Vainajan velat jäävät yhä useammin perillisten riesaksi - Oma raha - Ilta-Sanomat

Vainajan velat jäävät yhä useammin perillisten riesaksi: ”On ollut tapauksia, että velkoja on ollut kymmeniä, ellei jopa sata”

Velat eivät periydy, mutta monenlaista ongelmaa ja riesaa vainajan veloista tulee perikunnalle. On myös kaksi tapausta, jolloin velat voivat tulla osakkaiden maksettavaksi.

7.3.2020 14:36

Suomalaisten velkaantuminen kiihtyy. Kun lainoja, luottoja ja osamaksuja on yhä useammalla suomalaisella, ne jäävät myös yhä useammin perillisten riesaksi. Vuosina 2010–2018 yli 60-vuotiaiden kokonaisvelat kasvoivat 36 prosenttia 14,1 miljardiin euroon.

Kun 60-vuotiailla ja sitä vanhemmilla oli vuonna 2010 keskimäärin noin 25 000 euroa velkaa, vuonna 2018 sitä oli jo reilut 36 000 euroa (katso ikääntyvien velkaantumislukuja taulukosta jutun lopussa).

Myös ikääntyneet ovat löytäneet kulutusluotot, mikä yhdessä toimeentulo-ongelmien kanssa näkyy eläkeikäisten maksuhäiriöiden kasvuna.

Vaikka velat eivät sinänsä periydy, ongelmia, epäselvyyksiä ja lisämurhetta niistä koituu kuolemantapauksissa helposti.

– Uudempana ilmiönä on tullut vainajien velkojen pirstaleisuus. Se on lisääntynyt. Kulutusluottoja voi olla hyvinkin paljon, ja niitä on lasten sitten työlästä etsiä, asianajaja Jyrki Nurmi sanoo.

– Joskus on ollut tapauksia, että velkoja on ollut kymmeniä, ellei jopa sata tai yli. Niiden kaikkien selville saaminen ja perunkirjaan kirjaaminen on hankalaa.

Nurmi kertoo, että perunkirjoitukset ovat perillisille usein hyvin raskaita, erityisesti jos perilliset ovat nuoria tai iäkkäitä ja yksinäisiä.

– Joskus elämäntilanne on sellainen, että ei vain yksinkertaisesti jaksa toimia, tai sitten vainajalla ei ole ketään läheistä. Laissa on pykälä, että asianajaja voidaan määrätä toimitsijaksi perunkirjoitukseen.

Joskus vainajan velkaantuminen on tullut yllätyksenä omaisille.

Nurmi kertoo, että erityisen vaikeita voivat olla tapaukset, joissa vainajan rinnalla on elänyt velkaantumista vauhdittanut kumppani, ja elämiseen ja rahankäyttöön liittyy piirteitä väärinkäytöksistä ja hyväksikäytöstä.

Mitä tehdä vainajan veloille?

Omaisella ei useinkaan ole tarkkaa tietoa edesmenneen lainoista tai luotoista. Postia, laskua ja lyhennyksiä seuraamalla asia selviää silti nopeastikin. Perintätoimistoilta saa saldotiedot pyydettäessä ja ulosotosta selvityksen velallisesta, joka on sen asiakasrekisterissä.

Pankki saa tiedon kuolemantapauksesta Väestörekisterikeskuksesta.

Perillisillä on mahdollisuus hakea myös pesänselvittäjä ennen perunkirjoituksen laatimista. Oikeuden määräämällä pesänselvittäjällä on oikeus saada tietoja velkojilta. Tavallisesti velkojen selvittely jää kuitenkin perunkirjan laatijalle, niin kutsutulle uskotulle miehelle, joka voi olla omainen tai juristi.

Kun ihminen kuolee, velkasuhde säilyy yhä ja velkojilla on oikeus saataviinsa. Perillisten on maksettava velat kuolinpesästä ennen perinnönjakoa.

Laki velvoittaa laittamaan perukirjaan huolellisesti kaikki tiedossa olevat velat ja varat. Jos jokin velka ilmaantuisi jälkikäteen, se voidaan hoitaa vielä lisäperunkirjoituksella.

Kun käy niin, että perukirjaan jää enemmän velkaa kuin varoja, yleensä riittää, että perukirjan kopion lähettää velkojille. Silloin ne lopettavat velan perinnän.

Kuolinpesässä voi olla sekä vainajan velkaa että kuolinpesän velkaa. Vainajan velka syntyi hänen eläessään, kuolinpesän velat kuoleman jälkeen. Jälkimmäiset ovat yleisimmin hautajais- tai perunkirjoituskuluja. Ne on syytä maksaa ensimmäisenä pois kuolinpesän varoista.

Mahdollisista jäljelle jäävistä varoista maksetaan velallisille saatavien suuruuden mukaisessa suhteessa. Jos pesä on velkainen, mitättömän pieniä summia ei yleensä tarvitse lähteä pilkkomaan ja maksamaan, vaan velkoja kirjaa vainajan velan luottotappioksi.

On kaksi tapausta, jolloin velat voivat tulla osakkaiden maksettavaksi: Jos perukirjaa ei toimiteta kolmen kuukauden kuluessa tai jos perijä antaa perukirjassa väärää tietoa vainajan varallisuudesta.

Asunto jää roikkumaan kuolinpesään

Kuolinpesiin jää hyvin usein asuntoja tai kiinteistö, jonka arvo tuottaa ikävän yllätyksen.

– Oli tapaus, jossa erään kaupungin ulkopuolella ollutta asuntoa ei saatu myytyä. Velallinen halusi muuttaa pois, mutta velkaa oli enemmän kuin arvoa. Pankki sanoi, että heille ei käy, et voi myydä asuntoa näin halvalla. Se voi johtaa pahaan loukkuun, Nurmi kertoo.

– Yhdessä kuolinpesässä oleva asunto on ollut myynnissä kohta kaksi vuotta. Hintaa on pudotettu, mutta ei vaan mene kaupaksi.

Veronmaksajain keskusliiton verojuristi Tero Hämeenaho kirjoitti Taloustaito-lehdessä tilanteista, joissa vainajan velalla ei olekaan riittävää vakuutta. Velkoja voi perunkirjoituksen jälkeen vaatia velalle vakuutta ja jos sitä ei anneta kolmen kuukauden kuluessa, velka erääntyy. Tällöin erääntynyt velka voi tulla maksuun kertasuorituksena. Erityisesti silloin jos velka on ollut vainajan ja lesken yhteinen, maksusta kannattaa yrittää sopia pankin kanssa.

Jos taulukko ei näy, katso se täältä.

Kun rahaa ei ole hautajaisiin

Hautajaiset maksetaan yleensä vainajan omista varoista. Jos velkaa on enemmän kuin varoja tai vainaja on ollut varaton, ei kuolinpesässä aina ole rahaa minkäänlaisiin hautajaisiin. Niihin kuluu helposti useita tuhansia euroja. Jos vainaja on varaton, omaiset usein maksavat kuluja itsekin.

Jos sekään ei ole vaihtoehtona, hautajaisiin saa myös avustusta.

– Jos kuolinpesä on vähävarainen tai varaton, neuvomme asiakkaita miten kannattaa edetä. Yleensä asiakas kertoo jo alkuvaiheessa puhelimessa, että kuolinpesässä ei ole varoja. Silloin tarjoamme edullisinta palvelupakettia, hautauspalvelu Kaarnan toimitusjohtaja Tuula Solmela kertoo.

Tällaisia asiakkaita Solmela neuvoo ottamaan yhteyttä kaupungin sosiaalitoimeen.

Kaupunki maksaa avustuksen, täydentävän toimeentulotuen suoraan hautaustoimistolle. Summa vaihtelee kaupungeittain, ja on pääkaupunkiseudulla 640 euroa. Pohjois-Karjalan sote-alueella se enintään tuhat euroa.

Avustus kattaa esimerkiksi Kaarnan toimistolla edullisimman palvelupaketin. Valmiiseen palvelupakettiin sisältyy kaikki hautajaisiin tarvittavat perusasiat kuten arkku, arkkuvaatteet, kuljetus, hautauslupa ja järjestelypalkkio.

– Tunne on tärkein, että omainen kokee, että vaikka he ovat varattomia, he saavat yhtä hyvää ja arvokasta palvelua kuin muutkin. Kukkalaite on monien mielestä aika tärkeä ja tuo lohtua. Ilman sitä arkku näyttää aika paljaalta. Lähiomaiset saattavat kustantaa arkkulaitteen, jos avustus ei kata sitä.

Seurakuntasalit ja kappelit ovat ilmaisia seurakunnan jäsenille. Harva haluaa järjestää kotiinsa tilaisuutta. Muistotilaisuus voidaan pitää kotonakin, jos saattoväkeä on vähän.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?