Suomessa on käynnissä suuri murros – asuntoa ei välttämättä kannata ostaa - Oma raha - Ilta-Sanomat

Suomessa on käynnissä suuri murros – asuntoa ei välttämättä kannata ostaa

PTT:n mukaan asuntojen hinnat nousevat varmuudella vain suurissa kasvukeskuksissa eli pääkaupunkiseudulla, Tampereen ympäristössä Pirkanmaalla sekä Varsinais-Suomessa.

PTT:n mukaan asuntojen hinnat nousevat varmuudella vain suurissa kasvukeskuksissa eli pääkaupunkiseudulla, Tampereen ympäristössä Pirkanmaalla sekä Varsinais-Suomessa.

Julkaistu: 11.2. 12:13

Asunnon ostoa harkitsevien kannattaa miettiä entistä tarkempaan, kannattaisiko asunto sittenkin vuokrata.

Alueiden erot Suomen asuntomarkkinoilla kärjistyvät edelleen 2020-luvulla, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT tuoreessa katsauksessaan.

– Erot repeävät ja kasvavat 2020-luvulla kaupungistumisen edetessä, toteaa PTT:n ekonomisti Peetu Keskinen.

PTT:n mukaan asuntojen hinnat nousevat varmuudella vain suurissa kasvukeskuksissa eli pääkaupunkiseudulla, Tampereen ympäristössä Pirkanmaalla sekä Varsinais-Suomessa. Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat tulevat PTT:n mukaan laskemaan myös monissa keskisuurissa maakuntakeskuksissa, kuten Lahdessa ja Kuopiossa.

Ihmiset joutuvat Keskisen mukaan miettimään asunnonhankintaa uudella tavalla, jos hinnat eivät enää nousekaan kuten on totuttu.

– Ihmisten kannattaa varmaan miettiä, kannattaako heidän mieluummin ostaa tai vuokrata asunto, Keskinen toteaa.

– Jos elämä on vahvasti jollain pienemmällä paikkakunnalla ja haluaa ostaa asunnon, kannattaa varautua siihen hinnan laskuun.

Myös pankit joutuvat entistä tarkemmin pohtimaan, miten suuria asuntolainoja niiden kannattaa myöntää, jos lainan vakuutena olevan asunnon arvo saattaakin laskea. Hintakehitys ei Keskisen mukaan ole kuitenkaan kaikille tärkeä tekijä, sillä monet eivät asunnon ostolla tavoittele taloudellista voittoa, vaan pitkäaikaista ja omaan elämäntilanteeseen sopivaa kotia.

Keskinen korostaa, että asuntomarkkinoiden eriytymisellä voi silti olla laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia esimerkiksi työvoiman liikkuvuuden kannalta.

– Jos on paljon velkaa, ja asunnon arvo ei pysty sitä enää kattamaan eikä asuntoa pysty myymään, niin voi joutua loukkuun, joka estää muuttamisen toiselle alueelle työn perässä. Tätä ei ole Suomessa kuitenkaan paljoa tutkittu, Keskinen sanoo.

PTT:n tutkimuksessa kävi ilmi, että myös alueiden sisällä on yhä suurempia eroja. Maakunnissa havaittiin asuntojen hintojen laskeneen niissäkin suuremmissa kaupungeissa, joissa väestömäärän ennustettiin kasvavan.

– Esimerkiksi Kuopiossa hinnat ovat kehittyneet ihan kohtalaisesti. Laskua on tullut, mutta vähenevällä alueella laskua on tullut vielä enemmän, Keskinen sanoo.

Laskua oli kuitenkin myös Uudellamaalla ja Pirkanmaalla, vaikka pääkaupunkiseutu ja Tampereen alue ovat kehittyneet vahvasti. Kehitys ei kuitenkaan säteile kauas, ja väestö pakkautuu yhä lähemmäs kasvukeskuksia.

– Tiivistyminen johtuu aika paljon työpaikkojen sijoittumisesta, toteaa toimitusjohtaja Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA -konsulttiyhtiöstä.

Teollisuuden työpaikat ovat yleisesti vähentyneet, sen sijaan palvelualan työpaikkojen määrä on kasvanut, ja ne työpaikat ovat syntyneet nimenomaan kasvukeskuksiin.

– Mutta jos verrataan Suomea ja Ruotsia, mielenkiintoista on, että Ruotsissa ei 2010-luvulla yhdenkään läänin väkiluku vähentynyt, vaikka maat ovat keskenään aika samankaltaisia, Laakso huomauttaa.

Tarkkaa syytä maiden eroon Laakso ei kuitenkaan osaa sanoa, sillä asiaa ei ole juuri tutkittu.

– Aika paljon taustalla on se, että Ruotsissa maakuntakeskuksiin ja pienemmille paikkakunnille on syntynyt paljon palvelualan työpaikkoja, jotka ovat siellä korvanneet teollisuuden työpaikkojen vähentymistä. Suomessa näin ei pienemmillä paikkakunnilla ole jostain syystä tapahtunut. Ruotsissa suurten kaupunkien ulkopuoliset alueet ovat elinvoimaisempia kuin Suomessa.

Tuoreimmat osastosta