Peräkkäiset kuolemantapaukset pitkittivät ositusta vuosikausiksi – uusperheen perinnönjako voi olla mutkikasta - Oma raha - Ilta-Sanomat

Kolmen kuoleman sarja sysäsi vuosikausien vääntöön – näin uusperheen perinnönjaosta tulee painajainen

Kuvituskuva
Julkaistu: 25.1. 8:10

Uusperheen on parasta varautua kunnolla ennakkoon perinnönjakoon, huomauttavat perhe- ja perintöasioihin paneutuneet asianajajat.

Uusperheessä voi olla sinun, minun ja meidän lapsia. Perinnönjako monimutkaistuu, jos jompikumpi vanhemmista kuolee yllättäen eikä puolisoilla ole avioehtoa tai testamenttia.

Uusperheiden perintöasioissa tulee toistuvasti vastaan pitkiä, osapuolille kalliiksi tulevia riitoja. Siikalatvan Pulkkilassa toimiva asianajaja, varatuomari Outi Miettinen-Hjulberg kertoo, että asioiden selvittely vie joskus jopa 2–3 vuotta, usein enemmänkin.

– Usein huomaa, että asioiden paremmalla ennakoimisella olisi moni riita ollut vältettävissä. Kun kuolinpesän osakkaat eivät pysty sopimaan asioista keskenään, niin ositusta tai perinnönjakoa toimittamaan joudutaan hakemaan käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja, hän huomauttaa.

Miettinen-Hjulberg on ratkonut työssään muun muassa tapausta, jossa ositus vei vuosikausia useiden perättäisten kuolemantapausten vuoksi. Kyseessä oli pariskunta, jossa vainajan ja hänen entisen aviopuolisonsa välillä oli jäänyt ositus toimittamatta.

– Ositusprosessin alkuvaiheessa myös entinen puoliso kuoli, jolloin osituksen osapuoliksi tulivat vainajan ja hänen entisen puolisonsa kuolinpesien osakkaat. Lisäksi ositusprosessin aikana toisesta kuolinpesästä kuoli vielä yksi osakas, jolloin myös hänen kuolinpesänsä osakkaat tulivat mukaan ositukseen.

Miettinen-Hjulbergin mukaan yksinomaan jo näistä perättäisistä kuolintapauksista johtuen vei monta vuotta, että ositus saatiin toimitetuksi ja varsinaiseen perinnönjakoon voitiin ryhtyä.

– Tämäntyyppisissä tilanteissa erityisesti vainajan alaikäisten lasten asema on hankala, koska perintövero tulee heillekin maksettavaksi jo paljon ennen kuin pesästä pystytään jakamaan varoja, hän toteaa.

Edunvalvontavaltuutuksella voi määrätä etukäteen, kuka hoitaa asioita, jos ei enää itse kykene terveydentilan vuoksi.

Edunvalvontavaltuutuksella voi määrätä etukäteen, kuka hoitaa asioita, jos ei enää itse kykene terveydentilan vuoksi.

Hankalimpia tapauksia ovat hänen mukaansa sellaiset, joissa on puutteellisin perintöoikeudellisin tiedoin laadittu erilaisia asiakirjoja ja tehty järjestelyjä.

– Tällöin asian selvittely voi viedä todella paljon aikaa ja lopputulema saattaa lopulta olla aivan toinen kuin mihin on pyritty. Luonnollisesti myös kustannukset ovat tällöin moninkertaiset siihen nähden kuin että olisi käännytty jo ennakkoon asiantuntijan puoleen. Väärässä kohtaa säästäminen kostautuu helposti, Miettinen-Hjulberg huomauttaa.

Uusperheissä lakisääteinen perimysjärjestys voi usein johtaa yllättäviin ja ei-toivottuihin lopputuloksiin. Esimerkiksi entinen puoliso saattaa olla yhteisen lapsen lakimääräinen perillinen.

Mikäli tätä lakisääteistä perimysjärjestystä ei testamenttimääräyksellä muuteta, yhteisen lapsen kuollessa entinen puoliso perii myös lapsen toiselta vanhemmalta perintönä saaman omaisuuden.

– Lisäksi uusperheissä perhesuhteisiin saattaa liittyä riidoille altistavia tekijöitä. Esimerkiksi ensimmäisestä avioliitosta olevien lasten ja toisesta avioliitosta olevan lesken välillä voi jo lähtökohtaisesti olla jännitteitä tai sitten he eivät ennen perinnönjakoa ole juurikaan olleet edes tekemisissä toistensa kanssa, Miettinen-Hjulberg sanoo.

Perintökaaren mukaan ensisijaisia perillisiä ovat vainajan omat lapset ja jos joku lapsista on kuollut niin hänen lapsensa. Avio- tai avopuoliso ei tällaisessa tilanteessa peri mitään, ellei hänelle ole testamentilla määrätty omaisuutta.

Myöskään puolison lapset eivät ilman testamenttimääräystä peri mitään, vaikka heitä olisi arkielämässä kohdeltu vuosikymmeniä tasavertaisina esimerkiksi yhteisten lasten kanssa.

Henkilö, jolla on lapsia tai lapsenlapsia, voi testamentilla määrätä vapaasti puolikkaasta omaisuudestaan. Toinen puolikas menee testamentistakin huolimatta lähtökohtaisesti aina omille lapsille tai lapsenlapsille.

– On myös hyvä huomata, että aviopuolisolla on puolison kuoltua pääsääntöisesti aina oikeus jäädä asumaan puolisoiden viimeiseen yhteiseen kotiin, vaikka hän ei omistaisi kotia tai perisi puolisoaan. Avopuolisolla tällaista oikeutta ei kuitenkaan ole, ellei sitä ole hänelle testamenttimääräyksellä annettu, Miettinen-Hjulberg muistuttaa.

Testamentilla voi hyvin pitkälle määrätä, miten perintö jakautuu lapsille uusperheessä. Rajaavia tekijöitä ovat avio-oikeus ja lakiosa.

Testamentilla voi hyvin pitkälle määrätä, miten perintö jakautuu lapsille uusperheessä. Rajaavia tekijöitä ovat avio-oikeus ja lakiosa.

Myös varatuomari Hannu Luukkonen Oulusta arvelee, että uusperheiden osalta päänvaivaa aiheuttavat eniten tilanteet, joissa esimerkiksi ex-puoliso voi periä kuolleen yhteisen lapsen kautta.

– Uusperheissä ongelmat voivat tulla siitä, että uuden puolison lapset voivat saada omaisuuttasi tietyissä tilanteissa, vaikka haluttaisiin perintöjen menevän niin, että kummankin aviopuolison omat lapset perisivät oman vanhempansa.

Luukkonen muistuttaa, että ex-puoliso voi periä lapsen kautta entisen puolisonsa omaisuutta. Jos eronneilla aviopuolisoilla on yhteinen lapsi ja toinen puolisoista kuolee, perii kuolleen puolison tämä yhteinen lapsi.

Testamentilla voi varautua hankalaan tilanteeseen, mutta lapsella on kuitenkin olemassa perintökaaren mukainen oikeus lakiosaan. Tämä täytyy huomioida, jos antaa testamentilla määräyksiä siitä, miten lapsen jälkeen perinnön tulisi mennä.

Avioehto voi olla Luukkosen mukaan hyödyllinen tilanteessa, jossa uusperheen toinen vanhempi kuolee ja halutaan pitää kummankin varat omassa suvussa tai lapsilla.

Lakimies, oikeustieteen maisteri Pauli Seppänen Ahola & Seppäsen lakitoimistosta Oulusta arvioi, että uusperhetilanteissa perinnönjakoon liittyy erityisiä riitoja aiheuttavia piirteitä.

– Laki on sinänsä aika yksinkertainen ja suoraviivainen, mutta muuten näyttää olevan näissä tilanteissa usein erimielisyyksiä. Riitojen välttäminen on kaikkien etu. Jos antaisin ohjeen uusperheellisille, niin tärkeää olisi toimia ennakkoon, kaikki paperit kuntoon!

1. Ositussopimus: Ensimmäisenä paperit kuntoon ex-puolison kanssa.

2. Avioehtosopimus: Jos puolisoiden varallisuuserot ovat suuret, ne voidaan tasata osituksessa avioeron tai kuoleman jälkeen. Kannattaa harkita ennakolta sopimista avioehtosopimuksella.

3. Testamentti (tai vakuutus): Testamentilla voi hyvin pitkälle määrätä, miten perintö jakautuu lapsille uusperheessä. Rajaavia tekijöitä ovat avio-oikeus ja lakiosa. Testamentilla voidaan määritellä ja turvata myös lesken asemaa.

4. Edunvalvontavaltuutus: Voi määrätä etukäteen, kuka hoitaa asioitani, jos en enää itse kykene terveydentilan vuoksi.

Tuoreimmat osastosta