Tamperelainen Kati ja kuopiolainen Jarkko saivat tarpeekseen kaupungeistaan ja muuttivat maalaismaisemaan – näin he perustelevat päätöstään - Oma raha - Ilta-Sanomat

Tamperelainen Kati ja kuopiolainen Jarkko saivat tarpeekseen kaupungeistaan ja muuttivat maalaismaisemaan – näin he perustelevat päätöstään

Etätyöt helpottavat muuttamista. Tarvittaessa keskuskaupunkiin pääsee nopeasti.

Jarkko Ursin ja Kati Valonen muuttivat kaupungin vilskeestä maaseutumaisempaan ympäristöön.­

11.8. 15:10

Syntyperäinen tamperelainen Kati Valonen oli aina asunut kävelymatkan päässä isoissa kaupungeissa. Tampereella rautatieasema ja ydinkeskusta olivat aina olleet kävelymatkan päässä.

Keväällä hän muutti kuitenkin Lempäälään, Tampereen noin 23 000 asukkaan kehyskaupunkiin.

Syyt ovat samat kuin monella kehyskuntiin pakenevilla: asumisen hinta oli kallistunut samalla kun asuintila kaventunut. Valonen tajusi, ettei voi saada unelmiensa asuntoa Tampereen keskustasta. Loppuelämäänsä hän ei kuitenkaan halunnut käyttää tuijottaen vastapäisen talon betoniseinää.

– Tampere oli pitkään pikkukaupunkimainen. Nyt se on muodinmukaisesti rakennettu täyteen ja tiheästi. Vaikka kaupunkia markkinoidaan sillä, että asunnot ovat veden äärellä, niin hyvin harvasta talosta näkee vesille. Keskustan sosiaalisessa elämässä on tapahtunut myös suuri muutos, esimerkiksi avoin huumekauppa on lisääntynyt, Valonen sanoo.

Toisaalta hän ei halunnut luopua Tampereen kulttuuritapahtumista ja kaupungissa asuvista sukulaisista.

Kati Valonen parvekkeellaan.­

Lempäälä antaa paremmat mahdollisuudet muun muassa melomiselle.­

Muutto kehyskuntaan vaikutti järkevimmältä valinnalta, mikäli Valonen halusi toteuttaa unelmansa.

Lempäälän lisäksi hän pohti Akaata. Molemmista on hyvä junayhteys Tampereelle ja Hämeenlinnaan, kaupunkeihin, joissa valtiolla työskentelevä Valonen käy säännöllisesti.

Etätyöpäivät mahdollistavat sen, ettei hänen tarvitse pendelöidä joka päivä.

Vaaka kallistui Lempäälään, sillä Valonen sattui löytämään sopivan asunnon.

– Pääasiassa elämä on arkea. Välillä on vapaata, joskus lomaakin, mutta useimmiten arkista aherrusta. Näin ollen oli tärkeää pohtia, miten arjesta saisi parhaimman mahdollisen. Mitä oikeastaan siltä haluan, mitä palveluita kaipaan?

Valonen tuli tulokseen, ettei keskustan palveluihin ehdi tai jaksa aina töiden jälkeen, joten niiden ei tarvitse olla välittömästi oven ulkopuolella. Kulttuuritapahtumat kiinnostavat, mutta haittaako, jos junamatka teatterille kestää muutaman kymmentä minuuttia pidempään?

Tärkeämmäksi muodostuivat hyvä koti, hyvät kulkuyhteydet ja luonto.

Valonen sanoo, ettei korona ehtinyt vaikuttaa päätökseen, mutta jälkikäteen hän on tyytyväinen, että sattui muuttamaan pandemia-aikana suurempaan asuntoon. Hän kuvaakin, että korona on viimeinen sinetti, joka on osoittanut, että muutto oli kannattava.

– Asunnon koolla on merkitystä. Asuinympäristö vaikuttaa mielialaan ja hyvinvointiin.

Samaan tulokseen on tullut muutama muukin Valosen tutuista. Moni on tyytynyt muuttamaan Tampereen sisällä, mutta keskusta-alueella asuu vain Valosen mummo.

Valosen mielestä onkin mahdollista, että muuttoliike keskuskaupungista ympäryskuntiin kiihtyy.

Näkymä parvekkeelta.­

Myös Jarkko Ursin muutti Kuopion kaupunkialueelta entiseen Vehmersalmen kuntaan, jossa asuu alle 2000 ihmistä.

Työpaikka on yhä 45 minuutin ajomatkan päässä Kuopiossa, mutta Ursinin tarvitsee suunnata toimistolle vain satunnaisesti. Myyntialalla toimivan miehen työt ovat jo vuosia hoituneet pääsääntöisesti etänä asiakaskäynneillä. Myös hänen vaimonsa it-alan työt onnistuvat kotoa käsin.

Muuttoa pari oli hautonut pitkään ja Ursin kehottaa muitakin harkitsemaan mahdollista muuttoa kunnolla. Soitellen ei kannata sotaan lähteä, vaan tulee aidosti pohtia, mitä asuinpaikaltaan kaipaa.

Muuttamisessa on tärkeää myös varoa kahden asunnon loukkua, punnita vaihtoehdot ja löytää sopiva hetki toteuttamiselle.

Ursinin kohdalla sopiva hetki oli keväällä: pariskunnan lapset olivat muuttaneet pois, työ ei pakottanut asumaan kaupungissa ja kesämökistä koitui turhia kuluja.

– Pohdimme, että muutammeko kaupungissa rauhallisemmalle alueelle ja pidämme mökin vai muutammeko kokonaan maalle. Päädyimme muuttamaan ja myymään mökin. Nyt kotimme on samalla mökki, Ursin kertoo ja sanoo, että aikoo pysyä Vehmersalmella niin pitkään, kun kunto kestää.

Jarkko Ursin kertoo, että töiden jälkeen on ihanaa, kun on heti ”mökillä”.­

Jarkko Ursinin uusi koti.­

Muuttoon vaikutti myös hintataso. Samalla hinnalla Kuopiosta saa huomattavasti pienemmän asunnon. Nyt asunnossa on oma piha, jonne voi päästää koirat juoksentelemaan ja luonto on aivan lähellä.

Kauppakäynnilläkin syntyy säästöä, kun heräteostoksia ei pienestä kaupasta löydy. Isommat ostokset haetaan silloin, kun Kuopioon on asiaa.

Työtehon Ursin kokee parantuneen, kun työtä pystyy tekemään rauhassa.

– Töiden jälkeen on kiva myös, kun on heti ”mökillä”.

Pariskunnan päätös jättää Kuopio taakseen ei herättänyt läheisissä kummastelua, vaikka osa kyseenalaisti, että kuinka pari kestää pimeän talven keskellä maaseutua.

– Mutta pimeäähän se on kaikkialla. Eipähän tarvitse laittaa verhoa kiinni, kun katuvalot eivät häikäise.

Ursin uskoo, että ihmisen arki muodostuu samoista asioista, asui missä asui.

– Ei se elinpiiri ole sen laajempi kaupungissa kuin täälläkään. Jos ystäviä haluaa nähdä, voi heitä nähdä, vaikka asuisikin kauempana.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?