”Tienaan yli kaksi kertaa sen, mitä mieheni” – suomalaiset paljastavat, miten raha-asiat on järjestetty, kun toisen tulot ovat isommat - Oma raha - Ilta-Sanomat

”Tienaan yli kaksi kertaa sen, mitä mieheni” – suomalaiset paljastavat, miten raha-asiat on järjestetty, kun toisen tulot ovat isommat

Julkaistu: 12.7. 13:50

Juristit muistuttavat, että avioehto ja usein myös testamentti ovat tärkeitä aivan kaikille naimisiin aikoville.

Minä olen aina tienannut enemmän kuin mieheni. Nyt, kun hän jäi huhtikuussa työttömäksi koronapandemian myötä, tienaan huomattavasti enemmän kuin hän. Meillä rahat ovat yhteisellä tilillä, josta ensiksi maksetaan laina (joka on jo melkein lopussa) sekä laskut. Osa siirretään säästöön. Nyt säästämme vähemmän kuin aiemmin, sillä tulot putosivat miehen työttömyyden myötä. Loput rahat ovat molempien käytössä. Eli suurempituloisena maksan toki enemmän kuin mieheni.

Näin kertoo eräs Ilta-Sanomien lukija verkkokyselyssä, jossa selvitettiin kokemuksia siitä, kun puoliso tienaa selvästi enemmän tai vähemmän kuin itse.

Avioliitto ja jopa avioero voivat sujua sopuisasti, vaikka toinen osapuoli olisi miljonääri ja toinen rutiköyhä – yleensä tämä kuitenkin edellyttää yhtä asiaa: pitää sopia hyvissä ajoin ja kirjallisesti, mikä omaisuus on yhteistä ja mikä kummankin omaa. Näin sanovat Ilta-Sanomien haastattelemat perhe- ja perintöoikeudellisiin asioihin erikoistuneet juristit.

 Tämä toimii hyvin eikä riitoja rahasta ole, vaikka vaimo pystyy säästämään paljon enemmän rahaa kuin minä.

Avioehto ja tapauskohtaisesti myös testamentti ovat tärkeitä aivan kaikille naimisiin aikoville, juristit muistuttavat. On myös ymmärrettävä sopimusten sisältö.

– Aivan liian usein tulee esiin tilanteita, joissa on omatoimisesti tehty avioehto tai testamentti, mutta laadittujen asiakirjojen vaikutuksia ei ole ymmärretty oikein, OP Helsingin lakiasiainjohtaja Tuomas Aulanko sanoo.

Aulanko ja omassa asianajotoimistossaan työskentelevä asianaja Sanna Svahn tietävät kokemuksesta, että usein riitaa tulee siitä, onko puolisolla avio-oikeus toisen puolison avioliiton aikana saamaan perintöön, hänen yritystoimintaansa tai muuhun vain toisen puolison nimiin kirjattuun omaisuuteen.

Lähtökohtaisesti esimerkiksi yritystoiminta tuottoineen kuuluu avio-oikeuden piiriin eli se otettaisiin avioerossa huomioon puolisoiden omaisuutta laskettaessa ja tasattaessa. Sekä perinnöt että yritykset kannattaa siksi suojata kattavasti avioehdolla.

 Vaimo tienaa omat menonsa ja käärii lapsilisät taskuihinsa, mutta ei maksa asumisesta oikeastaan mitään.

Oikeusoppineet muistuttavat myös siitä, että juridisesti avioliitto on yhä taloudellinen sopimus eikä tunneliitto. Avioliittoon kuuluu keskinäinen elatusvelvollisuus. Avoliitossa elatusvelvollisuutta ei ole.

Niitäkin tapauksia on, joissa varakkaampi puolisoista vaatii pitkän avioliiton loppumetreillä, ettei yhteisestä sopimuksesta pitkään kotona olleella puolisolla tulisi olla mitään oikeutta pelkästään toisen puolison rahoilla hankittuun omaisuuteen.

– On kovin surullista, ettei toisen puolison panostusta kodin- ja lastenhoitoon usein arvosteta millään tavalla, vaikka juuri se on mahdollistanut toisen työssä käymisen ja varallisuuden kerryttämisen, Svahn sanoo.

Tällaisessa tapauksessa varattomamman puolison kannattaa harkita tarkkaan, solmiiko täysin poissulkevan avioehtosopimuksen.

Aivan jokaiselle pariskunnalle Aulanko ja Svahn antavat sen neuvon, että kannattaa pohtia hyvissä ajoin, mitä omaisuutta ja ketä henkilöitä halutaan eri tilanteissa suojata.

Erityisen tärkeää huolellinen tilanteen kartoittaminen on uusperheissä. Toivottu lopputulos edellyttää monesti sekä avioehtoa että testamenttia.

Näin suomalaiset kertoivat kokemuksistaan:

Tienaan enemmän ja maksan myös käytännössä kaikki elämiseen liittyvät menot (asuminen, ruokaostokset jne). Sitä varten tehtiin myös aikoinaan avioehto – eli mikä on minun myös pysyy minulla (asunto) ja mikä on hänen pysyy hänellä. Vaimo maksaa vain omat matkalippunsa sekä vaateostoksensa. Tämä toimii hyvin eikä riitoja rahasta ole, vaikka vaimo pystyykin säästämään paljon enemmän rahaa kuin itse pystyn. Eipä se haittaa.

Minä tienaan hieman yli kaksi kertaa sen, mitä mieheni. Kuulumme molemmat ylimpään tuloluokkaan. Minä maksan asuntolainan ja laskut. Eläminen ja hankinnat maksetaan sen mukaan, kuka sattuu käymään kaupassa. Emme ole sopineet mitään erityistä järjestelyä rahan suhteen, eikä ole koskaan ollut riitaa aiheesta, mutta johtunee siitä, että kummallakin on hyvät tulot.

 Eiköhän se avio-/avoliiton periaate pidä olla, että varat ja velat ovat yhteiset.

Aikaisemmin tienasin moninkertaisesti vaimon ansioiden verran, mutta nyt asiat ovat kääntynyt toisen päin. Onni ja haasteet ovat meillä yhteiset, samaten tulevaisuus. Meillä on yhteinen elämä ja sitä myöten yhteinen tili.

Vaimo on hoitanut kotia ja lapsiamme. Hänellä ei ole tukitulojen lisäksi muita tuloja. Eletään yhteisellä tilillä. Säästöjä ei jää, mutta elellään.

Vaimo tienaa huomattavasti enemmän kuin minä, useamman tonnin enemmän kuussa. Ja mikäs siinä. Itse arvostan enemmän vapaa-aikaa kuin rahaa. Ruokamenot yms jaetaan tasan. Muuten molemmat hoitavat omat asiansa.

Tienaan selvästi enemmän kuin vaimo, mutta myös maksan enemmän (oikeastaan kaikki asumisen kustannukset). Vaimo on työssä ja tienaa omat menonsa sekä käärii lapsilisät taskuihinsa, mutta ei maksa asumisesta oikeastaan mitään. Ostan lapsille harrastusvälineet, samoin itselleni. Enpä jaksa valittaa, kun pärjään ihan hyvin. Rahaa ei ole liikaa, mutta riittävästi, saan säästöönkin jonkin verran. Avioehtoa ei tullut tehtyä, mutta toisaalta molempien omaisuus on aika samoissa, joten kaipa sitä eron sattuessa vaimonkin omaisuus menisi puoliksi.

Ansioni ovat noin kaksi kertaa vaimoni ansioiden verran. Meillä on vaimon kanssa yhteinen tili, jolle on molemmilla kortti. Ei ongelmia, kun avioliiton solmimisen myötä meistä tuli ”me”.

Avoliiton aikana mies tienasi hyvin. Minä opiskelin, mies maksoi lähes kaiken. Naimisiin mentyämme hän jäi lopulta työttömäksi, kun taas minä sain vakituisen työpaikan. Meillä on omat tilit ja molemmilla käyttöoikeus toisten tileihin. Mies maksaa lainanlyhennyksen ja minä loput laskut, elämisen, lapsien tarpeet yms. Rahat loppuvat yleensä ennen tilipäivää, mutta pärjätty on toistakymmentä vuotta.

Ollaan noin 40-vuotias pari. Ollaan lähipiirin harvinaisuus, koska meillä on vain yksi tili, minne menevät kaikki tulot. Tällä hetkellä mies tienaa 6000 euroa/kk ja minä 3100 euroa/kk. Tulot ovat vaihdelleet vuosin varrella. Ollaan myös molemmat oltu välillä työttömiä. Rahasta ei ole riidelty. Ollaan oltu 16 vuotta naimisissa ja meillä on kaksi lasta.

Eiköhän se avio-/avoliiton periaate pidä olla, että varat ja velat ovat yhteiset. Se on rakkautta! Muunlainen systeemi ei toimi. Minä töissä ollessani tienasin yli kaksinkertaisesti vaimooni nähden. Vielä eläkkeelläkin on suurinpiirtein sama tulosuhde. Aina ovat olleet kaikki rahat ja omaisuus yhteisiä. Tilikin on yhteinen ja molempien käytössä. Jo 47 vuotta yhteistä rakkauden täyttämää elämää.

Oheiset kertomukset on poimittu Ilta-Sanomien verkkokeskustelusta.

Onko sinulla kokemuksia isoista tuloeroista parisuhteessa? Miten olette raha-asiat järjestäneet? Voit keskustella oheisessa kommenttiosiossa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?