Tiedätkö, kuinka maksuhäiriömerkintä syntyy? Katso, miten 50 euron maksamaton lasku vie luottotiedot - Oma raha - Ilta-Sanomat

Katso tästä, miten 50 euron maksamaton lasku vie lopulta luottotiedot

Maksuhäiriömerkintää ei voi saada huomaamattaan tai vahingossa. Tutkijan mukaan köyhyys ja pienituloisuus ovat yleisiä syitä maksuhäiriömerkintöjen taustalla.

Maksuhäiriömerkintää ei saa sillä, että maksaa laskunsa hieman eräpäivästä myöhässä.

24.2.2020 7:10

Maksuhäiriömerkintää ei saa sillä, että maksaa laskunsa hieman eräpäivästä myöhässä. Kun ihminen menettää luottotietonsa, lasku on tyypillisesti ollut maksamatta useamman kuukauden.

Tässä vaiheessa laskuttaja on lähettänyt henkilölle useamman kuin yhden maksumuistutuksen. Lisäksi perintätoimisto on lähettänyt ainakin kaksi maksuvaatimusta eli perintäkirjettä.

Perintäkirjeessä henkilöä on todennäköisesti jo varoiteltu maksuhäiriömerkinnästä. Jos hän ei reagoi varoituksiin, vaan jättää edelleen laskun maksamatta, velkoja laittaa vireille haastehakemuksen ja hakee käräjäoikeudelta maksuvelvollisuuden vahvistavaa tuomiota.

Maksuhäiriömerkintä uhkaa vasta, kun käräjäoikeus lähettää velalliselle haastehakemuksen. Tämän jälkeen hänellä on vielä kaksi viikkoa aikaa vastata haasteeseen ja sopia maksujärjestelystä.

Ellei haasteeseen vastaa, luottotietoyhtiö lähettää velalliselle erillisen ilmoituksen maksuhäiriömerkinnästä, mikäli luottotietojen menettäminen uhkaa häntä ensimmäistä kertaa.

Maksuhäiriömerkintä tulee kello kaulassa. Ne 386 700 suomalaista, joilla oli maksuhäiriömerkintöjä vuoden 2019 lopulla, tuskin menettivät luottotietojaan huomaamattaan tai vahingossa.

– Suurimmalla osalla heistä ei vain ole ollut rahaa maksaa laskuja, sanoo tutkijatohtori Karoliina Majamaa Helsingin yliopistosta.

Majamaa on tutkinut suomalaisten velkaongelmia. Hänen mukaansa köyhyys ja pienituloisuus ovat yleisiä syitä maksuhäiriöiden taustalla.

– Sitten on myös paljon tällaisia elämänhallinnan puutteita. Maksuhäiriöiden taustalla saattaa olla mielenterveysongelmia ja masennusta tai peliongelma.

Majamaa sanoo, ettei maksuhäiriömerkintä kuitenkaan aina viittaa suoraan köyhyyteen tai pienituloisuuteen. Merkintöjä voi kertyä yhtä lailla ihmisille, joiden tulot sinänsä ovat hyvät.

– On ihmisiä, joilla on rahaa ja hyvät palkkatulot, mutta he eivät osaa hallita talouttaan ja elävät yli varojensa, Majamaa sanoo.

– Luottoja kun on nykyisin tarjolla niin paljon. Sitä vaan nostetaan lisää luottoa ja lykätään maksua. Kuvitellaan, että jossain kohtaa tapahtuu jotakin, tehdään esimerkiksi lisää töitä ja maksetaan velat pois.

Asiakastiedon mukaan maksuhäiriömerkinnät nousivat uuteen ennätykseen viime vuonna. Suomalaiset saivat 1 879 000 uutta maksuhäiriömerkintää eli noin 20 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018.

Alle 30-vuotiaiden ikäryhmissä maksuhäiriöisten henkilöiden osuus pieneni hiukan. Eniten velkaongelmaisia oli 30–39-vuotiaissa miehissä. Heistä lähes 16 prosentilla on maksuhäiriömerkintä.

– Yli 35-vuotiaiden keskuudessa yleisiä syitä maksuhäiriöiden taustalla voi olla esimerkiksi avioero, työttömyys ja köyhyys sekä erilaisten tukien viivästyminen, Majamaa sanoo.

Majamaan mukaan maksuhäiriöisten joukkoon ovat hiljan liittyneet myös yli 65-vuotiaat. Viime aikoina maksuhäiriöiden määrä on kasvanut suhteessa eniten juuri yli 65-vuotiaiden keskuudessa, joskin suhteessa muihin ikäryhmiin heillä on edelleen vähiten maksuhäiriöitä.

– Suurilla ikäluokilla kulutuskäyttäytyminen on ollut sellaista, ettei kulutus välttämättä laske, vaikka tuloissa tapahtuisi pienenemistä eläköitymisen myötä.

Useimmiten maksuhäiriömerkinnän aiheuttaa maksamaton kulutusluotto tai pikavippi. Merkintöjä aiheuttavat monesti myös maksamatta jääneet sosiaali- ja terveydenhuollon laskut.

Siinä vaiheessa, kun maksamaton lasku aiheuttaa maksuhäiriömerkinnän, laskun summa on ehtinyt kasvaa reippaasti siitä, mitä se alunperin on ollut.

Summa alkaa kasvaa heti ensimmäisestä maksumuistutuksesta viidellä eurolla. Perintäkuluja laskulle alkaa kertyä silloin, kun velkoja siirtää laskun perintätoimistolle.

Ensimmäisestä maksuvaatimuksesta perintätoimisto veloittaa 14 euroa, jos velan suuruus on alle sata euroa. Alle tuhannen euron velasta perintätoimisto voi vaatia 24 euroa. Toisen perintätoimiston lähettämän maksuvaatimuksen kulut ovat 7, 12 tai 25 euroa eli puolet ensimmäisen maksuvaatimuksen enimmäiskuluista.

Viivästyskorkoa maksamattomalle laskulle kertyy koko perinnän ajan.

Jos velka etenee oikeuskäsittelyyn ja käräjäoikeus antaa asiassa yksipuolisen tuomion, velan päälle lisätään 50–160 euroa velan suuruudesta ja asian vaativuudesta riippuen. Lisäksi kuluihin lisätään oikeudenkäyntimaksu, joka on 60 tai 80 euroa. Enimmillään siis oikeuskäsittely lisää velan määrää 240 eurolla.

Suurin osa käräjäoikeuksien käsittelemistä velka-asioista johtaa yksipuolisiin tuomioihin. Tämä tarkoittaa sitä, ettei velallinen ole vastannut haasteen.

Tuomio on peruste sille, että velkaa voidaan periä ulosotossa. Jos velallinen ei ole sopinut maksusuunnitelmasta, velka siirtyy täytäntöönpanohakemuksella ulosoton perittäväksi.

Ulosotto veloittaa maksun jokaisesta ulosottoon maksetusta suorituksesta tai lyhennyksestä. Maksu on 2,5–210 euroa maksetun summan suuruudesta riippuen

Yksin asuvan ulosottovelallisen suojaosuus on alle 700 euroa. Sen verran hänelle on kuukausittain jäätävä rahaa elämiseen.

Toisinaan käy kuitenkin niin, ettei perintätoimisto ryhdy lainkaan oikeustoimiin, vaan siirtää velat ja laskut jälkiperintään. Näin toimitaan silloin, jos velallinen on varaton eikä ulosmitattavaa yksinkertaisesti ole.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?