Liikemies salasi tulonsa perheeltään, avioero teki ex-vaimosta miljonäärin: 5 tarinaa suomalaisten kalliista eroista - Oma raha - Ilta-Sanomat

Liikemies salasi tulonsa perheeltään, avioero teki ex-vaimosta miljonäärin: 5 tarinaa suomalaisten kalliista eroista

Julkaistu: 29.6. 13:35

Oikeudessa on ratkottu monenlaisia erokiistoja, joissa kyse on ollut ennen kaikkea rahasta.

Avioerojen omaisuusriidat menevät harvoin oikeuteen, ja vielä harvemmin niissä käydään vääntöä niin isoista summista kuin kesäkuussa, jolloin Turun hovioikeus antoi päätöksensä yritysjohtajan ja tämän entisen vaimon tapauksesta. Toimitusjohtaja luopuu lähes miljoonan euron arvoisesta osakeomistuksestaan maksaakseen tasingon.

Vaikka summat olisivat pienempiä, oikeuteen menevät riidat ovat käyneet usein kalliiksi toiselle osapuolelle. Kokosimme joitakin takavuosien oikeudessa ratkaistuja erotapauksia.

Avioero teki kovapäisestä ex-vaimosta miljonäärin

Jos liikemiehen ex-vaimo olisi pannut nimensä avioeroon liittyvään omaisuuden osituskirjaan, hän olisi menettänyt 1,1 miljoonaa euroa.

Pariskunnan liitto kesti 44 vuotta. Vaimo ei ollut perillä miehensä omaisuuden arvosta, joka koostui muun muassa amerikkalaisen yhtiön osakkeista ja muhevista osinkotuloista.

Pojiltaan isä onnistui törkeällä petoksella viemään yli kaksi miljoonaa euroa, mutta ex-vaimoon kohdistunut teko jäi törkeän petoksen yritykseksi, kun vaimo ei laittanut nimeään osituskirjaan.

Pojiltaan isä vei yrityksen osakkeet alihintaan, sillä pojat eivät tienneet miten firmalla meni. Pojat luottivat isänsä kertomukseen, jonka mukaan osakkeet olivat lähes arvottomia. Tosiasiassa yritys teki kovaa tulosta, ja mies oli saanut muhkeat osingot.

Vaimo oli aina luottanut mieheensä. Vaimolla oli oma tili ja käyttöoikeus yhteiseen tiliin, mutta hän ei päässyt näkemään tilin tietoja.

Vaimo ei tiennyt miehensä bisneksistä eikä tuloista. Hän ei tiennyt sitäkään, että miehen omistamat amerikkalaisyhtiön osakkeet olivat tuoneet 70 000 euron osingot.

Mies yritti taivutella ex-vaimoaan sovintoon, jolla vaimon olisi pitänyt antaa osakkeet miehelle ja vaihdossa vaimo olisi saanut pitää omakotitalon.

Mies salasi avio-oikeuden alaiset tulonsa. Ex-vaimolle selvisi, että mies oli saanut puolen miljoonan osingot ja lähes miljoona euroa osakkaiden lunastussummana.

Liikemies sai käräjäoikeudessa kahden vuoden ehdollisen vankeustuomion. Hovioikeus korotti 72-vuotiaan miehen tuomion viime vuonna kahden vuoden ja kolmen kuukauden ehdottomaksi tuomioksi.

Ex-vaimon tulot nousivat miljoonaluokkaan.

Lapin-majasta kuului puolet tasinkona vaimolle

Vaimo omisti ennen avioliittoa hankkimansa asunnon ja myi sen liiton aikana. Hänelle jäi asuntokaupasta 70 000 euroa. Summasta hän käytti 50 000 euroa pariskunnan yhteisen kotikiinteistön ostamiseen.

Mies omisti jo ennen avioliiton solmimista Lapissa asunnon, jota hän vuokrasi matkailijoille.

Ero tuli, pesänjakaja teki omaisuudesta osituksesta sovittelun ja esitti avio-osuuden ulkopuolisiksi varoiksi kolmasosan miehen Lapin-majasta eli noin 77 000 euroa, kolmasosan majan vuokratuotoista eli 12 000 euroa ja miehen koko eläkevakuutuksen, 6 600 euroa. Pesänjakaja arvioi asunnon noin hinnaksi 230 000 euroa.

Vaimo oli tyytymätön pesänjakajan laskelmaan ja esitti ensisijaisena vaatimuksenaan osituksen sovittelun kumoamista ja vaati käräjäoikeudessa sen muuttamista siten, että kaikki ulkopuolisiksi varoiksi esitetyt lasketaan avio-oikeuden alaiseksi omaisuudeksi.

Vaimo nosti pesänjakajan esityksestä kanteen ja vaati omaisuuden jakamista puolittamisperiaatteen mukaisesti. Olihan pariskunnan yhteiselo alkanut jo ennen avioliiton solmimista ja kestänyt siten yli viisi vuotta, vaimo huomautti.

Mies vastusti kannetta. Hänen mielestään jako oli tehty oikein ja muistutti, ettei vaimo kartuttanut pesän varallisuutta ja hän saisi perusteetonta etua.

Asianajaja sai avio-oikeuden alaisen omaisuuden määräksi 251 400 euroa. Vaimon omaisuuden arvo oli 3 300 euroa ja miehen 248 100 euroa.

Puolisoiden kertomusten perusteella oikeus tuli lopputulokseen, jonka mukaan kumpikin puoliso osallistui yhteisen talouden hyväksi ja omaisuuden kartuttamiseksi.

Oikeus katsoi, ettei ositusta tule sovitella ja kumosi pesänjakajan päätöksen. Oikeus totesi, että kaikki kiistanalainen omaisuus oli avio-oikeuden alasta omaisuutta.

Käräjäoikeus määräsi miehen maksamaan ex-vaimolleen tasinkoa rahana 122 400 euroa tai kiinteistön arvosta 53 prosenttia, jolloin kummallekin jäi saman suuruinen osuus.

Mies joutuu maksamaan kaikki kiistan oikeudenkäyntikulut, jotka ovat noin 31 000 euroa. Hän ilmoitti tyytymättömyytensä ratkaisuun ja hakee valituslupaa hovioikeudelta.

20 vuoden ikäero ja lyhyt liitto – mieheltä lähti puolet kahdesta asunnosta

Iäkäs mies avioitui noin 20 vuotta nuoremman naisen kanssa. Hän suojasi omaisuutensa avioehdolla, koska oli vaimoaan huomattavasti varakkaampi.

Kuusi vuotta kestänyt liitto päättyi eroon. Liiton aikana pariskunta hankki kaksi asuntoa miehen rahoilla, ja omistajiksi merkittiin molemmat puolisot.

Erossa tehty ositus oli miehelle karvas pettymys: ex-vaimo kuittasi puolet asuntojen arvosta, lähes 150 000 euroa.

Mies yritti todistaa, että asunnot kuuluivat vain hänelle eikä omille teilleen lähteneelle nuorikolle. Miehen puheet eivät oikeuden päätä kääntäneet eikä mies pystynyt osoittamaan, että kyse oli vain hänen omaisuudestaan.

Oikeus perusti ratkaisunsa nimiperiaatteeseen: asunnot olivat puoliksi kummankin nimissä ja oikeus katsoi, että kyse oli miehen antamista lahjoista puolisolleen.

Vaimo oli töissä ja oli luopunut omasta asunnostaan. Miehen mielestä vaimo ei kartuttanut tuloillaan pariskunnan yhteistä varallisuutta, vaikka vaimon tulot menivät myös perheen hyväksi.

Liitto oli miehelle toinen. Hän oli täyttänyt jo 70 vihille mennessään. Nuorikko oli 51-vuotias.

Mies vetosi oikeudessa avioehtoonsa, jonka mukaan puolisoilla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, joka oli hankittu ennen avioliittoa.

Mies vaati nimiperiaatteesta poikkeamista. Käräjäoikeus ei muuttanut pesänjakajan esitystä, eikä se muuttunut hovioikeudessakaan. Ex-vaimo sai osansa. Oikeudessa miehelle selvisi, että hän oli ymmärtänyt avioehdon väärin.

Miehelle jäi erossa käteen 13 senttiä

Eroon päättynyt yhteinen taival oli karu hetki miehelle, joka joutui lähtemään pariskunnan yhteisestä kodista lähes pennittömänä. Taskun pohjalla oli vain 13 senttiä.

Erotilanteessa mies odotti 40 000:ta euroa vedoten siihen, että hän oli remontoinut viiden avioliittovuoden aikana yhteistä kotia.

Vaimo oli hankkinut talon, auton ja kodin irtaimistonkin ennen liittoa. Leivänkin hän toi yrityksestään.

Pesänjakaja teki esityksen, ja sen mukaan miehelle ei kuulunut tasinkoa, jota hän niin kovasti odotti. Ex-vaimo oli hankkinut asunnon eikä mies pystynyt osoittamaan, että hän oli millään tavoin kartuttanut pesän varallisuutta.

Hän piti itseään käsistään taitavana remonttimiehenä, mutta ex-vaimo antoi ymmärtää, että remonteista oli enemmän vahinkoa kuin iloa.

Mies moitti avioeron ositusta ja vaati vaimon 80 000 euron varallisuudesta puolikasta. Hänen mielestään pesänjakajan esitys 13 sentistä oli vääryys, vaikka se tosiasiassa oli miehen pesän säästö.

Ex-vaimo vastusti miehen nostamaa kannetta käräjäoikeudessa. Hän oli yksin maksanut kaiken, ja mies oli ollut vuosikauden työttömänä nostaen sosiaalietuja.

Naapuria kuultiin oikeudessa vaimon todistajana. Naapuri oli vuosien varrella nähnyt ex-miehen remonttihommissa vain kerran.

Käräjäoikeus piti pesänjakajan esitystä perusteltuna, ja mies lähti liitosta 13 senttinsä kanssa. Hovioikeus ei jatkokäsittelylupaa myöntänyt.

Sukutilaa jakoon kahdesti, vaikka hovioikeus leikkasikin tasinkoa

Ison sukutilan omaisuutta meni kahdesti jakoon, kun isännän liitot päättyivät eroihin.

Ensimmäisen kerran tilaa jaettiin markka-aikana, kun isäntä joutui maksamaan ex-vaimolleen 400 000 markkaa tasinkoa. Euroissa summa on noin 70 000.

Toinen tasinkokierros tuli vastaan runsas vuosi sitten. Mies meni toisiin naimisiin noin 20 vuotta sitten. Uusi vaimo ei halunnut avioehtoa eikä sitä tehty. Liiton solmimisen aikaan kumpikin oli täyttänyt jo 50.

Yli 70 hehtaarin sukutilan varallisuuden arvoksi pesänjakaja sai 550 000 euroa. Vaimon varallisuuden arvo oli 47 000 euroa, mutta sitä rasitti iso velka.

Pesänjakaja esitti puolikasta varallisuudesta ex-vaimolle, ja käräjäoikeus oli samaa mieltä. Ex-vaimolle oli tulossa 225 000 euroa tasinkoa, koska avioehtoa ei ollut.

Mies vastusti käräjäoikeuden ratkaisua. Hänen näkemyksensä oli, että vaimo vaurastuisi hänen siivellään, sillä vaimon työpanos tilalla oli ollut vähäinen eikä hän ollut kartuttanut yhteistä varallisuutta.

Vaimo oli eri mieltä ja kertoi käyttäneensä omia säästöjään tilan hyväksi ja oli sitä mieltä, että hänen varallisuutensa oli vähentynyt, koska paiski töitä ilman palkkaa.

Mies vei käräjäoikeuden päätöksen hovioikeuteen ja vaati tasingon sovittelua. Hän muistutti yksin kantavansa vastuun elinkeinostaan.

Hovioikeus arvioi avioehdon puuttumisen toisin kuin käräjäoikeus. Se totesi, ettei ehdon puuttuminen estä sovittelua.

Hovioikeuden mielestä normaalein säännöin toimitettava ositus johtaisi isännän kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen ja leikkasi pesänjakajan esityksestä pois 85 000 euroa. Ex-vaimo sai tasinkoa 140 000 euroa.

Miehen lahjatalosta meni erossa puolet vaimolle – syynä pikku moka

Nykyään juristit neuvovat, että lahjakirjaan on järkevää laittaa avio-oikeuden poissulkeva ehto. Ehto suojaa omaisuutta esimerkiksi avioerotilanteessa.

Noin 20 vuoden liitto päättyi eroon. Mies oli saanut äidiltään lahjana 300 000 euron arvoisen kiinteistön omakotitaloineen. Miehen näkemys oli, että se kuuluu hänelle.

Pesänjakajan esityksen mukaan lahjakiinteistö oli avio-oikeuden alaista omaisuutta ja vaimolla oli siihen myös oikeus.

Pesänjakajan esityksestä tuli riita, ja asiaa käsiteltiin raastuvassa. Miehen omaisuuden arvo oli 550 000 euroa ja vaimon 13 000 euroa.

Mies katsoi 83 000 euron tasingon riittäväksi, kun taas pesänjakajan laskelma osoitti 183 000 euroa. Pesänjakaja oli jakoesityksessään alentanut tasingonmaksuvelvollisuutta yhdellä neljäsosalla, 61 000 eurolla.

Käräjäoikeus piti pesänjakajan esitystä oikeana. Oikeus totesi lahjakiinteistön olevan avio-oikeuden alaista omaisuutta, koska lahjakirjassa ei ollut ehtoa, joka olisi rajannut vaimon pois.

Kiinteistöllä oli seissyt pariskunnan yhteinen koti koko avioliiton ajan, mutta miehen mielestä vaimolla ei ollut taloon oikeutta. Käräjäoikeus muistutti, että kummallakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen.

Kun lahjakirjassa ei ollut määräystä avio-oikeuden poissuljennasta, kuului kiinteistö avio-oikeuden piiriin. Hovioikeus sai asian myös käsiteltäväkseen, mutta ratkaisu pysyi muuttumattomana.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?