Kauhuviikko maailman osakemarkkinoilla – Helsingin pörssistä suli liki 21 miljardia euroa - Oma raha - Ilta-Sanomat

Pörssin kauhuviikko iski suomalaisten suosikkiosakkeisiin – ”Siirtänyt monen ’eläkkeelle 35-vuotiaana’ -sijoittajan maalia parilla vuodella”

Yhdysvaltain osakemarkkinoiden VIX-indeksi eli niin kutsuttu pelkokerroin kiipesi eilen 42 prosenttia, mutta oli yhä kaukana finanssikriisin huipuista. Indeksi jatkoi nousua myös tänään.

Yhdysvaltain osakemarkkinoiden VIX-indeksi eli niin kutsuttu pelkokerroin kiipesi eilen 42 prosenttia, mutta oli yhä kaukana finanssikriisin huipuista. Indeksi jatkoi nousua myös tänään.

Julkaistu: 28.2. 15:49

Maailman osakemarkkinat sukeltavat tällä viikolla jyrkimmin sitten finanssikriisin.

Koronapelot vahvistivat otetta maailman osake- ja raaka-ainemarkkinoilla, finanssisektorilla ja yrityksissä, kun tiedot viruksen leviämisestä jatkuivat viikon ja helmikuun lopulle. Markkina-arvioissa välteltiin p-sanaa mutta merkkejä paniikista näkyi jo.

Suomessa suosituimpien kansanosakkeiden arvosta on sulanut iso siivu tällä viikolla.

Uutistoimisto Bloombergin mukaan maailman osakemarkkinoiden lasku viikossa oli suurin sitten vuoden 2008 finanssikriisin. Laskua oli aamupäivän kursseilla yli 10 prosenttia helmikuun huipputasoilta.

Helsingin pörssin markkina-arvosta oli viime viikon perjantain jälkeen sulanut noin 21 miljardia euroa. Pörssi on painunut tällä viikolla koronavirushuolien takia alle 10 000 pisteen ja viikossa laskua on tullut noin kymmenen prosenttia. Yhtä heikkoa viikkoa saa hakea lähes kymmenen vuoden takaa elokuusta 2011, jolloin yleisindeksi laski viikossa yli 14 prosenttia.

– Tämä viikko on siirtänyt monen ”Eläkkeelle 35-vuotiaana” -sijoittajan maalia parilla vuodella eteenpäin, osaketutkimusyhtiö Inderesin analyytikko Petri Kajaani tviittasi lakonisesti.

Taloussanomien seuraaman ”kansansalkun” sisältö näytti synkeältä, kun Helsingin yleisindeksi liikkui perjantaina aamupäivällä yli kolmen prosentin ja iltapäivälläkin runsaan kahden prosentin laskussa. Nordean osakkeita omistaneiden salkusta oli kadonnut 13 prosenttia viime perjantaista ja Fortumin, Stora Enson, YIT:n ja Raision osakkeista 12 prosenttia. Nokian arvosta oli sulanut seitsemän prosenttia (katso lista alla).

”Kansansalkun” osakkeilla on yhteensä 1,7 miljoonaa kotitaloutta omistajina.

Jos grafiikka ei näy, katso se tästä.

Raaka-aineiden, kuten öljyn, hinnat painuivat jyrkkään laskuun, kun koronaviruskriisi vähensi sijoittajien intoa investoida eri hyödykkeisiin. Jopa viimeisenä turvasatamana pidetyn kullan hinta on laskenut. Kullan hinnannousun ainakin hetkellisen tyssäämisen syynä saattoi olla se, että sijoittajilla alkoi olla tarvetta nostaa välittäjillä olevia vakuuksiaan myymällä jopa kultaa.

– Indeksit ovat tulleet alas, osakkeet ja jopa kulta, joka yleensä korreloi vahvasti osakkeita vastaan. Kaikki, mistä irtoaa rahaa käteiseksi, vedetään ulos, Kajaani sanoo.

– Jos porukka alkaa paniikissa vetämään osuuksia ulos rahastoista, nekin joutuvat myymään lisää, ja se vahvistaa myyntipainetta. Todella tarkkaan tilannetta nyt seurataan. Tämä on ollut wake up call -sijoittajille. Ei kannata tuudittautua siihen, että aina mennään ylöspäin ja että sijoittaminen on helppoa.

”Kauhuviikko” myös bondimarkkinoilla

”Älä matkusta, älä tapaa asiakkaita, älä edes kättele”, kuvasi Bloomberg tunnelmia finanssialalla, kun pankeissa ja muualla rahoitusalalla siirryttiin etätöihin ja lykättiin kauppoja ja sopimuksia. Pankkien johdoissa harjoiteltiin hiljaa myös varotoimia kriittisten operaatioiden varmistamiseksi, mikäli korona ryöstäytyy täysimittaiseksi pandemiaksi.

Joukkovelkakirjamarkkinalla on eletty myös ”kauhuviikkoa”, sillä Wall Streetilla ei tehty yhtään merkittävää kauppaa viikon aikana. Yleensä vastaavaa nähdään vain tietyillä lomaviikoilla.

– Pelko etenee nopeammin kuin virus, sanoi salkunhoitaja Gordon Shannon sijoituspalveluyhtiö TwentyFour Asset Managementista Bloombergille.

Euroopan bondimarkkinoillakin kaupat jäivät kahteen, yhteensä alle miljardiin euroon, kun edellisvuonna vastaavana viikkona niitä kauppoja tehtiin 20 miljardin euron arvosta.

Torstaina New York yltyi jyrkkään laskuun ja laaja S&P 500 -indeksi sukelsi 4,4 prosenttia. Euroopan osakkeet vajosivat torstaina ja perjantainakin laskua on Stoxx 600 -indeksissä yli kolme prosenttia.

”Kannattaa istahtaa alas”

Suomessa uusin tulosvaroittaja oli lentoyhtiö Finnair, joka kertoi että vertailukelpoinen liiketulos sekä ensimmäisellä että toisella neljänneksellä jää viime vuotta heikommaksi koronaviruksen takia.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki sanoo, että korona uhkaa Suomen talouskasvua ja taantuma on mahdollinen.

– Sanoisin, että taantuma on varteenotettava riski. Se on ihan 50–50 mahdollisuus, että päädymme taantumaan. Korona uhkaa peruuttaa viimeisetkin toiveet talouden elpymisestä.

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich arvioi, että osakekurssit ja talouden faktat alkoivat olla erkaantuneita toisistaan ja arvostukset ehkä liiankin korkeita. Koronavirus laukaisi tilanteen, mutta alamäelle on hänen mukaansa muitakin syitä.

– Globaaleja riskejä on viime vuosina ehkä katsottu vähän läpi sormien.

– Olemme eläneet historiallisen pitkää nousumarkkinan kautta, ja keskuspankit ovat pumpanneet rahaa markkinoille. Tunnelma on ollut euforinen jo pitkään. Nyt tulee yksi isompi riski, ja kaikki keskittyvät siihen. Moni haluaa vain siirtyä hetkeksi katsomon puolella ihan riskienhallinnan takia seuramaan, mitä tapahtuu, Kajaani katsoo myös.

Danske Bankin päästrategin Tuukka Kemppaisen mukaan sijoittajien ei kannattaisi ryhtyä toimiin ainakaan hätääntyneenä.

– Yksittäisen sijoittajan kannalta tärkein asia on pysyä omassa sijoitussuunnitelmassa, ja jos se salkussa olevien osakkeiden ja muiden sijoitusten suhde on oikea, niin mitään ei varsinaisesti tarvitse tehdä, Kemppainen kommentoi uutistoimisto Startelille.

Samaan suuntaan neuvoo myös johtaja Kai Kalajainen OP Varallisuudenhoidosta.

– Jos hermostuttaa, niin kannattaa istahtaa alas ja miettiä omaa sijoitussuunnitelmaansa. Tällaiset heilahtelut eivät ole niin merkittävässä roolissa, jos sijoituksia tehdään pitkällä aikavälillä, eli puhutaan useammista, jopa kymmenistä vuosista.