Koronavirus nostattaa mustia pilviä niin valtioiden, yritysten kuin kotitalouksien taloudelliselle taivaalle.
Taloussanomat kysyi kolmelta talouden asiantuntijalta, kuinka tavallinen kansalainen voi testata oman taloutensa vastustuskykyä ja selvitä koronaepidemiasta niin, ettei tili pääse tyhjenemään.
Kysymyksiin vastasivat Takuusäätiön Juha Pantzar, Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen ja OP:n vähittäispankkiliiketoiminnan johtaja Harri Nummela.
Mikkonen pitää hyvänä, että koko yhteiskunta on lähtenyt koronaviruksen myötä liikkeelle ja ainakin pyrkii saattelemaan kotitalouksia ja yrityksiä akuuteimman kriisin yli.
– Tämä on paha, mutta todennäköisesti väliaikainen tilanne. Pankit pyrkivät pitämään lainahanat auki, verottaja on ilmoittanut maksuaikojen pidennyksistä. Monilla on sama tahtotila, että tästä selvitään.
Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen.
OP:n Nummela kertoo, että hekin tarjoavat mahdollisuutta veloituksettomaan asuntolainojen 12 kuukauden lyhennysvapaaseen.
– Asiakkailla voi olla toki muitakin lainoja ja niistäkin voidaan keskustella, lykätäänkö lyhennyksiä. Kuukausittaisista käteen jäävistä tuloista menee usein 30-40 prosenttia asuntolainan lyhennyksiin.
Mikkonen nostaa esille sen, että myös vuokranantajilla voi hyvinkin olla halua joustaa maksuista.
– Kaikki ymmärtävät tilanteen vakavuuden. Toisaalta heilläkin voi olla omia maksuja maksettavana, joten asiasta kannattaa puhua etukäteen.
Kotitalouden vinkkelistä katsottuna Mikkonen toivoisi, että oman talouden tilanne olisi käyty läpi jo ennen kriisiä. Mikkosen mukaan puskurirahastojen koolle ei ole yhtä oikeaa summaa, mutta usein puhutaan 3-6 kuukauden menoja vastaavasta määrästä.
– Toivottavasti mahdollisimman moni on tarttunut tähän ja kerännyt puskurivaroja jo aiemmin. Nyt ne ovat erityisen arvokkaita.
Käy läpi tulot ja menot
Jos taloudessa alkaa olla haasteita ja puskurivaroja ei ole, niin viimeistään nyt kannattaa tehdä oman talouden stressitesti. Se alkaa käymällä läpi menot ja tulot.
– Jos tietää tulonsa ja menonsa, niin on jo aika pitkällä talouden stressitestissä, OP:n Nummela sanoo.
Takuusäätiön toiminnanjohtaja Juha Pantzar kertoo, että tavallinen ihminen ei useinkaan ole kovin hyvin perillä siitä, mihin hänen rahansa kuluvat.
Takuusäätiön toiminnanjohtaja Juha Pantzar.
– Tiedetään suurin piirtein, paljonko tilillä on suurin piirtein rahaa missäkin vaiheessa kuukautta, mutta ymmärrys siitä mitä kaikkea menee ja mitkä ovat kulut kuukausitasolla, on monella aika hatara.
Asiantuntijat kertovat, että menojen tarkastelu on usein tulojen tutkimista vaikeampaa. Nykyisin monet pankit tarjoavat helpottavia palveluita, joiden avulla omaa rahankäyttöään voi seurata ja selvittää, minne elämän osa-alueille raha kuluu.
– Jos sellaista ei ole, omasta verkkopankista näkee myös tiliotteen, Pantzar sanoo.
Lue lisää: Tutkijalta vakava varoitus: korona voi iskeä talouteen ennennäkemättömin vaikutuksin
Lue lisää: Suomen Pankki: Suomen talous painuu taantumaan – laskua jopa 4 prosenttia
Menoihin on kuitenkin helpompaa vaikuttaa kuin tuloihin, asiantuntijat kertovat. Mikkonen kävisi ne läpi hyvin kriittisesti ja vaikean tilanteen iskiessä priorisoisi tärkeimmät: terveydenhoitokulut, vuokran ja ruoan.
Ruokalaskun kokoonkin voi tietyssä määrin vaikuttaa, Pantzar sanoo. Erilaisia jäsenyyksiä ja tilauksia taas on helppo karsia ja niistä voi saada kokoon yllättävän suuren summan.
– Eläminen perustuu nykyään siihen, että maksamme vuokraa muun muassa musiikin kuuntelusta. Ymmärrän kyllä, että nyt kun ihmiset linnoittautuvat koteihinsa, olisi aikaa katsoa vaikka Netflix alusta loppuun.
Pantzarin ja Mikkosen mukaan kotona tapahtuvan kuluttamisen määrä saattaa lisääntyä virusepidemian myötä huimasti. Tässä on kuluttajalla varomisen paikka.
Pantzar toteaa myös, että varsinkin pikavippifirmat ovat hereillä ja valmiina tarjoamaan rahoitusta. Niitä hän kuitenkin välttäisi viimeiseen saakka.
Lyhyellä aikavälillä omaa rahoitustilannettaan voi parantaa esimerkiksi nostamalla luottokortin luottorajaa, etenkin jos se on tehtävissä maksutta, Mikkonen tarjoaa vaihtoehdoksi. Hän mainitsee keinoksi myös maksuvapaiden kuukausien hakemisen.
– Tämä on kuitenkin väliaikainen ratkaisu ja toki korttiluotto on aina kalliimpaa kuin vaikkapa asuntolaina. Luotto tulee aina jossain vaiheessa maksettavaksi, Mikkonen sanoo.
Auta lähimmäistä, jos rahat riittävät
Mikäli ei ole vielä säästänyt itselleen puskureita pahan päivän varalle, viimeistään nyt olisi hyvä aika aloittaa, asiantuntijat sanovat. He huomauttavat, että koronaviruskriisin kestoa on mahdotonta tietää ennalta.
– Tämä olisi nyt paikka säätää omaa kulutustaan pienemmälle ja ryhtyä säästämään. Ehkä puolen vuoden päästä sinunkin työpaikkasi alkaa yskimään, Pantzar sanoo.
OP:n Nummela kehottaa samalla tarkistamaan vakuutusturvan riittävyyden.
– Kun tulopuolella on haasteita, on todella huono tilanne ottaa vastaan yllättäviä kuluja, jos vahinkoja sattuu. Tietysti vakuutukset myös maksavat jonkin verran, Nummela sanoo.
Sähköpotkulauta seisoo melkein autiolla Narinkkatorilla. Säästöpankkiryhmän Mikkonen muistuttaa, että hyvää ei seuraa siitäkään, jos kaikki yhtäkkiä sulkevat kukkaroidensa nyörit.
Säästöpankkiryhmän Mikkonen taas antaa neuvon niille, joilla taloudellisia puskureita ja varallisuutta riittää. Hänen mukaansa nyt olisi erinomainen paikka helpottaa läheisten ahdinkoa käyttämällä rahaa kulutukseen.
Mikkonen muistuttaa, että siitä vasta soppa syntyykin, jos ihmiset laittavat kukkaroidensa nyörit täysin kiinni.
– Tukea paikallista yrittäjää ja omalta osaltaan helpottaa kriisiä. Tietysti jokainen tekee päätökset oman taloutensa puitteissa. En missään nimessä suosittele, että vaikkapa pikavipillä ryhtyisi rahoittamaan kulutustaan.
Kriisissä sijoittajat punnitaan
Mikäli ihmisellä on sijoituksia ja säästöjä, niin hän on varmasti huomannut osakemarkkinoiden suuret liikkeet. Säästöpankkiryhmän Mikkonen sanoo, että monesta tilanne saattaa tuntua ahdistavalta. Ajatukset sijoitusten myymisestä nousevat helposti pintaan.
Hätiköinti ja paniikkiratkaisut tuskin kannattavat, Mikkonen sanoo. Hänen mukaansa pahinta mitä voi tehdä, on myydä sijoituksensa hermojen pettäessä silloin, kun kurssit ovat alhaalla.
– Toki täytyy sanoa, että tämähän on tietysti helpommin sanottu kuin tehty. Raha herättää aina tunteita ja kriisitilanteessa tunteet korostuvat.
– Kriisitilanteessa tekee helposti mieli tehdä jotain, vaikka se olisi vähän hönttiäkin, kuten vessapaperin hamstraamista. Sijoitusasioilla paras ratkaisu on kuitenkin olla tekemättä mitään ja pysyttelemään pitkän tähtäimen suunnitelmissa.
Mikkosen mukaan kriisitilanne on kuitenkin hyvä muistutus siitä, että osakesäästäminen on pitkäjänteistä puuhaa. Jos kantti ei kestä kriisitilanteessa ja sijoitetulle rahalla löytyykin akuutimpaa käyttöä, saattoi sijoittaminen olla alun perinkin väärä ratkaisu.
