Kommentti: Nyt tuli se paha päivä, jota varten sinulla pitäisi olla säästöjä – miten kriisi iskee talouteesi? - Oma raha - Ilta-Sanomat

Kommentti: Nyt tuli se paha päivä, jota varten sinulla pitäisi olla säästöjä – miten kriisi iskee talouteesi?

Miten kriisi iskee sinun talouteesi ja riittävätkö puskurisi? Säästöt ihan perinteisellä pankkitilillä nousivat nyt arvoon arvaamattomaan, kirjoittaa Taloussanomien tuottaja Katja Okkonen.

31.3.2020 17:00

Perinteisesti Suomessa puhutaan säästämisestä pahan päivän varalle, mutta ennen koronakriisiä jotkut sijoittajat ja sijoitusneuvojat alkoivat puhua hyvän päivän varalle säästämisestä.

Pahan vaihtamisella hyväksi pyrittiin kuvaamaan sitä, että säästetään ja sijoitetaan, jotta voidaan viettää vapaampaa ja ”laadukkaampaa” elämää esimerkiksi eläkeiässä tai nuorempanakin. Tehdä sitä, mikä on itselle mieluista ilman taloudellisia rajoitteita. Eikä siinä mitään.

”Paha päivä” saattoi tuntua monesta kaukaiselta ja teoreettiselta ajatukselta. Saatettiin ajatella, että voi tulla henkilökohtainen hankala tilanne – esimerkiksi sairastuminen tai työttömyys – mutta tämän koronakriisin kaltaista totaalista maailmanlaajuista talousshokkia harva lienee tullut ajatelleeksi.

Nyt ei voi hyvällä tahdollakaan sanoa, että on hyvä päivä. Jos joskus, niin nyt on se paha päivä.

Suomessa on edessä vähintään ennätykselliset lomautukset, ja todennäköisesti myös työttömyys ampaisee kovaan nousuun ainakin hetkellisesti.

Työ- ja elinkeinoministeriön tiistaina päivitettyjen tietojen mukaan koronavirustilanteen takia aloitetut yt-neuvottelut koskivat jo yli 300 000 työntekijää. Luvussa eivät edes ole mukana alle 20 työntekijän yritykset.

Yritys toisensa jälkeen on ilmoittanut lomauttavansa väkensä jopa kolmeksi kuukaudeksi. Moni yrittäjä on pahassa pulassa, ja konkurssien arvioidaan lisääntyvän selvästi.

Toki työttömyyskassojen jäsenet saavat ansiosidonnaista päivärahaa, mutta kassat ovat nyt pahasti ruuhkautuneet, joten päivärahojen saamisessa voi kestää useita viikkoja. Eikä päiväraha ole yhtä suuri kuin palkka.

Kukaan ei tiedä, kauanko tämä koettelemus lopulta kestää, muuttuvatko lomautukset irtisanomisiksi ja riittääkö kaikille töitä, kun talous lähtee taas nousuun.

Pankit ovat tulleet asuntovelallisia vastaan tarjoamalla lyhennysvapaita, mutta vuokralaisilla samaa mahdollisuutta ei välttämättä ole. Jotkut yksityiset vuokranantajat saattavat joustaa vuokranmaksuaikatauluissa, mutta heitä on moneen lähtöön.

Ja joskus ne lyhennykset ja vuokrarästitkin on maksettava.

Viime aikojen sijoitustrendin huumassa perinteiselle pankkitilille säästäjiä pidettiin säälittävinä raukkoina, jotka eivät ole ottaneet tilaisuudesta vaarin ja panneet rahojaan poikimaan.

Jos joku laittoi esimerkiksi vuodenvaihteessa tai alkuvuodesta roposensa osakkeisiin tai rahastoihin poikimaan eikä jättänyt tilille yhtään puskuria, puntti voi tutista melkoisesti.

Aina kannattaa pitää helposti nostettavana ainakin muutaman kuukauden nettotuloja vastaava määrä rahaa, jos vain mahdollista. Kurssilaskussa sulaneista sijoituksista ei ole apua, jos ruoka- tai vuokrarahat loppuvat.

Asiantuntijat neuvovat yleensä pitämään esimerkiksi 2–3 kuukauden tai jopa puolen vuoden nettopalkkaa vastaavan määrän puskuria esimerkiksi erillisellä säästötilillä, josta sitä ei tule niin helposti nostettua tavallisessa tilanteessa kuin käyttelytililtä. Sopiva puskurin määrä riippuu omista menoista.

Osalle suomalaisista tuhansien eurojen tilisäästöt sijoittamisesta puhumattakaan ovat kaukaisia asioita, jos kaikki tulot jo normaalistikin kuluvat elämiseen. Heille tämä kriisi on erityisen raskas, jos työtulot katoavat.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?