Kuinka käy asuntovelallisten koronakurimuksessa - Oma raha - Ilta-Sanomat

Näin koronakriisi vaikuttaa asuntovelkaisiin – tässä ovat plussat ja miinukset

Koronaepidemia vauhdittaa asuntolainojen lyhennysvapaiden kysyntää. Taloussanomat kokosi yhteen asuntovelkojen huolenaiheita ja valonpilkahduksia.

4.4.2020 7:45

Huoli suomalaisten asuntovelallisten lainanhoitokyvystä kasvaa, kun koronaepidemia uhkaa kaataa yrityksiä ja käänsi lomautus- ja työttömyysluvut kiihtyvään kasvuun.

– Keskeistä on, pitkittyykö tilanne eli muuttuvatko toistaiseksi määräaikaiset lomautukset pitemmiksi tai johtavatko ne irtisanomisiin. Jos pandemia ja taantuma pitkittyvät, tilanne on asuntoveloille huolestuttavampi, Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Hanna Putkuri sanoo.

Plussa: Saatavilla lyhennysvapaita

Pankit ilmoittivat maaliskuussa 6–12 kuukauden lyhennysvapaista asuntolainoille, yleisesti ilman järjestelykuluja. Pankki- ja asiakaskohtaisesti voidaan sopia isommistakin joustoista.

Putkuri pitää pankkien tarjoamia lyhennysvapaita merkittävinä helpotuksina asuntovelallisille, jos koronavaikutukset muutoin jäävät lyhyehköiksi.

Lyhennysvapaiden kysyntä on ollut kovaa. Niitä tarjotaan asiakkaille ilman kuluja, jotka normaalisti ovat sadan, parin sadan euron luokkaa.

Säästöpankeissa kysyntäpiikki osui viime ja edellisviikoille. Silloin lyhennysvapaita kysyttiin päivätasolla moninkertaisesti tavanomaiseen nähden.

– Tällä viikolla tilanne on jossain määrin rauhoittunut. Ihmiset reagoivat tilanteeseen alussa hyvinkin nopeasti ja toisaalta koko pankkisektori on tullut vahvasti asiakkaita vastaan, Säästöpankkiryhmän liiketoimintajohtaja Karri Alameri sanoo.

– Lyhennysvapaat eivät olleet mikään yhden viikon erikoistarjous. Nythän pankit ovat lähteneet siitä, että huoli on yhteinen ja joustovaraa tarvitaan pidemmän aikaa.

Vaikka alkupiikki taittui, tarve lainojen maksuaikojen järjestelyille ei vähene, sillä isoja lomautusilmoituksia tulee päivittäin lisää.

– Sinänsä luvut taloustilanteesta eivät ole tasaantuneet vaan pikemminkin yhä heikentyneet.

Nordeassa lyhennysvapaata aikaa on kysynyt lähes 14 000 asiakasta maaliskuun puolenvälin jälkeen. Lyhennysvapaita ovat hakeneet tasaisesti kaikenlaiset asiakasryhmät kaikkialla maassa.

Myös Nordeassa kysyntä on tasaantunut, mutta tarve on yhä nelinkertainen normaalitilanteeseen nähden.

– Määrä on enemmän kuin viime vuonna yhteensä. Koko lainakantaan suhteutettuna puhutaan kuitenkin pienistä prosenteista, Nordean henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Jani Eloranta sanoo.

Miinus: Korkokuluja lisää

On muistettava, että vaikka maksuajan pidennys helpottaa lyhennyksistä selviytymistä, maksuton ei huojennus siltikään ole. Korot juoksevat koko ajan.

Kun lainapääoma ja aika ei vähene lyhennysvapaan aikana, koron maksuaika voi pidentyä, mikä kasvattaa asuntolainan kokonaishintaa.

Plussa: Korot nollassa

Velkaantumista vauhdittanut korkotaso toimii toisaalta hopeareunuksena asuntovelallisille, sillä se pitää lainanhoitokulut matalalla.

– Korkotaso on poikkeuksellisen matala ja helpottaa velanhoitoa, Putkuri sanoo.

– Yleistä korkotason nousupainetta ei varmastikaan nykytilanteessa ole, Alameri sanoo.

Koronnousua ei toistaiseksi tarvitse pelätä. Finanssisektori ja rahoitusmarkkinat, joiden sääntelyä finanssikriisin jälkeen kiristettiin merkittävästi, ovat pysyneet toimintakunnossa. Koronnousu alkaisi uhata asuntovelallisia siinä tapauksessa, että talouskriisi tarttuisi rahoitusmarkkinoille ja pankkeihin, jolloin epäluottamus voisi alkaa nostaa rahan hintaa.

Miinus: Suomalaisilla velkaa ennätysmäärä

Korona iskee suomalaisiin kotitalouksiin tilanteessa, jossa uusia keinoja velkaantumisen hillitsemiseksi pohditaan kuumeisesti. Kotitalouksilla on lainaa historiallisen paljon eli melkein 130 prosenttia suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin.

Taustalla on juuri poikkeuksellisen alhainen korkotaso, mutta myös aiempaa yleisemmät taloyhtiölainat ja kulutusluotot.

Asuntolainojen takaisinmaksuajat ovat pidentyneet samalla, kun viimeisen vuoden aikana niiden kasvutahti nopeutui. Helmikuussa se oli Suomen Pankin mukaan 2,8 prosenttia. Edellisen kerran lainakanta kasvoi tätä nopeammin syyskuussa 2013.

Miinus: Yhtiölainat pimennossa

Jos korona syöksee talouden pitkäkestoisempaan taantumaan, erityiseksi huolenaiheeksi voivat nousta juuri yhtiölainat ja kulutusluotot ja pikavipit. Niiden myöntämisessä ei ole stressitestejä, neuvontaa ja asiakkaiden kokonaistilanteen arviointia kuten asuntolainoissa.

Jos koronakriisi leviäisi laajaksi, työttömyyttä kasvattavaksi taantumaksi, taloyhtiölainoista selviäminen voi alkaa muodostaa erityisen kysymyksen, Eloranta katsoo. Näin siksi että taloyhtiölainat muodostavat kulutusluottojen kanssa päällekkäistä velkaa, jonka läpinäkyvyys on heikkoa.

– Niiden osalta oman talouden kokonaisbudjetin ja kantokyvyn hahmottaminen ei ole yhtä helppoa kuin esimerkiksi pankin myöntämien asuntolainojen, joissa kokonaisuus katsotaan asiantuntijan avulla lävitse.

Miinus: Käyrät jyrkässä nousussa

Yt-neuvottelujen piirissä on jo 333 000 palkansaajaa (2.4), ja lomautettuja oli työ- ja elinkeinoministeriön (Tem) mukaan lähes 60 000. Kesko ja Valio kertoivat perjantaina aloittavansa yt-neuvottelut isoista lomautuksista.

Temin luvuissa ei ole alle 20 henkilöä työllistävät yritykset. Kela odottaa, että yrittäjiä saattaa tulla noin sen luukulle työttömyysturvan hakijoiksi jopa 70 000.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?