Milloin voi jäädä perinnöttä? Yksi ratkaiseva virhe voi johtaa siihen - Oma raha - Ilta-Sanomat

Milloin voi jäädä perinnöttä? Yksi ratkaiseva virhe voi johtaa siihen

Julkaistu: 24.3. 13:01

Perillinen voi menettää osansa, jos ei tiedä oikeuksiaan.

Ihminen voi halutessaan tehdä testamentin, jolla hän määrää, että osa hänen omaisuudestaan menee jollekulle muulle kuin rintaperillisille.

Testamentilla ei kuitenkaan saa loukata rintaperillisen lakiosaa. Lakiosa takaa perilliselle oikeuden vanhempiensa jättämään perintöön. Lakiosa on puolet siitä omaisuudesta, johon perillinen muutoin olisi oikeutettu.

Jos perillisiä on kolme, ilman testamenttia jokainen saisi siis yhden kolmasosan. Lakiosan suuruus esimerkkitapauksessa on kuitenkin yksi kuudesosa eli puolet kolmasosasta.

Lakiosankin voi kuitenkin menettää, jos ei hoksaa toimia oikein.

Heinolan ja Lahden alueella asianajajana vuosikymmeniä toiminut Juha Untamo muistuttaa, että lakiosaa ei saa, jos perillinen ei vaadi sitä.

– Vaatimus on esitettävä kuuden kuukauden sisällä siitä ajankohdasta laskettuna, kun perillinen on saanut tiedon testamentista.

– Ja jos perillinen ei itse sitä vaadi, jäävät lapsenlapsetkin osattomiksi ja koko sukuhaara menettää oikeuden lakiosaan.

  • Oheinen video: videotestamentti voi pelastaa perintöriidalta.

Perinnöttömäksi tekeminen on harvinaista

Untamo muistuttaa, että perillinen voi luopua lakiosastaan ja perinnöstään myös verotuksellisista syistä.

Se tarkoittaa, että perillisen sijaan perillisasemaan tulevatkin hänen lapsensa, jolloin säästyvät yhden sukupolven osalta perintöverot.

– Perintöä ei ole pakko ottaa vastaan, jos sitä ei halua, Untamo selittää.

 Voi käydä esimerkiksi niin, että perillisen puoliso ei ole vanhempien mieleen, ja oma lapsi halutaan siksi jättää ilman perintöä. Vaatimus ei mene lävitse.

Luopuminen on tehtävä kirjallisesti eikä luopuja voi esittää, kenelle omaisuus menee. Yleensä luopuminen ilmoitetaan perunkirjoituksessa.

Perillinen voi menettää lakiosan myös sillä perusteella, että vanhemmat tekevät hänet perinnöttömäksi testamentilla. Perintö voi jäädä saamatta, kun perillinen on käyttäytynyt kunniattomasti tai loukkaavalla tavalla perittävää kohtaan. Perintö menee myös, jos perijä on surmannut perittävän.

Perinnöttömäksi tekeminen on harvinaista. Oikeuskäytännössä perinnöttömäksi tekemisen kynnys on varsin korkea.

Harvinaista ei silti ole, että vanhemmat yrittävät tehdä lapsensa perinnöttömäksi ja haluavat jättää hänet ilman lakiosaa joskus erikoiselta kuulostavista syistä.

– Voi käydä esimerkiksi niin, että perillisen puoliso ei ole vanhempien mieleen, ja oma lapsi halutaan siksi jättää ilman perintöä. Vaatimus ei mene lävitse, ja yleensä perittävät lopulta ymmärtävät, miksi näin on.

 Joskus on voinut käydä niin, että leski on suhteellisen nuori. Lapset voivat silloin joutua odottamaan lakiosaansa todella pitkään.

Kaikkein vahvin lakiosaan liittyvä asia koskee leskeksi jäämistä.

– Lesken oikeus puolisoiden yhteiseen kotiin menee lasten lakiosan edelle.

Lesken ei tarvitse myydä perheen yhteistä kotia, vaan hänellä on oikeus jäädä leskeksi tultuaan asumaan kotiinsa ja lasten on odotettava tässä tapauksessa lakiosaansa.

– Joskus on voinut käydä niin, että leski on suhteellisen nuori, ehkä saman ikäinen kuin vainajan omat lapset. Sellaisessa tapauksessa lapset voivat joutua odottamaan lakiosaansa todella pitkään, Untamo toteaa.

Voit lukea lisää perintö- ja testamenttiasioista Ilta-Sanomien uudesta Turvatut eläkepäivät -erikoisjulkaisusta.