Miehellä miljoonaomaisuus, vaimolla 14 000 euroa – näin oikeus ratkaisi riidan osituksesta - Oma raha - Ilta-Sanomat

Miehellä miljoonaomaisuus, vaimolla 14 000 euroa – näin oikeus ratkaisi riidan osituksesta

Käräjäoikeus ja hovioikeus olivat eri linjoilla siitä, minkäsuuruinen tasinko miljoonaomaisuuden keränneen miehen olisi maksettava ex-vaimolleen.

Avioliittolain mukaan ositusta voidaan sovitella, jos se johtaisi siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua.­

21.9. 6:47

Pariskunnan avioero johti oikeusjuttuun omaisuuden jaosta, koska oikeuden määräämän pesänjakajan tekemä ositus ei ollut puolisoiden mieleen. Yrittäjämiehellä oli miljoonaomaisuus ja vaimolla vain runsas kymppitonni.

Kiistassa erityistä painoa sai avioehtosopimus, jonka puolisot olivat tehneet noin vuosi avioliiton solmimisen jälkeen. Avioliitto kesti kaikkiaan 13 vuotta.

Käräjäoikeus piti sopimusta pätemättömänä, koska se olisi syntynyt tilanteessa, jossa vaimolla oli vakavia psyykkisiä ongelmia ja mies käytti tilannetta hyväkseen.

Itä-Suomen hovioikeus oli eri linjoilla. Hovioikeus piti avioehtoa pätevänä. Se ei löytänyt näyttöä, että ex-vaimo sopimusta tehdessään ei olisi ymmärtänyt sen merkitystä.

Käräjäoikeus käsitteli osituksen moitteen helmikuussa. Miehen omaisuuden arvo oli noin 1,2 miljoonaa euroa ja vaimon noin 14 000 euroa.

Jos kummallakin puolisolla olisi ollut avio-oikeus toistensa omaisuuteen, olisi mies joutunut luovuttamaan tasinkona ex-vaimolleen lähes 590 000 euroa.

Kanteessaan mies lähti siitä, että kumpikin puoliso pitää omansa eikä hän maksa vaimolleen lainkaan tasinkoa.

Mies oli kokenut jo aiemmin yhden avioeron, jossa meni lähes puolet hänen omaisuudestaan, koska avioehtoa ei ollut. Mies ei halunnut kokea vastaavaa toista kertaa.

Vaimonsa nimiin mies oli hankkinut ennen avioliittoa Venäjältä asunnon. Asunnon arvosta puolisoilla oli eri näkemys. Mies arvioi sen 70 000 euron arvoiseksi, mutta osituksessa asunnon hinnaksi oli arvioitu 13 500 euroa, jolla summalla se myytiin.

Miehellä oli huomattava omaisuus jo ennen avioliittoa. Se koostui kiinteistöistä ja yrityksestä. Avioliiton aikana hän hankki vielä useita kiinteistöjä.

Avioehtosopimus oli pesänjakajan mielestä tehty sellaisissa oloissa avioliiton solmimisen jälkeen, että miehen oli kunnianvastaista ja arvotonta vedota siihen. Pesänjakaja piti sopimusta pätemättömänä, koska hänen mukaansa se oli tehty vaimon vakavien psyykkisten vaikeuksien aikana.

Miehen mielestä pesänjakajan arvio oli väärä ja avioehto oli pätevä.

Avioliittolain mukaan ositusta voidaan sovitella, jos se johtaisi siihen, että toinen puoliso saisi perusteettomasti taloudellista etua. Pesänjakaja sovitteli ositusta siten, että ex-vaimo saisi viidesosan lasketusta 590 000 euron tasingosta.

Miehen mielestä jo viidesosa merkitsisi perusteetonta taloudellista etua ja muistutti, että vaimon taloudellinen panos oli ollut olematon.

Ex-vaimo vaati noin 295 000 euroa tasinkoa. Pesänjakaja esitti 118 000 euron tasinkoa, jonka käräjäoikeus hyväksyi.

Myös ex-vaimo piti avioehtoa pätemättömänä, koska ei ollut mielestään oikeustoimikelpoinen.

Hän kertoi tehneensä paljon työtä yhteiselämän eteen avioliiton vuosina. Vaimon mukaan avioliiton aikana mies vaurastui ja hankki yhtiönsä nimiin seitsemän kiinteistöä.

Ex-vaimo ei ollut oikeustoimikelvoton sopimusta tehdessään, käräjäoikeus totesi, mutta hänen psyykkinen tilansa oli erittäin heikko. Hän oli pari viikkoa aiemmin päässyt psykiatrisesta hoidosta.

Käräjäoikeuden mukaan avioehtosopimus syntyi tilanteessa, jossa vaimolla oli vakavia ongelmia ja mies oli tietoinen niistä. Oikeus piti tehtyä avioehtosopimusta pätemättömänä ja hylkäsi kummankin puolison kanteet pesänjakajan osituspäätöksen muuttamiseksi.

Ratkaisun mukaan ex-vaimolle oli tulossa viidesosa avio-osuuden alaisesta omaisuudesta eli 118 000 euroa, kuten pesänjakaja oli esittänyt.

Miehellä oli huomattava omaisuus jo ennen avioliittoa, ja osituksen sovittelua pidettiin perusteltuna. Jos omaisuus olisi puolitettu, olisi ex-vaimo saanut perusteetonta taloudellista etua.

Kumpikin puoliso oli tyytymätön käräjäoikeuden ratkaisuun, ja he valittivat Itä-Suomen hovioikeuteen.

Mies piti avioehtosopimusta pätevänä ja oli valmis antamaan miljoonaomaisuudestaan enintään 25 500 euron tasingon.

Ex-vaimo pysyi hovioikeudessa alkuperäisessä vaatimuksessaan, ja esitti, että hänelle tulisi puolet osituslaskelman määrästä eli lähes 300 000 euroa.

Hovioikeus totesi, että avioehtosopimus tehtiin pankissa miehen aloitteesta ja vaimo tiesi mistä oli kyse. Vain muutama päivä sopimuksen tekemisestä kului, kun vaimo joutui psykiatriseen hoitoon.

Todistajana kuullun oikeuspsykiatrian erikoislääkärin mukaan asiakirja-aineiston perusteella mikään ei viitannut siihen, etteikö ex-vaimo ollut kykenevä tekemään rationaalisia päätöksiä avioehtosopimuksen ajankohtana.

Ex-vaimoa hoitanut psykiatri kertoi, että hoitojakson aikana oli hyvin erilaisia jaksoja – masennusta, mutta myös neutraaleja jaksoja, jolloin nainen selviytyi arjen asioista.

Hovioikeus piti avioehtosopimusta pätevänä ja muutti merkittävästi käräjäoikeuden ratkaisua tasingosta. Miehen oli maksettava ex-vaimolleen 49 500 euron tasinko. Hovioikeus leikkasi lähes 70 000 euroa käräjäoikeuden ratkaisusta.

Avioehdon noudattaminen johtaisi sellaisenaan kohtuuttomaan lopputulokseen ja siksi ositusta soviteltiin, hovioikeus perusteli.

Vaimo oli tehnyt työtä kodin hyväksi ja mahdollisti osittain miehensä varallisuuden kasvattamisen. Avio-omaisuuteen otettiin huomioon miehen avioliiton aikana hankkimaa omaisuutta. Ex-vaimon omaisuus jätettiin kokonaan avio-oikeudesta vapaaksi omaisuudeksi. Kumpikin osapuoli maksaa oikeudenkäyntikulunsa itse.

Hovioikeuden ratkaisu on toissa viikolta. Siihen on mahdollista hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta, jos se myöntää valitusluvan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?