Liikaa sijoittajaosakkaita, liian vähän asukkaita, heikko vakuusarvo – Näistä syistä taloyhtiöt eivät saa pankeilta korjauslainaa - Oma raha - Ilta-Sanomat

Näillä 7 erilaisella taloyhtiöllä oli vaikeuksia saada lainaa – onko sinulla asunto riskiyhtiössä?

Muuttotappioalueilla taloyhtiön lainansaantia vaikeuttaa useimmiten taloyhtiön heikko vakuusarvo. Suurissa kaupungeissa vaikeudet johtuvat tyypillisesti suuresta sijoittajaosakkaiden määrästä taloyhtiössä. Joissakin tapauksissa pankki taas ei myönnä lainaa taloyhtiön koon takia.

Taloyhtiölainaa käytetään esimerkiksi remonttien rahoittamiseen.­

19.2.2020 6:46

Isännöintiliiton tekemän kyselyn perusteella taloyhtiöiden on entistä vaikeampi saada pankeilta lainoitusta. Liitto kertoi maanantaina, että esimerkiksi putkiremontteihin ja julkisivuremontteihin tarvittavat korjauslainat eivät ole tiukassa ainoastaan muuttotappioalueilla, vaan ongelmia lainansaannissa ilmenee nykyisin myös suurissa kaupungeissa.

Muuttotappioalueilla lainansaantia vaikeuttaa useimmiten taloyhtiön heikko vakuusarvo. Suurissa kaupungeissa vaikeudet johtuvat tyypillisesti suuresta sijoittajaosakkaiden määrästä taloyhtiössä.

Joissakin tapauksissa pankki taas ei myönnä lainaa taloyhtiön koon takia. Esimerkiksi rivitaloyhtiöt, joissa on viisi huoneistoa tai vähemmän, kohtaavat huomattavia vaikeuksia, kun ne yrittävät hakea pankilta korjauslainaa.

– Korjauslainaa olisi hyvä saada, jotta taloyhtiöt säilyttäisivät arvonsa. Se on todella huono tilanne, jos pankit kieltäytyvät kategorisesti myöntämästä lainaa, Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva sanoo.

Isännöintiliiton kyselyyn vastasi 174 isännöitsijää eri puolilta Suomea. Lähes puolet vastanneista kertoi kokeneensa erilaisia lainansaantivaikeuksia.

Taloussanomat pyysi Isännöintiliitolta esimerkkejä sellaisista tapauksista, joissa taloyhtiöt eivät ole saaneet pankeilta lainaa erilaisia korjaushankkeita varten. Seitsemän tapauksen joukosta käy ilmi, millaisia vaikeuksia taloyhtiöt kohtaavat, kun ne yrittävät neuvotella pankkien kanssa korjauslainoista.

  1. Juuassa 1970-luvulla rakennetussa asuinkerrostalossa päätettiin toteuttaa julkisivu-, parveke- ja piha-alueiden peruskorjaus. Pankki ei myöntänyt täyttä korjauslainaa siitäkään huolimatta, että iso osa taloyhtiön osakkaista oli luvannut maksaa osuutensa hankkeen valmistuttua.

  2. Tampereella 2000-luvun alussa rakennettu taloyhtiö haki noin 40 000 euron suuruista lainaa julkisivun huoltomaalausta varten. Pankki ei myöntänyt lainaa. Syy oli todennäköisesti taloyhtiön koossa – yhtiö käsitti vain viisi huoneistoa.

  3. Kirkkonummella 1970-luvulla rakennettu kolmen kerrostalon taloyhtiö haki 550 000 euron korjauslainaa. Pankin näkökulmasta ongelmia oli kaksi: puolet osakkaista oli sijoittajia ja taloyhtiön hallussa puolestaan oli kaksi huoneistoa. Lopulta taloyhtiön onnistui järjestää rahoitus kahden eri rahoitussopimuksen avulla.

  4. Turussa keskustan tuntumassa sijaitseva taloyhtiö haki lainaa julkisivu-, poistoviemäri- ja lataustolppahankkeisiin. Taloyhtiön koko muodostui kuitenkin lainansaannin esteeksi. Pankki kieltäytyi lainoittamasta kuuden asunnon yhtiötä.

  5. Iso kerrostaloyhtiö Lahdessa päätti uusia talon hissit. Hankkeen kokonaishinta oli 770 000 euroa, ja taloyhtiö oli kerännyt omaa rahoitusta 100 000 euroa. Pankki ilmoitti lainansaannin esteeksi sijoittajaosakkaiden suuren määrän, mutta antoi lopulta tarjouksen korkeakorkoisesta lainasta.

  6. Isossa itähelsinkiläisessä taloyhtiössä suunniteltiin putki- ja kattoremonttia, jonka rahoitustarve oli vajaat 10 miljoonaa euroa. Lainaa haettiin useammalta pankilta, mutta vain yksi suostui rahoittamaan remontit. Muut pankit katsoivat, ettei taloyhtiön vakuusarvo riittänyt lainan takeeksi, vaikka arvo olisikin noussut remontin myötä.

  7. Kouvolassa joukkoon 30–60 asunnon kerrostaloja kaavailtiin putki-, julkisivu- ja kattoremontteja. Pankki ei myöntänyt lainaa vedoten sijoittajaosakkaiden määrään.

Taloyhtiölainoja on viime vuosina myönnetty runsaasti muun muassa siksi, että uusia asuntoja on rakennettu reippaasti. Samalla 1960- ja 1970-luvuilla rakennetuissa kerrostaloissa on käynnistynyt putkiremontti- ja julkisivubuumi, mikä on lisännyt lainojen kysyntää entisestään.

Tämä on johtanut siihen, että pankkien taloyhtiölainakannat ovat kasvaneet huomattavasti. Finanssivalvonta ja Suomen Pankki puolestaan ovat ryhtyneet toppuuttelemaan pankkeja, että ne tiukentaisivat lainojen ehtoja ja hillitsisivät siten riskejä.

Pankkien tarkempi harkinta taloyhtiölainojen myöntämisessä näkyy lainaehtojen kiristymisenä etenkin sellaisten taloyhtiöiden kohdalla, joissa on paljon sijoittajaosakkaita.

– Pankit katsovat, että taloyhtiön lainoittaminen on lähempänä yritysrahoitusta, jos yhtiössä on merkittävä sijoittajakeskittymä, Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus selittää.

– Tämä tarkoittaa, että riskit ovat korkeammat, jolloin myös lainan hinnan pitää olla korkeampi. Tietyissä tapauksissa yhtälö voi olla niin riskinen, ettei se enää vaikuta perinteisen pankkitoiminnan näkökulmasta kiinnostavalta.

Suomen Vuokranantajat ry kommentoi Isännöintiliiton kyselyä tiedotteella, jossa se kysyi, rangaistaanko taloyhtiöitä yksityisistä vuokranantajista perusteetta.

– On olemassa riski, että vuokranantajaosakkaiden syyllistäminen vain heikentää taloyhtiön mahdollisuuksia vastata haasteisiin, koska keskitytään vääriin asioihin. Saattaa myös olla, että pankissa on ”helpompi” laittaa syy sijoittajien kontolle kuin todeta selkeästi todelliset syyt eli liian suuri lainatarve vakuuksiin nähden, Suomen Vuokranantajien yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomas Viljamaa kommentoi tiedotteessa.

Myös Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva harmittelee, että etenkin kysytyillä alueilla taloyhtiöiden lainansaanti uhkaa tyrehtyä, koska pankki katsoo yhtiössä olevan liikaa sijoittajaosakkaitta.

– Se on pankille helppo perustelu, mutta älyllisesti heikko argumentti. Se on yhteiskunnallisesti parempi malli, että taloyhtiöissä mukana omistaja- ja sijoittajaosakkaita kuin se, että meillä olisi suuria vuokra-asuntokeskittymiä jossain.

Brotheruksen mukaan pankkitoiminnassa pyritään kuitenkin aina varautumaan siihen, että toiminta pysyy terveenä myös silloin, kun talous on myllerryksessä.

– Finanssikriisissä huomattiin, että omistaja-asujat huolehtivat lainanlyhennyksistä jämptimmin kuin sijoittajat.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?