Jämsässä ei säästellä rumia eikä suoria sanoja, kun kansa kommentoi Kaipola-uutista ja kaupungin kohtaloa

Jämsän kuntatalouden pelätään sakkaavan. Kaupunkilaisilta ei heru ymmärrystä UPM:n päätökselle lakkauttaa sanomalehtipaperia Kaipolassa valmistanut tehdas.

28.8.2020 20:19

Mihin menet, Jämsä? Näin on moni kysynyt jo kolmatta päivää, eikä perjantai ollut poikkeus. Asukkaiden huoli kaupungin tulevaisuudesta oli suuri, ja tulevaisuus näyttäytyi enemmän tai vähemmän pelottavana.

Kaipolan paperitehtaalta oli kantautunut huonoja uutisia kaksi päivää aiemmin. Tehtaan omistava UPM aikoo sulkea tehtaan vuoden loppuun mennessä, sillä se on yhtiön tehtaista kilpailukyvyttömin. Tehtaan myötä 450 ihmistä jäisi työttömäksi, ja Suomen viimeinen perinteistä sanomalehtipaperia valmistava tehdas sulkee ovensa.

Kolme paperikonetta käsittävä tehdas oli kannattava, mutta UPM:n mukaan ulkoiset syyt vaikuttivat päätökseen.

UPM:n ilmoituksesta kehkeytyi polveileva keskustelu Suomen kilpailukyvystä, ay-liikkeestä ja paperimiesten palkoista. 20 000 asukkaan kaupunki kokosi välittömästi rakennemuutokseen vastaavan ryhmän, ja perjantaina paikalle riensivät pääministeri Sanna Marin (sd), työministeri Tuula Haatainen (sd= ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd).

Kolmikko vakuutti, että Jämsän seutua tullaan tukemaan ja teollisuuden kilpailukykyä parantamaan.

Pääministeri Sanna Marin (sd), työministeri Tuula Haatainen (sd), Jämsän kaupunginjohtaja Hanna Helaste ja kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari (sd) pitivät tiedotustilaisuuden ulkona aurinkoisessa säässä.

Kaipolan paperitehdas työllistää noin 450 henkilöä.

Kaupunkilaiset olivat iloisia eleestä, mutta luotto tulevaisuuteen oli hauras ja risainen. UPM:n päätöstä kritisoitiin paikallisen Citymarketin parkkipaikalla.

– Enää ei uskalla luottaa siihen, että työpaikka säilyisi alla. Kyllä se pelottaa. Pitääkö tässä vielä kouluttautua uudelleen, kysyi UPM:n Jämsänkosken tehtaalla työskentelevä Jari Puronaho.

Jämsänkosken tehdas on Kaipolan kanssa samaa Jokilaakson yksikköä.

Puronahon mukaan myös Jämsänkosken tehtaalla puhetta riitti heti keskiviikkona. Vaikka tehdas on toistaiseksi turvassa, turvallisuudentunne on saanut kolauksen.

Kun Kaipolan suhteen päätös tehtiin noin nopeasti, mikä estää yhtiötä toteuttamasta saman Jämsänkosken paperitehtaan kanssa?

UPM on Jämsän suurin yksityinen työllistäjä. Tehdas työllistää myös paljon nuoria työikäisiä. Osalle Jämsään asettuvista tehdas on ollut ilmiselvä valinta työpaikaksi.

Vaikutukset kaupunkikuvaan ovatkin valtavat. Puronaho uskoo, että suunnitelmissa ollut tekonurmihanke joutuu jäihin, kun kaupungin verotulot romahtavat. Henkilökohtaisia tragedioita koituu monelle perheelle. Asuntojen hinnat romahtavat ja poismuutto kaupungista kiihtyy. Jäljelle jäävät vanhemmat, mikä osaltaan heikentää huoltosuhdetta.

– Pitikö koko tehdas sulkea? Yhden paperikoneen sulkemisen olisin ymmärtänyt. Osakkeenomistajille ei mikään riitä.

Jari Puronaho pelkää Jämsän palveluiden puolesta.

Markku Rantanen ei sulata sitä, että tehdas suljettiin, vaikka se oli tehokas ja voitollinen.

Ymmärtämätön on myös Markku Rantanen.

Hän kuvaa koko tilannetta ”paskaksi”. Mies ei itse työskentele metsäjätillä, mutta kaveripiirissä tehdastyöläisiä on paljon. Rantanen ei ole vielä kehdannut puhua asiasta heidän kanssaan, sillä tilanne tuli niin äkkiä. Keskusteluihin on ehkä mahdollisuus illalla, kun ystäväpiiri kokoontuu pelaamaan rantalentopalloa.

– Suoraan sanottuna vituttaa, että aina halutaan enemmän rahaa, Rantanen tiivistää omat tuntemuksensa.

Tehtaan sulkeminen ei ole Rantasen mukaan kuolinisku kaupungille, ”mutta kaupunkia on ammuttu pahasti selkään”. Käytännössä Rantanen uskoo, että kaupunki joutuu supistamaan palveluistaan, mutta hän ei osaa sanoa, mistä voi supistaa. Jämsän talous on jo ennestään ollut heikko.

Pelkona on, että kuntalaisille tärkeät palvelut rapautuvat.

Toiveissa on, että valtio tulisi apuun, mutta realiteetit ovat julmat. 450 ihmiselle ei helposti löydetä uutta työpaikkaa. Mukana on paljon työikäisiä, vaikka paperimiesten keski-ikä Jokilaaksossa onkin lähellä 50:tä ikävuotta.

– Verotuloja tässä lähtee aivan valtavasti.

Marinin poistumista kaupungista katsomaan tullut Reima Lehtonen työskenteli Kaipolan tehtaalla kunnostustöissä vuosia sitten. Nykyään hänen kosketuksensa tehtaaseen syntyy ystävien kautta. Heistä moni on jo lähes eläkeikäinen.

Jämsän lukion pihalla Lehtonen toteaa, että tehtaan sulkeminen aiheuttaa lukuisia ongelmia. Monen nuoren koko elämä on ollut sidoksissa paperista saatavaan säännölliseen tuloon. Monella on asuntolainaa, ja asuntolaina uhkaa jäädä maksamatta tulojen pudotessa, Lehtonen pohtii. Tuleehan asuntojen hinnatkin romahtamaan, kun Kaipolaan ei ole mitään syytä muuttaa.

Reima Lehtonen ei yllättynyt lakkautuspäätöksestä.

Suuri osa palveluista on lähtenyt jo aiemmin, tehdas saattaa viedä loputkin.

– Kyllä lakkauttamiseen johti jokin ihan muu syy kuin palkkataso, Lehtonen sanoo.

– Pitää toivoa, että Jämsänkosken tehdas säilyy.

Täytenä yllätyksenä Kaipolan sulkeminen ei Lehtoselle tullut, sillä jo aiemmin oli pohdittu, mahtuuko Jokilaaksoon kaksi tehdasta reilun kymmenen kilometrin säteelle.

Etunimellään esiintyvä Sirpa työskenteli Kaipolassa vielä muutama vuosi takaperin. Vaikka Marinin esiintyminen rauhoitti Sirpaa, sanoo hän perinteisen paperitehtaan kaatumisen olevan aivan valtava kolaus.

– Pelottaa, että miten Jämsä toipuu. Vai toipuuko?

Sirpan mukaan lähes jokainen jämsäläinen vähintäänkin tuntee jonkun UPM:n tehtailla työskentelevän. Sulkupäätös onkin ollut keskusteluja värittänyt puheenaihe jo kolmatta päivää.

Kaupunginjohtaja Hanna Helaste tapasi ministerikolmikon ja pääluottamusmiehiä Jokivarren puukoululla. Vuodesta 1884 viime vuosikymmenen puoliväliin asti palvellut idyllinen koulu siivitti päättäjät keskusteluihin, joita Helaste kuvasi lupaaviksi ja toivoa herättäviksi.

Jämsän kaupunginjohtaja Hanna Helaste kertoo, että lakkautettavan paperitehtaan myötä haihtuu myös valtava summa veroeuroja.

Kaikkiaan jopa reilun tuhannen jämsäläisen työpaikat voivat olla uhattuna Kaipolan tehtaan lopettamispäätöksen myötä. Se romauttaa myös kuntatalouden.

– Vaikutus on kaunistelematta järkyttävän suuri. UPM:n maksama yhteisövero ollut arviolla 17 prosenttia. Sitä ei veronkorotuksilla voi korjata, joten selvää on, että joudutaan sopeuttamaan.

Käytännössä kaupungin onkin selvitäkseen houkuteltava korvaavia yrityksiä seudulle. Helasteen mukaan tavoitetta voivat edesauttaa valtion seudulle kohdistamat tukitoimet, kuten infrastruktuurin parantaminen ja Jämsän nostaminen korkeammalle yritystukitasolle. Tärkeintä on houkutella alueelle uusia investointeja.

Varovaista kiinnostusta on havaittavissa, Helaste sanoo. Esimerkiksi Kaipolan tulevaisuudesta on jo käyty keskusteluja.

– Kyllä minä uskon, että päättäjien Jämsään kohdistama myötätunto vielä konkretisoituu.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?