Korona muutti suomalaisten kulutuksen täysin: matkojen sijasta olutta, huippuelektroniikkaa ja mökkeilyä - Oma raha - Ilta-Sanomat

Korona muutti suomalaisten kulutuksen täysin: matkojen sijasta olutta, huippuelektroniikkaa ja mökkeilyä

Suomalaiset edellyttävät kodeiltaan aiempaa korkeatasoisempaa sisustusta ja elektroniikkalaitteistoa. Verkkokaupan kulutus räjähti hurjiin lukemiin.

Koronaepidemian vaikutukset leviävät laajalle kansan elämään.­

8.8. 7:55

Maaliskuussa kotimaahan rantautunut koronavirusepidemia mullisti ennennäkemättömällä tavalla suomalaisen kulutuskulttuurin. Liiketoiminnassa toisten alojen häviö kanavoitui toisten kasvualustaksi.

Näin kulutustottumukset muuttuivat.

Päivittäistavarakauppojen myynti kasvoi

Vaikka keväällä ravintola-alan kysyntä romahti pohjalukemiin, lihotti epidemiasta riippumaton ruoan kysyntä käänteisesti päivittäistavarakauppojen kassoja.

Päivittäistavarakauppa ry:n torstaina julkaiseman tilaston mukaan elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien myynnin arvo kasvoi vuositasolla 9,2 prosenttia.

Juomista suurin myynnin arvo oli oluella, jota myytiin huhti-kesäkuussa 380 miljoonalla eurolla. Oluen myynnin arvo kasvoi 17,3 prosenttia ja myynnin volyymi 15,2 prosenttia vuodentakaisesta.

Lisää panostusta kotioloihin

Rajoitusten ja etätyön siivittäminä ihmiset ovat alkaneet vaatia kotioloiltaan aiempaa suurempaa viihtyvyyttä. Veikon Kone myi toukokuussa tietokonenäyttöjä 250 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.

Elektroniikkaketju Gigantin toukokuinen kysely osoitti elektroniikan käytön lisääntyneen 54 prosentilla vastaajista ainakin yhdellä tunnilla päivässä. Helsingin yliopiston Kulutustutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Päivi Timonen kertoo ilmiön olevan tuttu lama-ajoilta.

Kannelmäen kauppakeskus Kaaressa asioinut Mikko Ojala, 27, kertoo kevään jälkeen vierailleensa vähemmän ravintoloissa. Kesällä Ojala suosi kotimaista matkailua, ja kävi Pohjois-Savossa. Kun kuntosalit menivät kiinni, Ojala osti kotiinsa painopuntit ja urheiluvälineitä. Kotioloissa ajanviettokeinoina yleistyivät podcastit, musiikki ja suoratoistopalvelut.­

– Kodista tulee turvallinen ja todella tärkeä paikka, johon keskittyvä kulutus lisääntyy. Hankitaan uusia pelejä ja muuta viihde-elektroniikkaa. Remontointeihin liittyviä investointeja ei lykätty toisin kuin vaikkapa autokaupan kohdalla, Timonen sanoo.

Kotioloissaan nikkarointiin hurahtaneet suomalaiset rynnistivät poikkeuksellisin luvuin rautakauppoihin. Rakennuslehti kertoi huhtikuussa, että vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä kasvua kertyi 3,8 prosenttia. Eniten myyntiä kasvattivat liki kahdeksalla prosentilla sisustustarvikkeet.

Enemmän ostoksia verkkokaupassa

Selkeimmin suomalaisten vähentynyt vierailu kivijalkakaupoissa on kanavoitunut verkkokauppoihin. Verkkokauppa.comin tulos ennen veroja kasvoi huhti–kesäkuussa 4,0 miljoonaan euroon, kun se viime vuonna vastaavana aikana oli 0,2 miljoonaa euroa tappiolla.

– Covid-19-pandemialla oli vaikutuksia markkinaan: etätyöskentely ja muutokset kuluttajakäyttäytymisessä kasvattivat kysyntää useissa tuoteryhmissä, Verkkokauppa.comin toimitusjohtaja Panu Porkka kertoi yrityksen osavuosikatsauksessa.

Mökkien ja pääkaupunkiseudun ympäryskuntien asuntojen kysyntä lisääntyi

Vaikka tutkimusjohtaja Timosen mukaan on liian aikaista puhua trendistä, paisuttivat pääkaupunkiseudulla keväällä lisääntyneet tartunnat myös ympäryskunnissa sijaitsevien asuintalojen menekkiä.

Käsi kädessä kasvoi mökkikauppa. Suomen Pankki kertoi kesäkuun lopulla, että vapaa-ajanasuntolainoja nostettiin toukokuussa 117 miljoonalla eurolla eli 26 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan.

– Aiemmin ajateltiin, että uudet sukupolvet eivät enää hanki kesämökkejä ollenkaan. Sitä voi ajatella trendinä, että nyt kesämökit säilyttävätkin asemansa Suomessa tai Pohjoismaissa. Uusilla sukupolvilla odotukset kesämökin suhteen ovat aivan erilaiset kuin vanhemmilla polvilla, minkä seurauksena tulee investointeja kotimaahan, Timonen sanoo.

Suljetut rajat elvyttivät kotimaan matkailun

Ravintolapalvelujen ohessa korona-ajan suurimpiin häviäjiin kuuluu matkailuala, jonka kulutus romahti keväällä. Investoinnit kotimaahan näkyivät alkukesästä lisääntyneen kotimaan sisäisen matkailun muodossa.

Osuuspankin korteista ja kulutuksesta vastaava liiketoimintapäällikkö Teemu Korte kertoo varsinkin kotimaisen majoituksen liikevaihdon kasvaneen huimasti.

– Pahimmat koronakuukaudet keväällä oltiin aika lailla nollakäytöllä, mutta nyt ollaan reilusti yli hiihtoloman volyymin. Kotimaan majoituskapasiteetti näyttää olevan korttitapahtumien valossa hyvässä käytössä.

Helsinkiläisen Helena Ruotsalaisen, 38, lapsiperheessä aktiviteetit supistuivat leikkipaikkojen mentyä kiinni. Ravintolaruokaa perhe on tilannut tavallista enemmän verkosta Wolt-sovelluksella. Monien muiden suomalaisten tavoin kodissa alkoivat keväällä sisustustalkoot. Kesällä matkustelu rajoittui ensin kotimaan sisälle Tampereelle ja myöhemmin Tallinnaan.­

Rinnakkaisilmiönä suosiotaan paisutti karavaanariharrastus. Suomen suurimpiin kuuluvan autokauppaketjun Jarmo Rinta-Jouppi Oy:n verkkosivutilastot osoittavat, että matkailuajoneuvojen kysyntä oli kesäkuun aikana jopa 16 prosenttia korkeampi kuin kuukautta aiemmin.

Tätä vastoin normaalien henkilöautojen kysyntä supistui toukokuussa yli puolet edellisvuodesta.

Pääkaupunkiseudun puistot ja liikunta-alueet virkistyivät

Julkisten kulkuvälineiden käyttö on Nordean tuoreimman Koronamittari-selvityksen perusteella edelleen kaukana koronaa edeltävistä lukemista. Viikolla 30 julkisilla matkustettiin lähes 20 prosenttia vähemmän kuin samaan aikaan edellisenä vuonna.

Vantaalainen laadunvalvonnan esimies Eija Hjelm,63, rajoitti maaliskuussa voimakkaasti ruokakaupoissa asiointia. Työpaikan jumpat jäivät, minkä seurauksena lenkkeily lähiympäristössä lisääntyi. Clas Ohlsonista ostettujen säilytyskorien nainen kertoi päätyvän mökkikäyttöön.­

Päivi Timosen mukaan ilmiö on kannustanut suomalaiset etsimään ulkotiloja lähimaastostaan.

– Helsingissä etsittiin ja mainostettiin ihan uudella tavalla puisto-, luonto- ja liikunta-alueita. Tämä voi olla pääkaupunkiseudulla ihan pysyväkin muutos. Suhde lähiluontoon ja kaupunkiin ulkotilana muuttuu, Timonen sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?