Näin tuplaat rahasi aina 6–7 vuoden välein – sijoituskonkari Seppo Saario, 81, antaa ohjeet - Oma raha - Ilta-Sanomat

Näin tuplaat rahasi aina 6–7 vuoden välein – sijoituskonkari Seppo Saario, 81, antaa ohjeet

–Jos haluaa säilyttää 10 prosentin keskimääräisen tuoton, silloin kulut ja verot pitää olla mahdollisimman alhaiset. Jos varainhoitaja vie 3 prosenttia, sinusta ei ikinä tule miljonääriä, Seppo Saario sanoo.

Julkaistu: 3.2. 7:30

Kokenut sijoittaja Seppo Saario alkoi sijoittaa siksi, että saavuttaisi taloudellisen riippumattomuuden. Sen hän saavutti jo 30 vuotta sitten ja yrittää saada yhä useammat suomalaiset sijoittamaan.

Sijoituskonkari Seppo Saariolla, 81, on pitänyt kiirettä viime viikot.

Hänen ”pörssiraamatustaan” Miten sijoitan pörssiosakkeisiin (Alma Talent, 2020) ilmestyi juuri uudistettu 17. painos ja se julkistettiin lauantaina myös Virossa.

Saarion kirja on perusteellinen katsaus siihen, miksi ja miten kannattaa sijoittaa osakkeisiin.

Hän kertoo siinä myös omasta sijoittamisestaan, jossa on tapahtunut viime vuosien aikana selvä muutos. Saario on siirtänyt varansa suorista osakeomistuksista enimmäkseen indeksirahastoihin.

Miksi tällainen muutos?

Saario sanoo, että osaltaan ikä vaikuttaa. Toisaalta hän on huomannut, että osakepoiminnalla eli yksittäisiin osakkeisiin sijoittamalla on vaikea päästä keskiarvotuottoihin.

– Mille tahansa yhtiölle tulee heikkoja hetkiä. Jokainen, jolla on ollut Nokiaa, on kokenut kauheita pettymyksiä.

– Harva tajuaa, että jos otetaan 30 vuotta tai pidempi jakso, pörssin keskimääräinen tuotto on ollut 11–12 prosenttia. Jokaisen pitäisi päästä siihen, että tuplaa pääomansa 6–7 vuoden välein. Kun riittävän kauan olet mukana, sinusta tulee vauras pakostakin, vaikka olisit kuinka pienellä aloittanut.

Passiivisiin indeksirahastoihin sijoittamalla jokainen pystyy pääsemään keskiarvoon, Saario tähdentää.

”Jos varainhoitaja vie 3 prosenttia, sinusta ei ikinä tule miljonääriä”

Indeksirahastoilla tarkoitetaan rahastoja, jotka seuraavat pörssin indeksiä. Esimerkiksi OMXH25-indeksissä ovat mukana 25 Helsingin pörssin arvoltaan suurinta yhtiötä tietyin painotuksin.

Indeksirahastoihin sijoittamalla ei tarvitse välittää yksittäisten yhtiöiden tuloksista.

Passiiviset indeksirahastot tarkoittavat sitä, että ne seuraavat puhtaasti indeksiä eli niitä ei varainhoitaja aktiivisesti koosta. Näin rahaston kulut ovat pienet.

– Kaikista suurin juttu on mielestäni se, että rahastosta saa osingot verovapaasti. Jos yksityinen ihminen saa osinkoja, pyöreästi kolmannes menee veroihin. Kun osingot saa verovapaasti ja hallinnointipalkkiot ovat vain 0,16 prosenttia vuodessa, siinä nettoaa yhden prosenttiyksikön vuodessa ja pitkässä juoksussa se on paljon.

 Kun riittävän kauan olet mukana, sinusta tulee vauras pakostakin, vaikka olisit kuinka pienellä aloittanut.

Saarion mukaan aktiivisissa rahastoissa, joita esimerkiksi pankit tarjoavat, kulut ovat usein niin suuret, että tuotot ovat suorastaan surkeat.

– Jos haluaa säilyttää 10 prosentin keskimääräisen tuoton, silloin kulut ja verot pitää olla mahdollisimman alhaiset. Jos varainhoitaja vie 3 prosenttia, sinusta ei ikinä tule miljonääriä.

Saario ei kuitenkaan ole siirtynyt yksinomaan rahastoihin, vaan hänellä on edelleen suoria osakesijoituksia.

Kohteet ovat pienehköjä kasvuyhtiöitä, joilta voi odottaa arvonnousua. Näitä sijoituksia hänellä on esimerkiksi eQ:ssa, Revenio Groupissa, Detection Technologyssa ja LeadDeskissä.

– Tykkään, että pitää olla aina jokin onki vedessä.

Saario sijoittaa myös ulkomaille sekä rahastojen että suorien omistusten kautta.

Ulkomaisten omistusten kautta voi hajauttaa maantieteellisesti, eikä esimerkiksi maailmanlaajuiseen indeksiin sijoittamalla ole suurta pelkoa isosta pudotuksesta.

Pörssin kiertokulku kääntyy pian nousun loppua kohti

Saario kuvaa kirjassaan pörssin kiertokulun vaiheita, ja hän arvioi, että tällä hetkellä ollaan pörssin nousun keskivaiheilla ja pian siirrytään nousun loppua kohti.

Loppuvaiheessa nähdään yleensä keinottelua, jolloin yhdessä päivässä osakekurssit saattavat keikahtaa 10–20 prosenttiakin.

– Se on yleensä se merkki, että homma on ohi.

Kirjassa neuvotaan luopumaan osakkeista tässä vaiheessa. Saario ei aio itse luopua indeksirahasto-osuuksistaan, mutta suoria osakeomistuksia hän aikoo tarkastella.

Hänen mukaansa monet sijoittajat eivät malta luopua osakesijoituksistaan ajoissa.

Miten eri-ikäisten kannattaa aloittaa sijoittaminen?

Saarion kirjassa mainitaan kaava, jonka mukaan ihmisellä pitäisi olla osakesijoituksia sata miinus ikä eli toisin sanoen 20-vuotiaalla osakesijoitusten osuus olisi 80 prosenttia ja 80-vuotiaalla 20 prosenttia.

Saario arvelee, että seuraavasta kirjan versiosta tämä kohta pitää ottaa pois. Nykyinen markkinatilanne nollakorkoineen kun on sellainen, että käytännössä ainoa paikka saada tuottoja ovat osakkeet.

Suomalaisista varsin pieni osa on sijoittanut rahojaan, mikä Saariota harmittaa ja ihmetyttää.

Aina sanotaan, että sijoittaminen kannattaa aloittaa nuorena, sillä näin korkoa korolle -ilmiö ehtii toimia kunnolla ja kartuttaa varallisuutta.

Jos ei ole tajunnut sijoittaa nuorena, miten mukaan kannattaa lähteä esimerkiksi 40- tai 50-vuotiaan? Onko mitään järkeä enää lähteä sijoittamaan?

– Olennaista on se, että aloittaa. Et voi vaurastua, jos et aloita. Perusta arvo-osuustili tai osakesäästötili ja aloita pienillä summilla, Saario sanoo.

Mihin konkari suosittelisi sijoittamaan esimerkiksi 100 euroa kuukaudessa?

Saario kehottaa tekemään sijoitussopimuksen välittäjän kanssa niin, että indeksirahastoon menisi tuo summa automaattisesti joka kuukausi.

Entä jos haluaa sijoittaa tuhat euroa kerralla?

Saarion vastaus on tähänkin sama eli indeksirahasto. Mutta jos on vaikka nuori ja tahdonvoimainen opiskelija, kohde voi olla jokin hyvä kasvuyhtiö.

Suunnistus on sijoittamista isompi intohimo

Saario itse lähti sijoittamaan siksi, että saavuttaisi taloudellisen riippumattomuuden. Se tavoite täyttyi jo kolmekymmentä vuotta sitten.

Sijoittamista suurempi intohimo hänelle on suunnistaminen, jota hän edelleen harrastaa aktiivisesti ja kiertää kisoja ympäri maailmaa aina Australiaa myöten.

– Kun on taloudellisesti riippumaton, tällaisia asioita pystyy tekemään. En ole ikinä halunnut sitä, että minulla olisi 100 miljoonaa euroa tai että olisin kuollessani hautausmaan rikkain mies.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?