Keskimääräinen eläke on euromääräisesti tuplaantunut 1 680 euroon vuodesta 2002, ja sillä myös saa enemmän.
Silti yhä enemmän puhutaan eläkeköyhyydestä. Suuret eläkkeet nostavat keskiarvoa, mutta ilmiön varjoon jää se tosiasia, että noin 600 000 eläkeläistä Suomessa saa maksimissaan 1 300 euron eläkettä.
– Ei pidä katsoa vain eläkesummia. Olennaista on se, että kustannukset nousevat koko ajan, ja se lisää suhteellista köyhyyttä, sanoo Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies.
Eivät ne pienet tulot, vaan ne suuret menot: Koskimies muistuttaa, että asuntolainansa maksanut pienituloinen on aivan eri asemassa kuin edelleen vuokralla asuva eläkeläinen. Pienten eläkkeiden ostovoima laskee, mutta vuokra nousee.
Pahimmassa kurimuksessa ovat ne, joille ei ole kertynyt työeläkettä tai joille sitä on kertynyt vain vähän. He ovat pelkän kansaneläkkeen tai kansaneläkkeen ja takuueläkkeen varassa. Takuueläke varmistaa sen, että jokainen 65 vuotta täyttänyt saa vähintään 834 euroa kuussa.
Vappusatasta ei tullut, mutta 20 euron tasokorotus ja kansaneläkeindeksin korotus nostivat täyttä kansaneläkettä 34 euroa ja takuueläkettä 50 euroa. Edellinen hallitus pienensi kansaneläkkeitä ja jäädytti indeksin, mutta teki tasokorotuksia takuueläkkeisiin.
– (Antti) Rinteen ja (Sanna) Marinin hallitusten tekemät korotukset olivat erittäin tervetulleita. Se oli ensimmäinen askel. Nyt odotetaan, että ennen vaaleja annetut lupaukset täytetään kokonaan, Koskimies sanoo.
Kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd) on sinnikkäästi pitänyt yllä keskustelua niin sanotusta taitetusta indeksistä.
Työeläkkeitä korotettiin aikoinaan palkkaindeksin mukaan, mutta vuonna 1995 tehtiin väliaikainen muutos, jonka mukaan 80 prosenttia määräytyy kuluttajahintojen ja 20 prosenttia ansiotason nousun mukaan.
– Minäkin olin äänestämässä sen puolesta, sillä sen piti todellakin olla väliaikainen, Kiljunen sanoo.
Viime vaaleissa eduskuntaan palannut Kiljunen jätti syksyllä yhdeksän muun kansanedustajan kanssa lakialoitteen, jonka mukaan taitetusta indeksistä siirryttäisiin ”puolivälin indeksiin”, jossa kuluttajahinnat vaikuttaisivat 50 prosenttia, palkkojen nousu toiset 50 prosenttia.
– Eläkeläiset ovat ainoa kansanryhmä, jota köyhdytetään lakisääteisesti. 20 eläkevuoden aikana taitettu indeksi laskee ostovoimaa kolmanneksella, hän ynnää.
Työeläke kohenee selvästi, jos työntekijä jaksaa jatkaa työssään yli varsinaisen eläkeiän.
– Siitä puhutaan, mutta se ei ole välttämättä yksilön haluista kiinni. Potkut saaneen 50–60-vuotiaan on kauhean vaikea työllistyä, vaikka kouluttautuisi uudelleen. Firmat eivät palkkaa vastavalmistunutta 55-vuotiasta sähkömiestä. Puhe työuran jatkamisesta voi siksi syyllistää ja ahdistaa ihmisiä, Gerontologian tutkimusyksikön johtaja Kirsi Lumme-Sandt sanoo.
Häntä huolettaa myös se, millainen eläke kertyy nyky-yhteiskunnan pätkätyöläisille ja nollasopimuslaisille.
– Yleensä eläkeasioita ruvetaan miettimään siinä vaiheessa, kun on jo liian myöhäistä.
Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.
Voit lukea lisää eläkepäivien tuloihin liittyvistä asioista Ilta-Sanomien Turvatut eläkepäivät -erikoisjulkaisusta.
