. 16:15

Sijoittaja ja osakevälitysyhtiö Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju luopui suurimmasta osasta osakeomistuksiaan ennen koronakriisin alkua.

Oksaharju kertoo keventäneensä osakesalkkuaan jo kahden vuoden ajan. Koronakriisin alettua hän ei ole ostanut eikä myynyt osakkeita, eli hän hoiti myynnit ennen maaliskuun romahdusta.

Tällä hetkellä Oksaharjun varoista noin 10 prosenttia on osakkeissa. Jotain mittakaavasta kertoo, että osakkeissa on edelleen ”kuusinumeroinen summa”. Loput varoista ovat esimerkiksi listaamattomissa yhtiöissä sekä asunto- ja kiinteistösijoituksissa.

Oksaharju huomauttaa, että monilla suursijoittajilla, kuten vaikkapa suurilla vakuutus- ja sijoitusyhtiöillä osakepaino on noin 10–15 prosenttia.

– Osakepainoa on siis sopivasti edelleen, Oksaharju luonnehtii salkkuaan.

Oksaharjun oma osakesalkku ei ole hajautettu, sillä hän omistaa nyt vain ja ainoastaan finanssiyhtiö Sampoa.

Miksi juuri Sampo?

– Luotan yrityksen johtoon ja omistajapohjaan ja toimintafilosofiaan omistaja-arvolähtöisesti.

Vaakakupissa painaa myös Sammon paikallisesti vahva markkina-asema, ja vakuutusliiketoiminnan ennakoitavuus.

– Mutta en ole rakastunut siihenkään osakkeeseen, eli voin myydä, kun hinta on sopiva.

– Minun sijoitustyylini ei missään tapauksessa sovellu yleispäteväksi. Täytyy huomioida miehen omalaatuisuus, Oksaharju naurahtaa.

Oksaharju huomauttaa, että hänen lastensa salkut ovat vallan toisenlaiset. Niihin on pelkästään ostettu osakkeita eikä lainkaan myyty.

– Oman sijoittamisen ja fiksun pitkäaikaisen sijoittamisen välillä on vissi ero.

Syy siihen, miksi Oksaharju on karsastanut osakkeita viime aikoina on se, että hän on edellyttänyt osakkeilta yli 10 prosentin vuosituottoa. Siihen ei nykyisillä korkeilla osakekursseilla ja matalilla pitkän aikavälin tuotto-odotuksilla päästä.

– Erikoistilannemieheksi on ryhdyttävä, Oksaharju summaa.

Hän on siis valmiudessa hyödyntämään poikkeuksellisen hyvän tilaisuuden yksittäisissä yhtiöissä, jos sellainen eteen tulee. Muuten Oksaharju ei usko, että vetäisi ”ostohousuja” jalkaan kovin herkästi.

Tänä vuonna moni suomalainen on ensi kertaa innostunut lähtemään osakemarkkinoille mukaan, mihin yksi syy on vuodenvaihteessa tarjolle tullut osakesäästötili. Voi puhua suorastaan sijoitusbuumista.

Jos Oksaharjun kaltainen konkarisijoittaja on nyt luopunut osakkeistaan, ovatko nyt sijoittamisesta innostuneet lähteneet aivan väärään aikaan liikkeelle?

– Toistaiseksi ei näytä missään nimessä siltä. Nordnetissä maaliskuu eli koronakriisin pohja oli selvästi vilkkain osakesäästötilien avauskuukausi. Koronakriisin pohjilta indeksi on noussut yli 50 prosenttia, ja suurin osa vain osti eikä myynyt kriisin pohjilla. Osakesäästötilin hankkijat saivat lentävän lähdön.

Oksaharju huomauttaa kuitenkin, että kevään jälkeisen kurssinousun kaltaista kiitoa on turha odottaa pitkällä aikavälillä.

– Kun mennään kymmenen vuotta eteenpäin, realistinen tuotto-odotus on viisi prosenttia per vuosi. Mutta nyt on ollut ehdottomasti oikea aika aloittaa.

Oksaharju ja toimittaja ja kirjailija Karo Hämäläinen ovat päivittäneet neljä vuotta ilmestyneen kirjansa Sijoita kuin guru korona-ajan käänteillä. Päivitetty versio kirjasta ilmestyy ensi viikolla.

– Havahduimme siihen, että varastoista kirja alkoi loppua ja samaan aikaan maailma ja markkinat muuttuivat.

Kirjassa esitellään maailman tunnetuimpien sijoittajien sijoitusstrategioita ja kerrotaan, miten niitä voi soveltaa Helsingin pörssissä.

Oksaharjun mukaan hänen oma sijoitusstrategiansa muistuttaa eniten suursijoittaja Warren Buffettin linjaa. Buffett taas on sanonut oman strategiansa olevan 85-prosenttisesti Benjamin Grahamin strategiaa ja 15-prosenttisesti Philip A. Fisherin strategiaa.

– Minulla on myös Grahamia ja Fisheriä, mutta toisin päin eli 85-prosenttisesti Fisheriä ja 15-prosenttisesti Grahamia.

Niin sanottuna arvosijoittajana tunnetun Grahamin strategian voi tiivistää yksinkertaistaen siihen, että ostetaan osakkeita, joiden kurssi on selvästi halvempi kuin niiden todellinen arvo.

Grahamin mukaan osakkeen todellisen arvon pitäisi olla vähintään 50 prosenttia suurempi kuin senhetkinen kurssi.

Fisherin mielestä taas vain harvat ”aleosakkeet” ovat yli viidenkymmenen prosentin alessa ja osa niistä osoittautuu ongelmayhtiöiksi.

Fisher painottaa kasvuyhtiöitä, erityisesti suurehkoja kasvuyhtiöitä. Hänen mielestään sijoittaja pärjää parhaiten, jos keskittyy arvioimaan sitä, mitkä yhtiöt voivat moninkertaistaa liiketoimintansa.

– Perinteisillä arvosijoittamisen työkaluilla on vaikea löytää mitään ostettavaa näinä päivinä, Oksaharju sanoo.

– Keskimääräisen Helsingin pörssin yhtiön kurssitasosta suurempi osa on tulevaisuuden odotuksia kuin nykyisyyttä.

”Gurut” voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: passiivista ja aktiivista sijoittamista painottaviin.

Passiiviset sijoittajat saavat pörssin yleisindeksin mukaisen tuoton. Aktiiviset taas yrittävät voittaa indeksin kukin omalla tavallaan: painottamalla osakkeen hintaa, yhtiön kasvua tai yhtiön laatua ja vakautta.

– Sellaista osaketta, joka olisi sekä halpa, kasvava että laadukas, ei tunnu tehokkailta markkinoilta löytyvän, Oksaharju sanoo.

Sijoitusgurujen strategioita tutkimalla voi löytää itselleen sopivimman tavan sijoittaa, Oksaharju sanoo. Vaikka Oksaharju on itse luopunut suuresta osasta osakeomistuksiaan, hän korostaa, että osakesijoittaminen on pitkällä aikavälillä yksityissijoittajalle paras tapa vaurastua.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?