Eläkevakuutuksesi ei ehkä ole järkevä valinta – tästä on kysymys - Oma raha - Ilta-Sanomat

Eläkevakuutuksesi ei ehkä ole järkevä valinta – tästä on kysymys

Julkaistu: 8.4. 6:15

Noin 700 000 suomalaisella on eläkevakuutus. Onko se järkevä säästötapa vai onko tarjolla parempia vaihtoehtoja?

Vapaaehtoisten eläkevakuutusten kauppaaminen oli aikanaan hurjaa. Vakuutusyhtiöt ja pankit tyrkyttivät niitä asiakkaille ja myivät unelmaa vauraista eläkepäivistä. Purjehtimaan Välimerelle jo 55-vuotiaana, 1990-luvulla saatettiin mainostaa.

Se tepsi. Huippuvuonna 2012 eläkevakuutuksia oli noin 850 000.

1. Mistä suosio?

Vapaaehtoinen eläkesäästäminen oli helppo tapa myös pieni- ja keskituloisille pistää rahaa sukanvarteen pitkäaikaisesti ja kohdennetusti. Veroedut houkuttivat ja niitäkin käytettiin kursailematta markkinoinnissa.

2. Entä nykyään?

Vapaaehtoinen eläkevakuuttaminen on romahtanut. Vuonna 2018 eläkevakuutuksia otti enää vajaat 9 000 yksityistä henkilöä Finanssiala ry:n tilaston mukaan. Huippuvuosina määrä oli kymmenkertainen.

3. Paljonko eläkevakuutuksia on?

Yksityisten ihmisten säästöjä on suosion romahduksesta huolimatta yhä vakuutuksissa kiinni hurjasti: 8,8 miljardia euroa syksyllä 2019. Edelleenkin vakuutuksia on noin 700 000 suomalaisella.

4. Romahduksen syy?

Romahdus johtui lakimuutoksista 2010-luvulla. Säästöjä saa nykyään nostaa aikaisintaan 68-vuotiaana ja nostot pitää jakaa vähintään kymmenelle vuodelle. Rajoituksia perusteltiin sillä, että eläkevakuutukset houkuttelevat varhaiseen eläköitymiseen.

 Verotussääntö on jokseenkin erikoinen. Olisi kohtuullista, että omia eläkesäästöjä voisi alkaa nostaa silloin, kun jää lakisääteiselle eläkkeelle.

Aiemmin veroedutkin olivat runsaampia. Sekä maksujen vähennykset että tuottojen verotus kuuluivat vuoteen 2005 asti ansiotuloverotukseen, kun nykyään tuotoista vähennetään veroja pääomatulojen perusteella. Verohyöty oli aiemmin suurempi.

Myös eläkkeen kokonaisaika määriteltiin uusissa verosäännöissä sellaisiksi, että eläkesijoittaminen ei enää kiinnostanut.

5. Onko verosäännöissä järkeä?

– Verotussääntö on jokseenkin erikoinen. Olisi kohtuullista, että omia eläkesäästöjä voisi alkaa nostaa silloin, kun jää lakisääteiselle eläkkeelle, mutta sinulle lyödään siihen viisi vuotta päälle, sanoo Antti Pöllänen, johtaja LähiTapiolan juridisista palveluista.

– Kun sääntöjä jatkuvasti muuteltiin, asiakkaiden luottamus meni.

Etlan vuonna 2006 julkaistun tutkimuksen mukaan eläkevakuutussäästäjät eivät yleensä nostaneet vapaaehtoisia eläkkeitä ennen lakisääteistä eläkettä.

Pöllänen sanoo, että lisäeläkkeet ovat käytännössä yleensä niin pieniä, että kukaan ei voi niiden varassa jäädä eläkkeelle. Ne tuovat enemmänkin tietynlaista jaksamista työssä, kun tietää, että lisäturvaa on tulossa.

6. Miten sääntömuutokset näkyvät sopimuksissa?

Vanhojen eläkevakuutusten ehtojen ajalta on yhä taattu aikanaan voimassa olleet nosto-oikeudet.

Vakuutusyhtiöt ovat pyrkineet rakentamaan vanhoista eläkevakuutuksista asiakasystävällisiä siten, että 1990-luvulla maksetuilla maksuilla kustannetaan alkupään eläketurvaa, nyt maksetuilla vasta loppupäätä.

– Näin pyrimme rakentamaan tasaista eläketurvaa, Pöllänen sanoo.

Kun verotussääntöjä on muuteltu useampaan kertaan, se tuottaa kuitenkin sopimusten sisällä erilaisia sääntöjä. Ne ovat asiakkaalle vaikeasti hahmotettavia.

– Tiettynä aikana maksetut maksut saa maksaa tiettynä aikana, toiset vasta toisessa iässä, ja kaikkein uusimmat vasta 68-vuotiaana.

7. Kannattaako maksaa yhä?

Mitään yleispätevää vastausta ei ole. Voi miettiä, tuottaako tuote hyötyä muuhun säästämiseen tai sijoittamiseen verrattuna.

Ovatko nykyiset eläkevakuutukset edullisin pitkäaikaisen sijoittamisen tapa hoitopalkkioineen ja kuluineen? Jos katsoo, että näin ei ole, tänä vuonna tulleet osakesäästötilit voivat olla vaihtoehto.

Kustannusten vertailun lisäksi on hyvä huomata, että eläkevakuutus on ehdoiltaan sidotumpi kuin moni muu säästämisen tai sijoittamisen muoto. Jollekin säästäjälle sekin taas voi olla etu.

Moni jatkaa eläkevakuutuksen maksamista, kun on siihen vain tottunut. Vakuutusmaksujen summat ovat tyypillisesti pieniä, kuten 50–100 euroa kuukaudessa.

Verovähennysoikeus on edelleenkin eläkevakuutuksissa, mutta niin myös osakesäästötileissä ja PS-tileissä.

 Irti eläkevakuutuksesta pääsee poikkeustapauksissa.

8. Sijoitus vai vakuutus?

Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen katsoo, että tuotteet ovat enemmänkin pitkäaikaissäästämisen tuotteita, eivät niinkään vakuutuksia.

– Kun eläkettä ei makseta koko elinikää, vaan vain melko lyhyen aikaa, vakuutusturva jää melko heikoksi. Siksi ne eivät ole kovin kiinnostavia.

– Vaikka ne eivät ole selkeitä vakuutustuotteita, silti vakuutusyhtiöillä on monopoli niihin. Tämä on kyseenalaista. Niiden pitäisi keskittyä myymään tuotteita, jotka ovat oikeasti vakuutuksia. Nämä ovat vakuutuksia enemmänkin verojuridisessa mielessä.

9. Maksamisen vaihtoehto?

Irti eläkevakuutuksesta pääsee poikkeustapauksissa. Verosäännöt takaavat poikkeuksellisia nosto-oikeuksia, joita ovat yli vuoden kestänyt työttömyys tai työkyvyttömyys, puolison kuolema tai avioero.

Jos tuottonsa haluaa nostaa ilman edellä mainittuja perusteita, verottaja lätkäisee 50 prosentin veronkorotuksen.

Vaihtoehtoja on siten käytännössä joko jatkaa eläkesäästämistä tai lopettaa maksaminen. Jos lopettaa, vakuutus jää siihen mennessä kertyneine tuottoineen kasvamaan ja odottamaan sopimuksen mukaista nostoikää.

10. Kuoleman sattuessa?

Suomessa lisäeläkevakuutuksiin liittyy pääsääntöisesti aina kuolemanvaraturva, kertoo Finanssiala ry:n johtava lakimies Piritta Poikonen. Turva palauttaa säästöjen määrän edunsaajille kuolemantapauksessa.

Toisaalta sama etu tulee muustakin sijoittamisesta. Perinnöksi jäävät aina säästötilit, osakkeet ja rahastosijoitukset.

– Kuolemanvara juurikin osoittaa, että vakuutusominaisuutta on näissä tuotteissa vähän, koska korvaukset ja maksut ovat samaa luokkaa riippumatta ihmisen eliniästä, Määttänen sanoo.

11. Tarve muutoksille?

Finanssiala on toivonut, että vapaaehtoinen eläkesäästäminen vielä elvytetään ja että nostosäännöistä luovuttaisiin.

Mitään sen suuntaista ei ole valmisteilla. Tällä hetkellä vakuutusyhtiöt tarjoavat tilalle sijoitusvakuutuksia ja pankit uutena vaihtoehtona osakesäästötilejä.

– Olisi hyvä, että markkinoille tulisi myös aitoja eläkevakuutuksia, jotka ovat elinikäisiä, Määttänen sanoo.

12. Miten eläkevakuutus toimii?

Alla oleva kuva näyttää, että sadan euron kuukausisäästöillä saisi 650 euron lisäeläkettä (ennen veroja) kymmenen vuoden ajalta, jos on sijoittanut 30 vuotta.

Koko säästö- ja eläkeajan tuotto on 78 000 euroa.

Tuottoprosentin perusteena on, että oletuksena on 100 prosentin osakepaino, jolloin riskitaso on korkea. Näin siksi, että sijoitusaika on pitkä.

Voit lukea lisää aihepiiristä Ilta-Sanomien Turvatut eläkepäivät -erikoisjulkaisusta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?