Sähkön hinta painui pakkaselle: tulevaisuudessa ilmiö voi yleistyä ja siitä hyödytään älykodeissa - Oma raha - Ilta-Sanomat

Tällaiset asiakkaat saavat parhaan hyödyn negatiivisesta sähkön hinnasta

Negatiivisia sähkön hintoja voidaan nähdä ympäri vuoden, jos kulutus on vähäistä ja säät suotuisia. Sähköyhtiö voi pyrkiä ohjaamaan liikatuotannon kaukolämmöksi tai akkujen kehittyessä sähkövarastoihin.

Tulevaisuudessa sähkön hinta voi vaihdella reilusti ja hinta painuu negatiiviseksi aiempaa useammin.

11.2.2020 6:35

Viikonvaihteessa tehtiin historiaa, kun sähkön hinta painui ensimmäistä kertaa pakkaselle Suomessa. Alimmillaan sähkön hinta oli –0,20 euroa megawattitunnilta.

Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että sähköyhtiöt joutuivat maksamaan siitä, että ne tuottavat sähköä, kun taas sähkön ostajalle maksettiin kuluttamisesta.

Sähkömarkkinoilla tuotannon ja kulutuksen tulee olla jatkuvasti tasapainossa. Mikäli sähköä kulutetaan vähemmän kuin tuotetaan, hinnat kääntyvät negatiiviseksi. Sunnuntain ja maanantain välisenä yönä ylituotanto oli seurausta toisaalta myrskyisestä, mutta lämpimästä säästä, toisaalta taas matalasta viikonloppukulutuksesta, jota laski ennestään paperiteollisuuden lakko.

Lakko ei kuitenkaan selitä yksin miinusmerkkistä hintaa, sillä sähköä myytiin tappiolla myös Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa.

Saksassa hinta painui megawattituntia kohden miinukselle jopa 16,16 euroa ja Tanskassakin hinta oli alimmillaan –2,66 euroa megawattituntia kohden.

Tulevaisuudessa negatiiviset hinnat voivat sähkönsiirron kantaverkkoa ylläpitävän Fingridin vanhemman asiantuntijan Mikko Heikkilän mukaan yleistyä.

Tuulivoimaloiden määrän voimakas kasvu on suurin yksittäinen syy siihen, että negatiiviset hinnat sähkömarkkinoilla yleistyvät. Pohjoismaissa tuulivoiman kapasiteetti on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2015, ja se tulee edelleen vähintään kaksinkertaistumaan vuoteen 2030 mennessä.

Koska tuulivoima on energiamuotona hyvin sääriippuvainen, sen tuottamaa energiamäärää on vaikea arvioida tarkasti. Kun ailahteleva tuulivoima muodostaa jatkuvasti suuremman osa kaikesta Suomessa kulutettavasta sähköstä, sähköntuotantoon syntyy nykyistä useammin tuotantopiikkejä, jotka näkyvät negatiivisina hintoina.

– Periaatteessa sähkön hinta voi painua mihin vuoden- tai vuorokaudenaikaan tahansa. Yleisimmin negatiiviset hinnat sijoittuvat kuitenkin yöaikoihin ja lämpimiin sääjaksoihin, sillä tuolloin sähköä kulutetaan vain vähän.

On mahdollista, että hintavaihtelut tulevat olemaan myös aiempaa suurempia: viikon sisällä sähkön hinta voisi toisaalta käydä tappiolla, mutta sään tyyntyessä ja kylmetessä myös nousta korkealle.

Sähkömarkkinoiden tasapainoon voidaan pyrkiä Heikkilän mukaan hyötykäyttämällä ylimääräinen energia niin, etteivät sähköyhtiöt joutuisi myymään sitä tappiolla.

Yhtenä vaihtoehtona olisi akut, mutta toistaiseksi energian varastoiminen sähkönä akkuihin on kallista. Heikkilä muistuttaa myös, että nykyinen akkuteknologia ei mahdollista suuren ylituotannon varastoimista kilpailukykyiseen hintaan.

Todennäköisin apu löytyisikin sektorikytkennästä. Heikkilän mukaan ylimääräinen sähkö voitaisiin näin varastoida esimerkiksi lämpöenergiaksi ja muuttaa kaukolämmöksi. Toisin sanoen myrskytuulet lämmittäisivät taloja.

Asiantuntijoiden mukaan sektorikytkennällä saataisiin nostettua Suomen omavaraisuutta sähköntuotannossa.

– Sähköyhtiöt luonnollisesti voivat myös säätää sähkön tuotantoa vesi- ja tuulivoimaloissaan niin, etteivät ne joutuisi myymään sähköä suurella tappiolla. Viime yönäkin tuulivoiman tuotannossa näkyi pieni notkahdus.

Kaikkea sähköntuotantoa ei voi kuitenkaan supistaa kysynnän laskiessa, ja näin ollen ylituotannolta on melko hankalaa välttyä. Esimerkiksi ydinvoimaloiden sähköntuotanto on vakio.

Kuinka hyötyä negatiivisista hinnoista?

Negatiivinen sähkön hinta ei näy välttämättä sähkölaskussa. Heikkilä painottaa, että negatiivisillakin tunneilla sähkölaskusta maksetaan sähkönsiirtomaksut sekä sähkövero.

Lisäksi suurin osa sähkösopimuksista ei seuraa tunnin välein päivittyvää pörssisähkön hintaa. Vain kymmenkunta prosenttia sähköä kuluttavista yksityistalouksista on sitonut oman sähkösopimuksensa sähkön reaaliaikaiseen hintaan.

Heikkilän mukaan näissäkään sopimus ei aina salli hinnan laskea nollaa alemmaksi. Esimerkiksi Carunan palveluiden johtaja Ville Karttunen arvioi sunnuntaina, ettei ainakaan ensimmäinen notkahdus tuo tavalliselle kuluttajalle lisäsenttejä. Sen sijaan teollisuuslaitokset saisivat omansa ”sakkomaksuista”.

Sähkösopimuksissa on myös pörssihinnan päälle sopimuksissa tuleva marginaali, joka heilautti hinnan viime yönä nollan yläpuolelle.

Heikkilän mukaan on vaikeaa arvioida, millainen sähkösopimus on keskimääräiselle kuluttajalle paras.

– Monelle taloudelle kiinteä sähkön hinta voi olla järkevä ja turvallinen valinta. Varsinkaan kerrostaloasunnoissa pörssisähköllä ei saavuta suuria voittoja.

Sen sijaan sähkölämmitteisissä omakotitaloissa ja niin kutsutuissa älykodeissa pörssisähköön siirtymällä voi säästää rahaa. Mitä suurempi sähkön kulutus on, sitä todennäköisemmin pörssisähköön siirtymällä säästää rahaa.

– Säästöä syntyy varsinkin silloin, jos pystyy siirtämään kulutuksensa esimerkiksi yöhön.

Varsinkin sähköä paljon kuluttava sähkölämmitys, tiski- ja pyykkikoneiden pyörittäminen ja sähköauton lataus kannattaa ajoittaa halvimpaan aikaan. Sähkön hinta on aamuyön tunteina keskimäärin noin kaksi senttiä halvempaa kilowattitunnilta kuin päivän kalleimpina tunteina.

Kalleimmat tunnit ovat kello 7–8 ja 16–18.

Älykodissa sähkölaitteet voi ohjelmoida käynnistymään automaattisesti sähkön hinnan ollessa halvimmillaan.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?