Kultakuume iski rajusti suomalaisiin – ”Piti tarkistaa, ettei kukaan ole hakkeroinut järjestelmäämme” - Oma raha - Ilta-Sanomat

Kultakuume iski rajusti suomalaisiin – ”Piti tarkistaa, ettei kukaan ole hakkeroinut järjestelmäämme”

Julkaistu: 1.7. 13:51

Kulta kiinnostaa suomalaisia nyt niin myynnin kuin ostamisen kannalta. Koronapandemian iskettyä kysyntä oli rajua, kunnes se rauhoittui kesäkuussa. Nyt kysyntä on taas virkistynyt. Asiantuntija kertoo, mitä kultaan sijoittaessa tulee huomioida.

Kansainvälinen koronapandemia on korottanut kullan hintaa ja investointipankki Goldman Sachs on arvioinut, että kullan hinta voi kiivetä vielä ennätykselliseen 2 000 dollariin unssilta.

Kullan hinnannousun taustalla on pelko viruksen toisen aallon iskemisestä. Hinta ehtikin olla laskusuunnassa kesäkuun alussa, mutta sittemmin se on noussut jälleen.

Kulta kiinnostaa myös Suomessa, kertoo K. A. Rasmussenin Suomen toimitusjohtaja Niklas Sundman. Tällä hetkellä gramma kultaa maksaa hieman yli 50,5 euroa. Hintaan vaikuttaa myös kullan muoto: pieni harkko vaatii enemmän työtä ja maksaa siis kokoonsa nähden grammalta isoja harkkoja enemmän.

Varsinkin rajoitusten oltua kireimmillään maalis-, huhti- ja toukokuussa, kullan ostaminen ja myynti olivat Rasmussenilla hyvin vilkasta.

– Ensimmäisenä päivänä kun tulin töihin, piti tarkistaa, ettei kukaan ole hakkeroinut järjestelmäämme. Niin paljon siellä oli yhteydenottopyyntöjä, Sundman kertaa tapahtumia 16. maaliskuuta.

Kesäkuussa myynti hiljeni sitä mukaan, kun rajoituksia purettiin, mutta kun puheet toisesta aallosta palasivat kansainväliseen keskusteluun, on mahdollista että kysyntä nousee jälleen.

Ihmisiä kiinnostavat nyt niin kullan myyminen kuin ostaminenkin. Osa myyjistä myy kultaa nyt innoissaan, kun siitä on saatavissa ennätysmäisiä hintoja.

Sundmanin mukaan moni tyhjentääkin piironginlaatikoitaan samaan tapaan kuin viimeksi kullan hinnan ollessa korkealla.

Toisaalta osa myyjistä puolestaan myy finanssikriisin aikana hankkimiaan kultaharkkoja, kun hinta on viimein ylittänyt finanssikriisin aikaisen hintahuipun.

  • Jos grafiikka ei näy, voit katsoa sen tästä.

Ostajia puolestaan kiinnostaa ”turvasatama”. Sundman muistuttaa, että kautta historian kulta on ollut suosiossa varsinkin epävarmojen talouden tuulten puhkuessa. Koronan myötä kultaa ei meinattu saada tarpeeksi Suomeen vastaamaan kotimaiseen kysyntään.

– Kauppakriisien keskellä kulta on aina säilyttänyt arvonsa tai itse asiassa jopa nostanut arvoaan. Ne, joilla on varaa lukita rahaa, ovat ostaneet kultaa.

Sundman pitää uskottavana, että kullan hinta jatkaa vieläkin nousuaan. 2 000 dollarin unssirajaa hän pitää täysin uskottavana.

– Aikoinaan kun ennustettiin, että 1 500 dollaria rikkoutuu, moni oli epäluuloinen. Nyt on nähty, mitä markkinavoimat voivat poikkeusaikoina tehdä, niin en olisi yhtään yllättynyt jos nähdään 2 000 dollarin ylitys.

Sundman uskookin, että vielä on hyvä aika sijoittaa kultaan, mikäli haluaa turvata osan varallisuudestaan. Ainakaan heti kullan arvo ei hänen mukaansa laske.

– Kulta on osoittautunut vähintään pitävänsä arvonsa ja vuosikymmenien saatossa myös moninkertaistunut ostoarvoltaan. Eli jos haluaa osalle rahoistaan turvasataman, kulta on erinomainen instrumentti osana hajautusta, Sundman sanoo.

Osakevälittäjä Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasi ei halua antaa yksiselitteistä neuvoa siitä, kannattaako kultaan sijoittaa vai ei. Se päätös jokaisen pitää tehdä itse.

Jos kultaa aikoo ostaa, tulee muistaa, että se on metalli. Paasi muistuttaa, että kultaa on juuri niin paljon kuin sitä on, eikä sitä voida tehdä lisää keinotekoisesti, kuten rahaa.

Kullan hinta määrittyykin siten täysin sen mukaan, kuinka paljon sille on kysyntää ja kuinka paljon tarjontaa. Jos kultaa runsaasti omistava sijoittaja vapauttaa kultaa markkinoille yhdessä sysäyksessä, kullan hinta todennäköisesti putoaa.

Nyt se puolestaan kipuaa, kun moni etsii paljon puhuttua turvasatamaa sijoituksilleen.

– Kulta ei tuota mitään, ja sen arvonmuutos perustuu puhtaasti siihen, mitä markkinat ovat mieltä kullan hinnasta. Näin ollen se poikkeaa esimerkiksi osakkeista, joista saa osuuden yrityksen luomasta lisäarvosta, Paasi kertoo.

Kullan arvon ennustaminen onkin sananmukaisesti ennustamista, täydellistä spekulointia. Paasin mukaan kukaan ei voi tietää, mihin päin kullan arvo kehittyy ja milloin. Sitä voi toki arvailla markkinoita seuraamalla.

Toisaalta on mahdollista, ettei koronan toista aaltoa tule, markkinat toipuvat ja kullan kysyntä laskee, kun turvasatamalle ei nähdä tarvetta. Toisaalta taas voi käydä niin, että keskuspankkien markkinoille pumppaaman rahan myötä rahan arvo romahtaisi, jolloin kulta toimisi ainoana turvana ja sen arvo nousisi raketinomaisesti.

– Rahan arvo perustuu siihen, että siihen luotetaan. Rahahan on paperia tai bittejä, joten jos joskus kävisi niin, että luottamus johonkin valuttaan menee ja rahan arvo alkaa laskea, kullalla voi mahdollisesti turvata omaisuutensa.

Paasi muistuttaa, että kullan arvo voi myös laskea. Osakemarkkinoiden kaltaista pitkän aikavälin tuottoa kullasta ei pidä odottaa. Kultaan tuleekin sijoittaa järjellä ja hajauttaen.

– Kultaa voi ostaa ja se voi tuoda väliaikaisesti turvaa, mutta sijoittaa tulee vain niin paljon, että pystyy kantamaan myös merkittäviä tappioita.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?