10 tapaa, joilla suomalainen suistuu velkakierteeseen: näin kahden ihmisen velat rysähtävät yhden niskaan - Oma raha - Ilta-Sanomat

10 tapaa, joilla suomalainen suistuu velkakierteeseen: näin kahden ihmisen velat rysähtävät yhden niskaan

Velkaneuvoja Ilkka Passi listasi syitä velkaantumiseen.

Velkaneuvoja Ilkka Passi listasi syitä velkaantumiseen.

Julkaistu: 21.1. 7:25

Kokenut talous- ja velkaneuvoja Ilkka Passi tuntee yleisimmät syyt suomalaisten maksuhäiriöiden takana: ”Usein velkaa otetaan lisää niin pitkään kuin sitä suinkin saadaan.”

Suomalaiset velkaantuvat nyt osittain eri syistä kuin vielä 1990-luvulla. Helsingin oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvoja Ilkka Passi kertoo yleisimpiä syitä velkaantumiseen:

1. Kulutusluottojen kertyminen

Moni suomalainen työskentelee pienipalkkaisella alalla tai saa vain pätkätöitä tai määräaikaisia töitä. Kun tuloilla ei pysty kattamaan arjen kuluja, on otettava velkaa. Usein isommat hankinnat on tehtävä osamaksusopimuksin.

Kun syömävelka kasvaa, mutta tulot pysyvät pieninä, voi ajautua tilanteeseen, jossa aiempien luottojen kuluista selvitäkseen on otettava lisää lainaa.

– Kun kulutusluottoja, osamaksusopimuksia ja kytkysopimuksia alkaa olla moneen paikkaan, niiden hoitaminen voi olla pienillä tuloilla mahdotonta, toteaa Passi.

Hyvin moni ottaa viimeiseen asti uutta velkaa voidakseen maksaa aiempien velkojen lyhennyksiä. Keinoa käytetään erityisesti silloin, kun maksuhäiriömerkinnän uhka on ilmassa.

– Moni kokee, että maksuhäiriömerkintä kaataa koko maailman ja tekee kaikkensa välttyäkseen siltä. Usein velkaa otetaankin lisää niin pitkään kuin saadaan, vaikka sillä kitkuttelisi kerrallaan eteenpäin vain viikon tai kaksi, Passi toteaa.

Usein olisi kuitenkin tärkeämpää pysäyttää velkaantuminen ajoissa kuin vältellä maksuhäiriömerkintää:

– Velkaantumisen katkaiseminen riittävän ajoissa on iso ongelma.

Kuvituskuva

2. Pikavipit ja muut korkeakorkoiset luotot

Pikavipit ja niiden hurjat korot alkoivat näkyä velkaneuvonnassa 2009. Silloin Passinkin luo saapui asiakkaita, joilla oli useita kymmeniä sadan tai parin sadan euron pikavippejä.

– Näitä korkean koron kulutusluottoja näkyy edelleen, mutta nykyisin lainojen kappalemäärät ovat vähäisempiä, ja kokonaissummat suurempia.

Rahaongelmaisten uusi vitsaus ovat korkeakorkoiset ulkomaiset kulutusluotot, joita suomalaisetkin ovat saaneet ottaa ilman takuita nyt muutaman vuoden ajan.

– Olen esimerkiksi asiakkaalla nähnyt 50 000 euron otetun kulutusluoton, jonka vuotuinen korko oli 20–30 prosentin välillä. Eihän siitä selviä normaalilla maksamisella – etenkään, jos rinnalla maksaa vielä muita kuluja ja laskuja, Passi kertoo.

 Olen esimerkiksi asiakkaalla nähnyt 50 000 euron otetun kulutusluoton, jonka vuotuinen korko oli 20–30 prosentin välillä.

3. Avio-/avoero

Avio- ja avoerot aiheuttavat poikkeuksetta lisävelkaantumista, ja niiden seurauksia hoidetaan velkaneuvonnassa toistuvasti.

– Erossa taloudellinen tilanne voi muuttua nopeasti ja rajusti. Jos toisella on ollut maksuhäiriömerkintä, on tyypillistä, että pari on ottanut vain toisen nimissä velkoja perheen yhteisiin tarpeisiin. Kun ero tulee, velka kaatuukin kokonaisuudessaan sen maksettavaksi, jonka nimissä velka on, Passi kuvailee tyypillistä tilannetta.

Eron myötä tulevat myös uudet asuinkuviot, joissa kumpikin ex-puoliso vastaa itse omista kuluistaan kuten vuokristaan ja takuuvuokristaan – yhden vuokran sijaan uudessa tilanteessa maksetaan kahta vuokraa.

Lisäksi tulevat mahdollisten lasten kulut ja elatusmaksut.

Kuvituskuva

4. Yksin eläminen ja yksinhuoltajuus

Yli miljoona suomalaista asuu yksin. Yhden aikuisen taloudessa eläminen on aina kalliimpaa kuin kahden aikuisen taloudessa.

Esimerkiksi eron jälkeen asumiskulut kasvavat väistämättä. Jos tähän yhtälöön lisätään vielä toisen kontolle kaatunut yhteinen kulutusluotto ja muut laskut, euroja saa laskea tosissaan.

– Jos ero tulee eteen yllättäen, se on monelle kova paikka. Velkaneuvojana näkee välillä sitä, että asiakas ei välttämättä ole hakenut niitä sosiaalietuuksia, kuten asumistukea ja toimeentulotukea, joihin hänellä olisi oikeus, Passi harmittelee.

5. Työttömyys

Kun tulot yllättäen laskevat, on selvää, ettei aiempia maksusitoumuksiaan pysty hoitamaan enää samalla tavalla.

– Monesti tässä vaiheessa otetaan lisävelkaa aiempiin laskuihin siinä toivossa, että tilanne oikenisi ja työttömyys olisi ohimenevää ja lyhytaikaista. Aika usein näkee, että tilanne vain pahenee kun velkaa tulee lisää, etenkin jos työttömyys pitkittyy, Passi toteaa.

 Monesti tässä vaiheessa otetaan lisävelkaa aiempiin laskuihin siinä toivossa, että tilanne oikenisi ja työttömyys olisi ohimenevää ja lyhytaikaista.

6. Sairastuminen

Sairastumisen aiheuttama velkaantuminen on samantyylistä kuin työttömyyden aiheuttama velkaantuminen. Tyypillisesti sairastuneella menee paljon rahaa sairauden hoitoon, ja samalla tulotaso tippuu niin, että jo olemassa oleviin kuluihin, velkoihin ja laskuihin jää vähemmän rahaa.

– Siinä on houkutus ottaa lisälainaa, kun sairastunut kuvittelee, että tilanne on vain väliaikainen.

Myös mielen sairaudet vaikuttavat kykyyn hoitaa ja hallita raha-asioita.

– Vuosien saatossa tukiverkostot ovat onneksi vahvistuneet niin, että esimerkiksi vakavasti masentuneella voi olla velkaneuvonnassa mukanaan tukihenkilö, esimerkiksi sosiaaliohjaaja, seurakunnan työntekijä tai jonkin kolmannen sektorin edustaja. On myös asiakkaita, jotka eivät hae apua ongelmiinsa.

Kuvituskuva

7. Peliriippuvuus

Velkaneuvonnan asiakkaiksi tulee säännöllisesti peliriippuvuutensa vuoksi velkaantuneita henkilöitä, joilla saattaa olla myös maksuhäiriömerkintöjä.

– Suomessa on noin 150 000 oikeasti peliriippuvaista, mutta työn puolesta uskon, että heitä on enemmänkin. Peliriippuvuus on kaikenikäisten ongelma, se ei kysy ikää, kokoa, sukupuolta tai koulutustakaan, Passi näkee.

Peliriippuvuuden aiheuttamien velkojen suuruusluokka vaihtelee tuhansista euroista satoihin tuhansiin euroihin.

8. Toisen velan takaaminen

Tämä velkaantumisen muoto on hiljalleen jäämässä pois. Toisin oli velkajärjestelyn alkuvaiheessa 1990-luvulla, jolloin velkaneuvontaan tuli paljon asiakkaita, jotka joutuivat rahavaikeuksiin taattuaan esimerkiksi tuttavan tai sukulaisen lainan.

– Silloin oli moniakin tapauksia, joilla oli omat lainat ja raha-asiat ihan kunnossa, mutta ongelmat kasaantuivat, kun taatun lainan päävelallinen ei kyennytkään hoitamaan lainaansa ja ylimääräinen vastuu kaatoi takaajan raha-asiat. Muistan moniakin takaajia, joilla ei itsellään ollut lainkaan lainaa, Passi muistelee.

 Muistan moniakin takaajia, joilla ei itsellään ollut lainkaan lainaa

9. Konkurssi

Tyypillinen velkaneuvonnan yrittäjäasiakas on epäonninen pienyrittäjä, jonka tulos on jäänyt jostain syystä odotettua pienemmäksi ja maksukyky heikentynyt.

– Asiakaskunnassa näkee pienimuotoista rakennustoimintaa harjoittaneita yrittäjiä, ravintola-alan yrittäjiä, kioskiyrittäjiä ja parturi-kampaajia, joiden jokin projekti ei menekään odotetulla tavalla. Siihen ei vaadita paljon epäonnea, kun yrittäjä ei enää pystykään hoitamaan sitoumuksiaan. Esimerkiksi ravintola-alalla pelkästään tilavuokrista voi kasaantua isot summat maksettaviksi, Passi kuvailee.

10. Taloudellinen väkivalta ja huijaukset

Kumppanin maksuhäiriömerkintä saattaa johtaa siihen, että puoliso ottaa tämän tarpeisiin luoton tai vaikka puhelinliittymän omalla nimellään. Kumppani on saattanut luvata maksaa laskut, mutta ei toimikaan sanojensa mukaan. Näin ollen lainan tai puhelinliittymän ottanut puoliso joutuu maksamaan velan yksin, jos ei halua siitä maksuhäiriömerkintää.

– Tällaista taloudellista väkivaltaa näkee enää harvemmin. Nyt uusi juttu ovat nämä ulkomaalaiset auervaara-huijarit, jotka ovat huijanneet useammaltakin naisasiakkaalta kymmeniä tuhansia euroja. Naiset ovat ottaneet huijatuksi tulemisen hyvin raskaasti, Passi toteaa.

Tuoreimmat osastosta