Nämä asiat jokaisen pitäisi tietää perinnöstä - Oma raha - Ilta-Sanomat

Nämä asiat jokaisen pitäisi tietää perinnöstä

Julkaistu: 13.6. 6:49

Perinnön antamiseen ja saamiseen liittyy monia asioita, joista jokaisen on hyvä olla perillä.

1 Paljon voi antaa myös ilman veroja

Moni luulee, että kaikesta jätettävästä omaisuudesta pitää maksaa verot. Näin ei ole. Lahjoituksia voi tehdä lähipiirille melko avokätisesti ja vieläpä niin, ettei niistä ole mitään veroseuraamuksia.

Yleisesti on tiedossa, että kolmen vuoden välein voi antaa lahjan ilman veroja – kunhan summa jää alle 5 000 euron. Kun antaa 4 999 euroa, ei vastaanottajan tarvitse maksaa lahjaveroa. Kun summa on euron suurempi, menee siitä 100 euroa lahjaveroa.

Jos opiskelevan nuoren kummankin puolen isovanhemmat ovat elossa ja varakkaita ja halukkaita lahjoittamaan omaisuutta, voi samana vuonna saada heiltä yhteensä 19 996 euroa lahjana verovapaasti.

Verojuristi Hanna Silander Veronmaksajain keskusliitosta muistuttaa, että 4 999 euron summan voi lahjoittaa kenelle tahansa, ja verokohtelu on saajalle samanlainen.

– Saaja voi olla oma lapsi, sukulainen tai kuka tahansa tuttava.

Koti-irtaimistoa voi antaa lahjaksi vaikka joka vuosi. Koti-irtaimiston yksittäisen esineen arvon on kuitenkin jäätävä alle 4 000 euron.

– Kun lahjojen arvo ja summat jäävät alle verovapauden rajan, ei niitä tarvitse ilmoittaa verottajalle eikä tarvitse pitää välttämättä mitään kirjaakaan lahjoista, Silander selittää.

Opiskelevien nuorten rahantarve on tunnettu asia. Moni opiskelee toisella puolella maailmaa oppilaitoksessa, jossa lukukausimaksut voivat olla kymppitonneja. Verottaja hyväksyykin verovapaina lahjoina ulkomaille muuttavan opiskelijan lukukausimaksut ja opin­tokulut vuosittain eikä kuluilla ole ylärajaa.

Kuluina hyväksytään muun muassa vuokra, puhelinlaskut ja vakuutukset, jotka lahjanantaja maksaa laskuja vastaan eikä niin, että summa annetaan rahana suoraan opiskelijalle.

Lahjan saajan on muistettava lahjojen yhteenlaskusääntö. Kun samalta lahjoittajalta saa useita rahalahjoja kolmen vuoden sisällä, lasketaan lahjojen yhteisarvo. Saaja joutuu maksamaan lahjaveroa, jos summa nousee 5 000 euroon. Tästä voi olla seurauksena se, että verovapaana saatu lahja muuttuukin veronalaiseksi.

2 Ennakkoperintö ei ole ongelmaton

Vanhemmat antavat usein rintaperillisille jo elinaikanaan omaisuutta, joka voi olla arvoltaan suurtakin. Verotuksellisesti kyse on lahjasta tai ennakkoperinnöstä. Ennakkoperintö ei ole verotusmielessä ongelmaton.

Veronmaksajain keskusliiton verojuristi Tuomo Lindholm muistuttaa, että ennakkoperinnöstä menee heti vero. Kyse on lahjaverosta. Siitä on tehtävä verottajalle ilmoitus kolmessa kuukaudessa. Verokäsittely kestää keskimäärin kuusi kuukautta, mutta joskus päätös voi tulla jo muutamassa viikossa.

– Ennakkoperintö otetaan huomioon, kun perintö jaetaan lopullisesti. Yleensä ennakkoperintö kiristää ajasta riippumatta myös perillisten perintöveroa, Lindholm kertoo.

Lopullisessa perinnönjaossa ennakkoperintö vähennetään saajansa perinnöstä, jotta perillisten tasapuolinen kohtelu toteutuisi. Ennakkoperintöä vähennettäessä omaisuus arvostetaan miltei poikkeuksetta vastaanottohetken arvoon.

Perintöveroa maksetaan, kun verotettavan osuuden arvo on vähintään 20 000 euroa, mutta lahjaveroa jo, kun arvo on 5 000 euroa.

Lahjavero ei koske alle 5 000 euron lahjaa. Jos sama henkilö antaa kolmen vuoden sisällä useita lahjoja samalle lahjansaajalle, lahjat lasketaan kuitenkin yhteen 5 000 euron rajaa tarkasteltaessa.

Alle 5 000 euron summaa ei tarvitse ilmoittaa verottajalle eikä sitä myöhemminkään perintöverotuksessa noteerata, jos lah­jan antaja elää kolme vuotta. Jos lahjanantaja kuitenkin kuolee ennen kuin lahjan antamisesta on kulunut kolme vuotta, perillisen tai testamentinsaajan alle 5 000 euron lahja on kuitenkin ilmoitettava perunkirjassa.

Ennakkoperinnön antamisessa on yleensä kyse siitä, että jälkeläinen tarvitsee elämäntilanteessaan varoja ja siksi vanhemmat päätyvät ennakkoperintöön. Ennakkoperinnöksi nimeämistä vältetään monesti taas perintöverosyistä. Kun on tehty lahjakirja eikä kyse ole ennakkoperinnöstä, silloin omaisuuserä ei tule enää vastaan lopullisessa perintöverotuksessakaan, ellei antajan kuolema tule kolmen vuoden kuluessa.

– Kun jokainen perillinen saa vanhemmiltaan yhtä paljon elinaikana, niin silloin kaikki ovat yleensä samalla viivalla.

– Toivottavaa olisi, että omaisuus olisi sellaista, että arvonnousua ajatellen aika kohtelisi perillisten saamia omaisuuksia samalla tavoin. Näin perilliset olisivat perinnönjaon hetkellä tasa-arvoisessa tilanteessa, Lindholm kertoo.

On tapauksia, joissa ennakkoon annettua perintöä on seurannut vakava sisarusten välinen sukuriita, jota eivät vanhemmatkaan ole pystyneet paikkaamaan.

Eräässä tapauksessa vanhemmat antoivat kahdelle lapselleen ennakkoperinnöt 1990-luvulla. Toinen sai tukun Nokian osakkeita ja toinen kesämökin.

Kukaan ei voinut tuolloin arvata, mitä tapahtuu Nokian osakkeelle. Sen arvo nousi vuodesta 1992 kesään 2000 noin 400-kertaiseksi – satasen sijoitus muuttui 40 000 euroksi.

Nokiaa ennakkoperintönä saaneesta tuli miljonääri. Kesämökin omistajan oli tyydyttävä osaansa ja laitettava matoa koukkuun saadakseen särkiä laiturin nokasta.

Yksiselitteistä vastausta kysymykseen, kumpi kannattaa – ennakkoperintö vaiko lahja – ei ole. Asia vaatii yleensä tapauskohtaista harkintaa ja mahdollisesti muidenkin papereiden miettimistä kuten esimerkiksi testamentin.

3 Rintaperillisellä on oikeus lakiosaan

Vanhemmat voivat tehdä testamentin ja määrätä, että osa heidän omaisuudestaan menee jollekin muulle kuin rintaperillisille. Testamentilla ei saa kuitenkaan loukata rintaperillisen lakiosaa. Lakiosa takaa perilliselle oikeuden vanhempiensa jättämään perintöön. Lakiosa on puolet siitä omaisuudesta, johon perillinen muutoin olisi oikeutettu.

Jos perillisiä on kolme, ilman testamenttia jokainen saisi yhden kolmasosan. Lakiosan suuruus esimerkkitapauksessa on kuitenkin yksi kuudesosa eli puolet kolmasosasta.

Heinolan ja Lahden alueella asianajajana vuosikymmeniä toiminut Juha Untamo muistuttaa, että lakiosaa ei saa, jos perillinen ei vaadi sitä.

– Vaatimus on esitettävä kuuden kuukauden sisällä siitä ajankohdasta laskettuna, kun perillinen on saanut tiedon testamentista.

– Ja jos perillinen ei itse sitä vaadi, jäävät lapsenlapsetkin osattomiksi ja koko sukuhaara menettää oikeuden lakiosaan.

Untamo muistuttaa, että perillinen voi luopua lakiosastaan ja perinnöstään myös verotuksellisista syistä. Se tarkoittaa, että hänen sijaansa perillisasemaan tulevatkin hänen lapsensa, jolloin säästyvät yhden sukupolven osalta perintöverot.

– Perintöä ei ole pakko ottaa vastaan, jos sitä ei halua, Untamo selittää.

Luopuminen on tehtävä kirjallisesti eikä luopuja voi esittää, kenelle omaisuus menee. Yleensä luopuminen ilmoitetaan perunkirjoituksessa.

Perillinen voi menettää lakiosan myös sillä perusteella, että vanhemmat tekevät hänet perinnöttömäksi testamentilla. Perintö voi jäädä saamatta, kun perillinen on käyttäytynyt kunniattomasti tai loukkaavalla tavalla perittävää kohtaan. Perintö menee myös, jos perijä on surmannut perittävän.

Perinnöttömäksi tekeminen on harvinaista. Oikeuskäytännössä perinnöttömäksi tekemisen kynnys on varsin korkea.

Harvinaista ei silti ole, että vanhemmat yrittävät tehdä lapsensa perinnöttömäksi ja haluavat jättää hänet ilman lakiosaa joskus erikoiselta kuulostavista syistä.

– Voi käydä esimerkiksi niin, että perillisen puoliso ei ole vanhempien mieleen, ja oma lapsi halutaan siksi jättää ilman perintöä. Vaatimus ei mene lävitse, ja yleensä perittävät lopulta ymmärtävät, miksi näin on.

Kaikkein vahvin lakiosaan liittyvä asia koskee leskeksi jäämistä.

– Lesken oikeus puolisoiden yhteiseen kotiin menee lasten lakiosan edelle.

Lesken ei tarvitse myydä perheen yhteistä kotia, vaan hänellä on oikeus jäädä leskeksi tultuaan asumaan kotiinsa ja lasten on odotettava tässä tapauksessa lakiosaansa.

– Joskus on voinut käydä niin, että leski on suhteellisen nuori, ehkä saman ikäinen kuin vainajan omat lapset. Sellaisessa tapauksessa lapset voivat joutua odottamaan lakiosaansa todella pitkään, Untamo toteaa.

4 Vainajan velka ei jää perillisten maksettavaksi

Suomi on velkaisten ihmisten maa. Ulosottovelallisia kansalaisia lasketaan olevan jo yli 400 000.

Moni tietää jo etukäteen, ettei perintöä ole tulossa, koska perinnön jättäjällä on vippejä enemmän kuin varallisuutta. Siksi myös moni kuolinpesän osakas pelkää, jääkö vanhempien ottama velka pesän osakkaiden maksettavaksi ja voiko käydä niin, että perillinen joutuu vastuuseen henkilökohtaisesti vanhempiensa veloista.

Pesän osakas ei ole vastuussa vainajan veloista, mutta hän voi joissain tilanteissa joutua vastaamaan niistä. Näin voi käydä, jos perunkirjoitusta ei ole hoidettu määräajassa eli kolmessa kuukaudessa. Vastuu vainajan veloista voi tulla eteen myös silloin, jos pesän osakas antaa vääriä tietoja.

Pesästä maksetaan ensin hautajaiskulut ja pesänselvittäjän palkkio. Seuraavaksi maksetaan vainajan velat ja sitten muut velat. Jos varat eivät riitä velkoihin, jäävät velkojat ilman saataviaan.

– Velka ei tule perillisen hoidettavaksi. Perinnön jättäjän omaisuudesta maksetaan velkoja siihen summaan saakka, mihin varat riittävät, muistuttaa verojuristi Tero Hämeenaho Veronmaksajain keskusliitosta.

Jos pesän osakas on mennyt vastuuseen osasta vainajan velkaa takaamalla sen, hän voi joutua maksumieheksi, jos pesän varat eivät riitä.

Kuolema ei lakkauta velkoja, ja velkojilla on oikeus saataviinsa. Laki määrää, että velat on maksettava ensin pois ja vasta sitten voidaan tehdä perinnönjako.

Perilliset saattavat olla yhtä lailla velkaisia kuin perinnön jättäjäkin. Perillinen voi kuitenkin tehdä luopumisilmoituksen kuolinpesälle tai maistraattiin ennen kuin pesäosuus on ulosmitattu. Kun ylivelkainen luopuja on hoitanut asiansa lainmukaisesti, menee perintö sijaantuloperilliselle, joka vastaa myös perintöveroista. Näin voidaan siirtää tulossa ollut varallisuus seuraavalle polvelle, ja velkojat jäävät kaipaamaan saataviaan.

5 Yksineläjä voi jättää omaisuutensa vaikka kissoille

Jos sinkulla ei ole rintaperillisiä, vanhemmat eivät ole enää elossa, eikä perimysjärjestyksessäkään ole muuta sukua, menee omaisuus valtiolle – ellei testamentilla ole muuta määrätty.

Testamentilla henkilö voi itse määrätä, kenelle tai minne omaisuus menee. Varallisuuden voi jättää ihan kenelle tahtoo, vaikka kissayhdistykselle. Sukulaiset eivät tämän jälkeen pääse rahoihin käsiksi.

Moni yksineläjä on jo nuorena varautunut tulevaan ja tehnyt testamentin. Hyvän ystävän jälkikasvua saattaakin odottaa metsäpalsta tai kesäpaikka.

Testamentilla voi myös etukäteen varmistaa, ettei varallisuus mene ainakaan sellaiselle sukulaiselle, jolle sitä ei halua jättää.

Yleishyödylliset yhdistykset saavat testamentteja usein juuri sinkuilta. Yleishyödyllinen yhteisö toimii nimensä mukaisesti yleiseksi hyväksi aineellisessa, henkisessä, siveellisessä tai yhteiskunnallisessa mielessä.

– Verotuksellisessa mielessä yleishyödyllinen yhteisö ei ole perintö- ja lahjaverotuksessa verovelvollinen ja on siinä mielessä saajana hyvä taho, veroneuvontajohtaja Kati Malinen Veronmaksajain keskusliitosta huomauttaa.

Yksi poikkeus sinkun testamenttiin voi kuitenkin sisältyä, ja se hänen tulee ottaa huomioon testamenttia laatiessaan.

– Jos hän on esimerkiksi saanut vanhemmiltaan testamentilla omaisuutta, vaikkapa kesämökin, jolle vanhemmat ovat testamentissa määränneet toissijaisen saajan sinkun kuoleman varalta, sitä sinkku ei voi testamentata, Malinen huomauttaa.

Eläintä ei voi nimetä testamentin saajaksi, mutta eläinten oikeuksia turvaavat yhdistykset voivat ottaa perinnön vastaan.

6 Perinnön voi siirtää sukupolven ylitse

Moni perii vanhempansa vaiheessa, jossa itse on jo eläkkeellä tai eläkeiän kynnyksellä, ja jälkeläisetkin ovat jo vahvasti elämässä kiinni.

Perinnön voi jättää ottamatta vastaan, jos sille ei ole tarvetta. Omaisuus voidaan näin siirtää yhden tai useammankin sukupolven ylitse.

Menettelystä on luopujalle se hyöty, että ainakin perintöveroista pääsee eroon, kun omaisuus menee lapsenlapselle. Perintöverot maksaa se, joka on lopullinen perinnönsaaja.

Näin omaisuus siirtyy yli sukupolven ja saattaa tulla saajalle juuri sopivaan hetkeen – esimerkiksi lapsenlapselle, joka on juuri opiskeluvaiheessa.

Perinnöstä luopumisella voi olla suurempikin vaikutus perintöveron kokonaismäärään. Jos omaisuus siirtyykin useammalle lapsenlapselle, pienenee veron määrä. Perintöveron maksaminen tulee vastaan vain, jos yksittäisen perillisen saaman omaisuuden arvo on vähintään 20 000 euroa.

– Näin voidaan välttää merkittävästi veroja, jopa välttää verot kokonaan, jos saajia on useampia ja perittävän omaisuuden arvo jää kunkin perillisen osalta alle verotettavan rajan, verojuristi Tero Hämeenaho Veronmaksajain keskusliitosta muistuttaa.

Perinnöstä luopuminen on tehtävä kirjallisesti ja on luovuttava koko perinnöstä. Asia täytyy hoitaa mahdollisimman pian perittävän kuoleman jälkeen ja mielellään viimeistään perunkirjoituksessa.

Jos luopuminen on tehty väärin, voi seurauksena olla kaksinkertainen verotus.

– Luopuja ei voi määrätä, kenelle perintö menee eikä asettaa luopumiselleen muitakaan ehtoja. Jos hän niin tekee, hän joutuu itse maksamaan perintöveron ja lapsenlapsi vielä toiseen kertaan lahjaveron, Hämeenaho varoittaa.

Perinnöstä voi luopua myös tilanteessa, jossa perillisellä on velkoja ja perintö menisi niiden maksuun. Näin omaisuus menee ulosoton sijasta lapsille. Perinnöstä voidaan luopua, jos luopuminen on tehty ennen ulosmittausta.

Voit lukea lisää eläkepäivien tuloihin liittyvistä asioista Ilta-Sanomien Turvatut eläkepäivät -erikoisjulkaisusta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?