Kommentti: 80-, 45- tai 35-vuotias – kukaan ei ole tyytyväinen eläkkeeseensä - Oma raha - Ilta-Sanomat

Kommentti: 80-, 45- tai 35-vuotias – kukaan ei ole tyytyväinen eläkkeeseensä

Julkaistu: 20.2. 7:20

80-vuotias uskoo, että nuorilla on aikanaan paljon parempi eläke ja talous kunnossa. 35-vuotias ajattelee, että eläkelupaus ei pidä ja varautuu itse. Kuunneltuani eri ikäisiä jäin miettimään, eikö kukaan ole tyytyväinen eläkkeeseensä, kirjoittaa erikoistoimittaja Heidi Hagelin.

Oletteko koskaan miettineet, miten paljon ikä ja oma elämäntilanne vaikuttaa siihen, miltä asiat näyttävät? Olen saanut siitä viikon sisään oivallisen muistutuksen.

Keskustelin viikonloppuna hieman päälle 80-vuotiaan rouvan kanssa. Hän oli seurannut talousuutisia ja sanoi, että mielellään pitäisi kansantalouden rattaat pyörimässä ja osallistuisi kuluttamiseen, kun vain olisi enemmän rahaa. Hän harmitteli suuresti niin sanottua taitettua indeksiä ja toivoi, että siihen tulisi muutoksia. Edes pieniä. Edelleen hän tuntui olevan sitä mieltä, että nuoret sukupolvet perivät ja elävät muutenkin omassa eläkeiässään jollain lailla leveämpää elämää kuin hän nyt.

Tästä varsin looginen seuraus oli, että hän halusi lisää eläkettä ja oli mielestään sen ansainnut.

Sitten tapasin taloutta työkseen analysoivan noin 35-vuotiaan miehen. Hänenkin kanssaan puhuin eläkkeistä. Hän oli vakuuttunut, että hänen ikäpolvensa tekee pidempään töitä kuin sen ajan, mistä nyt puhutaan ja mikä on ”luvattu”. Samoin hän oli suhteellisen varma, että eläke on pienempi kuin nyt puhutaan. Tästä syystä hän oli päättänyt sijoittaa ja sillä tavalla turvata itselleen mieluisat eläkepäivät. Kävin katsomassa Eläketurvakeskuksen sivuilla olevasta laskurista. Hänen tavoite-eläkeikänsä on noin 70 vuotta.

Näkökulma ja uskomukset olivat aivan toisenlaisia kuin eläkeläisrouvalla.

Tapasin myös noin 45-vuotiaita naisia ja kuinka ollakaan, mainitsin näistä käymistäni keskusteluista. He ilahtuivat, että ”olet siis sitä mieltä, että meidän ikäluokka tulee kuitenkin pääsemään eläkkeelle ja eläkerahaa on”. En vieläkään osaa sanoa, paljonko lausahduksessa oli ironiaa, mutta ilmeistä päättelin, että taloustoimittajan suusta kuultu ”totta kai me päästään eläkkeelle” oli lohdullinen tieto.

Monet tapaamani alle 30-vuotiaat huokailevat varsin avoimesti, että he eivät ”ikinä” pääse eläkkeelle ja jos jollain maailman ihmeellä pääsevätkin ”meidän eläkkeet ovat surkeat”.

80-vuotias siis ajattelee, että nuoret ovat kovapalkkaisissa töissä ja perivät, joten hänellä on oikeus parempaan eläkkeeseen. 45-vuotiaat ilahtuvat, että eläkettä on sentään luvassa. 35-vuotias ajattelee, että eläkelupaus ei pidä ja varautuu itse. Ja alle 30-vuotiaat ovat jonkinlaisen apatian vallassa. Nyt siis yleistän rajusti muutaman henkilön puheista.

Kuunneltuani heitä jäin miettimään, miten monessa asiassa ikä vaikuttaa näin paljon lähestymiskulmaan. Olenko sille sokea silloin, kun ei puhuta aihepiiristä, josta kirjoitan jatkuvasti? Jokainen tuntui vilpittömästi uskovansa omaan perusteluunsa. Ja jokainen heistä perusteli näkökantaansa.

Tähän asti olen hokenut, että puhukaa rahasta. Sitä mieltä olen edelleen, mutta nyt lisäisin, että puhukaa rahasta eri-ikäisten ihmisten kanssa. Saatatte huomata, että näkökulma muuttuu rajusti.

Lisää aiheesta