Kaksi äitiä, kaksi tapaa hoitaa lastenhoidon tulonmenetyksiä - Oma raha - Ilta-Sanomat

Hanne laski menettävänsä perhevapailla 20 000 euroa vuodessa, puoliso maksoi hänelle hyvityksiä – Nina tasasi tuloja sijoituksilla

THL:n mukaan suomalaiset äidit käyttävät käytännössä kokonaan jaettavat vanhempainrahapäivärahat. Oikealla Hanne Kettunen ja vasemmalla Nina Nordlund.

Julkaistu: 4.7. 14:18

Paljonko lapsen hoitaminen kotona näkyy kotiin jäävän kukkarossa? Saako siitä puhua puolisolle?

Sanna Marinin (sd) hallituksen tavoitteena on saada läpi pitkään vatvottu perhevapaauudistus. Keskeisenä tavoitteena on jakaa lapsenhoitovastuuta tasaisemmin vanhempien kesken lisäämällä isien perhevapaita.

Sitä tarvitaan, sillä äidit kantavat yhä päävastuun lastenhoidosta.

Konsulttina työskentelevä Hanne Kettunen on vanhempainvapaalla kolmannen lapsensa kanssa. Kettunen ja hänen puolisonsa tekivät kahden ensimmäisen lapsensa perhevapaiden aikana omanlaisensa järjestelyn.

Pariskunta laski, paljonko kotona lapsen kanssa oleva menetti palkassaan ja puolitti summan. Kettusen puoliso maksoi tälle puolikkaan hyvityksenä palkanmenetyksestä.

Hanne Kettusen mielestä kotiin jäävän tulomenetysten tasajako on reilua, olipa kyse äidistä tai isästä.

Kettunen on laskenut, että vuosi kotona lapsen kanssa tuli maksamaan hänen palkallaan noin 20 000 euroa menetetyissä tuloissa ja eläkekertymässä. Kettunen huomauttaa kuitenkin, ettei omalle lapselle annettua aikaa voi tietenkään laskea rahassa, mutta kotiin jäävän tulonmenetys on todellinen ongelma.

Vaikka askelma oli karkea arvio ja puolitosissaan tehty, summa on havainnollistava. Mitä useampi lapsi, mitä pidempiä kotonaoloaikoja ja mitä suurempi palkka, sitä merkittävämmästä tulonmenetyksestä kotiin jäävän kohdalla on kyse.

Bloggari ja talousvalmentaja Nina Nordlund kehuu Kettusen perheen järjestelyjä.

– Kuulostaa tosi fiksulta mallilta. Sitten jos vielä laittaisi sen erotuksen sijoituksiin, jolloin se kerryttäisi vielä äidin varallisuutta tai eläkeiän turvaa.

Raha-asioista pitää puhua

Kettusen mukaan heillä asiasta oli helppo sopia. Hän ei enää edes muista kumpi hyvitystä alkujaan ehdotti. Pariskunnalla on pitkä seurusteluhistoria ja samantapainen koulutus- ja työura.

– Pyörittelimme erilaisia vaihtoehtoja, mutta siitä ei ollut kysymystäkään, etteikö asia olisi ollut yhteinen.

– Meillä on muodostunut samanlainen tapa ajatella ja puhua rahasta. Ongelma, miksi rahasta on usein vaikea puhua, on se, että se nähdään herkästi – vähän kärjistäen – ihmisen arvoa mittaavana. Jos saat vähemmän rahaa, et ole yhtä arvokas.

– Myös rahankäyttö johtaa helposti riitoihin, toinen tuhlailee, toinen pihistelee.

Myös Nordlund on miettinyt, miksi rahasta riidellään niin usein parisuhteissa ja sitä, miksi rahasta on yhä monien vaikea puhua.

– Monelle naiselle voi olla vaikea sanoa miehelle, että voisitko kompensoida lastenhoitoaikaa. Rahaan ja vaurastumiseen liittyy ylipäätään myös yhä ajatusta, että niistä ei sovi puhua.

Toisaalta myös rahanpuute luo jännitteitä ja stressiä, mikä vaikeuttaa puhumista.

Nordlundin mukaan luonteva hetki sopia asioista on jo ennen lasten hankintaa. Siitä, mitä molemmat ajattelevat kasvatuksesta, perheen tulotason tippumisesta ja miten kotiin jäävän osapuolen tulotasoa voisi kompensoida.

– Lasten hankinta on kuitenkin yhteinen projekti.

Myös naisten perinteinen lastenhoitovastuu on yhä syvälle juurtunut normi, vaikkakin tilanne on tasaantunut selvästi viime vuosina.

Äitiyteen ja lastenhoitoon liittyy myös herkkiä arvokysymyksiä, joiden yhteydessä niiden rahallinen arvottaminen voi tuntua epäsopivalta.

– Voi myös olla, että näitä keskusteluita ei vaan tajuta käydä, vaikka mitään arvokysymyksiä ei edes olisi, Kettunen huomauttaa.

Asuntosijoituksilla kompensaatiota

Myös Nordlundilla on puolisonsa kanssa kolme lasta. Nordlundin puoliso käytti kaikki saamansa isyysvapaat, mutta koska tämä tienasi enemmän, pariskunta katsoi Nordlundin kotiin jäännin taloudellisesti järkevämmäksi.

Nordlundin tulonmenetyksiä pariskunta päätyi tasaamaan asuntosijoituksilla molempien nimiin. Vuokratuotot jaetaan tasan, mikä tasaa kotonaoloajan ansion menetyksiä, kun Nordlundin panos asuntosijoituksiin oli aikanaan pienempi kuin puolison.

Nina Nordlund kannustaa perheitä avoimeen rahakeskusteluun.

– Ajatus kypsyi vuosien saatossa, ei vielä ensimmäisen tai toisen kohdalla. Kolmannen lapsen jälkeen tuli ajatus, että sijoittaminen olisi hyvä tapa turvata tulotasoani.

– Näen, että sijoitusasunnot ovat minulle hyvää eläketurvaa. Vaikka olen ollut kotona melko lyhyitä pätkiä, kyllä kolme lasta näkyy eläkekertymässä.

Sijoittamisen lisäksi Nordlund laittoi puolisonsa kanssa tulojaan yhteiselle tilille niin, että enemmän tienannut puoliso maksoi juoksevia menoja suhteessa enemmän. Sekin tasasi tuloeroja.

Myöhemmin he päättivät erottaa selvemmin tulojaan omille tileille.

Hallitus valmistelee uudistusta valmistellaan niin sanotun Ruotsin mallin pohjalta. Nordlund sanoo, että heidänkin perheessään mies olisi ehdottomasti halunnut käyttää oman kiintiönsä täysimääräisesti, jos sellainen olisi aikanaan ollut käytössä.

Nordlund pitää valitettavana sitä, että lastenhoidon pätkät vaikuttavat lumipalloefektin tavoin naisten taloudelliseen asemaan.

– Eläkkeet jäävät pienemmiksi ja joudut työuraa edistämään vähän takamatkalta suhteessa miehiin.

Suomalaiset isät Pohjoismaiden hännillä

Vaikka yhä useampi isä jää nykyään kotiin, pohjoismaisessa vertailussa suomalaiset isät ovat vanhempainvapaiden käytön hännillä.

Hallitus esittää niin kutsuttua 1+7+7-perhevapaamallia. Molemmille vanhemmille tulee samanpituinen noin 27 viikon vapaakiintiö, josta vain 11,5 viikkoa voi siirtää toisen käytettäväksi siihen asti kun lapsi täyttää kaksi vuotta.

Nykyisin isän vapaakiintiö on yhdeksän viikkoa.

Molemmat naiset kannattavat perhevapaauudistusta. Kettunen ei jaksa uskoa ajatukseen perheiden valinnanvapaudesta vaan kannattaa korvamerkittyjä vapaita.

– Tällä hetkellä ihmiset eivät valitse puhtaasti itse, vaan myös tottumuksen ja kulttuurin painolasti ajaa naisia jäämään kotiin.

– Tilanteen voi kääntää niinkin päin, että miksi isillä ei olisi oikeutta kokea tätä arvokasta ja ainutlaatuista aikaa lasten kanssa. Minullakin on ollut vähän huono omatunto, että olen saanut olla niin paljon lasten kanssa ja mies vain joitakin kuukausia. Sekin on epäreilua.

Miten teidän perheessänne on otettu taloudellisesti huomioon se, jos toinen puolisoista jää pidemmäksi aikaa kotiin? Ota yhteyttä toimitukseen: elina.ranta@sanoma.fi.

Faktaa isien perhevapaista

  • Viidennes isistä ei edelleenkään pidä yhtään perhevapaata. Naiset käyttävät 98 prosenttia vanhempien kesken jaettavista vanhempainrahapäivistä.

  • Epäoikeudenmukaiseksi koettu työnjako aiheuttaa riitoja puolisoiden kesken. Tanskalaistutkimuksen mukaan vanhempien eroriski oli suurempi, jos isä ei pitänyt perhevapaata eikä osallistunut jokapäiväiseen lastenhoitoon.

  • Ruotsalaistutkimuksen mukaan perhevapaan koettiin lähentävän isän ja lapsen suhdetta, mikä näkyi esimerkiksi siten, että lapsi haki lohtua yhtä lailla isän sylistä.

  • Isän perhevapaalla on myönteisiä vaikutuksia myös isään. Lapsen kanssa vietetty aika lisäsi isän onnellisuutta ja toi tauon työelämästä.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastot ja blogi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?